Maahanmuutto- ja EU-kriittisten kansallismielisten puolueiden voittokulku on ollut eurooppalainen poliittinen trendi jo usean vuoden ajan.

Maahanmuuttokriittisten puolueiden selkeä kannatuksen kasvu on käynnistänyt kantaväestön kannalta positiivisen kehityksen useissa läntisen Euroopan valtioissa. Toisin on ollut toistaiseksi Suomessa, jossa on noudatettu viimeiset ajat Euroopan löysintä ja houkuttelevinta [haitta]maahanmuuttopolitiikkaa.

Seuraavassa lyhyesti muutamia esimerkkejä siitä, millä tavoin Euroopan kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset puolueet ovat menestyneet viime vuosina.

Tanska

Maahanmuuttokriittinen Tanskan kansanpuolue sai kansankäräjävaaleissa 18.6.2015 massiivisen vaalivoiton. Puolue sai 37 paikkaa 179-paikkaisille Kansankäräjille eli Tanskan parlamenttiin. Kansanpuolueen paikkamäärä kasvoi peräti 15 edustajalla.

Kansanpuolue istuu omasta tahdostaan oppositiossa, jossa se vaa’ankieliasemansa turvin tukee hallitusta, joka toteuttaa Kansanpuolueen edustamaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Puola

Kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen Laki ja oikeus –puolue menestyi erinomaisesti 25.10.2015 järjestetyissä Puolan parlamenttivaaleissa. Laki ja oikeus sai 235 paikkaa maan 460-paikkaisen parlamentin alahuoneeseen.

Saman vuoden (2015) toukokuussa puolueen ehdokas Andrzej Duda valittiin Puolan uudeksi presidentiksi.

Itävalta

Itävallan parlamenttivaalit järjestettiin 15. lokakuuta 2017. Kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen Vapauspuolue (FPÖ) nousi hallitukseen, joka on tiukentanut reippaalla otteella maahanmuuttopolitiikkaa.

Itävallan liittokansleri on Kansanpuolue ÖVP:n johtaja Sebastian Kurz, jonka linja palvelee Vapauspuolueen tavoitteita.

Norja

Maahanmuuttokriittinen Edistyspuolue on istunut hallituksessa vuoden 2013 parlamenttivaaleista alkaen. Viimeisimmät parlamenttivaalit (2017) eivät muuttaneet hallituksen koostumusta. Kaikki sosialistipuolueet ja vihreät ovat oppositiossa.

Saksa

Saksan liittopäivävaaleissa 24.9.2017 maahanmuuttokriittinen, kansallismielinen ja EU-kriittinen Vaihtoehto Saksalle (AfD) pääsi ensimmäistä kerran liittopäiville (parlamenttiin) nousten maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi.

Tsekki

Lokakuussa 2017 järjestetyissä Tsekin parlamenttivaaleissa voiton vei EU-kriittinen ANO-puolue, joka sai 29,7 prosenttia annetuista äänistä.

EU- ja islamvastainen Vapaus ja suora demokratia –puolue SPD sai 10,7 prosentin kannatuksen.

Sosialidemokraatit sen sijaan romahtivat jääden 7,7 prosenttiin, joka tarkoittaa, että puolueen kannatus syöksyi peräti 12,8 prosenttiyksikköä edellisvaaleista.

Italia

Italian parlamenttivaalit järjestettiin 4.3.2018. Matteo Salvinin johtama kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen Lega-puolue sai vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä ja nousi hallitukseen. Mielipidetiedustelujen mukaan Lega on tällä hetkellä Italian ylivoimaisesti suosituin puolue kannatusprosentin ollessa jopa 35 prosentin luokkaa. Vuotta aiemmin parlamenttivaaleissa Legan kannatusprosentti oli 17,35.

EU-vaalien ennuste (maaliskuu) lupaa Legalle 33,3 prosentin kannatusta.

Unkari

Viktor Orbanin johtama kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen Fidesz-puolue sai 8.4.2018 järjestetyissä Unkarin parlamenttivaaleissa noin 49 prosentin kannatuksen. Vaalien tulos antoi Orbanin puolueelle määräenemmistön, 133 paikkaa 199-paikkaisessa parlamentissa.

Ruotsi

Ruotsin valtiopäivävaalit järjestettiin 9. syyskuuta 2018. Maahanmuuttokriittinen Ruotsidemokraatit kasvatti kannatustaan entisestään huolimatta valtamedian jatkuvasta propagandasta ja vaaleissa tapahtuneesta vaalivilpistä ja häirinnästä. Ruotsidemokraatit on parlamentin kolmanneksi suurin puolue.

Hollanti

Hollannin (Alankomaat) 20.3.2019 pidetyissä aluevaaleissa maahanmuuttokriittinen ja euroskeptinen Foorumi demokratialle -puolue (FvD) nousi suurimmaksi puolueeksi Alankomaiden parlamentin ylähuoneessa, jossa sillä ei ollut yhtään paikkaa aiemmin.

Aluevaalien perusteella FvD on tällä hetkellä Hollannin suosituin puolue. Ennen aluevaaleja puolueella ei ollut ainoatakaan paikkaa Alankomaiden provinsseissa. Nyt sillä on 86 edustajaa kaikkiaan 570 paikasta.

Viro

Viron parlamenttivaalit järjestettiin 3.3.2019. Kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen EKRE menestyi vaaleissa erinomaisesti ja nousi hallituspuolueeksi valtamedian voimakkaasta vihanlietsonnasta huolimatta. Puolue on saamassa itselleen tärkeän sisäministerin paikan, jonka ottaa haltuunsa puolueen puheenjohtaja Mart Helme.

Mart Helme ei aio sallia virkamiehiltä politikointia vaan on todennut melko suorasukaisesti, että ministerin ohjeistuksen noudattamatta jättäminen tarkoittaa käytännössä kalossin kuvaa takamukseen. Helme aikoo panostaa rajavalvonnan tehostamiseen erottamalla poliisin ja rajavartioston toiminnan toisistaan. Rajavartiostolle tulee myös reservi, joka kutsutaan palvelukseen, jos syntyy tarve.

Maahanmuuttopolitiikassa EKREn linja on selkeä. Hyvä maahanmuutto on tervetullutta, haitallinen sen sijaan pyritään torjumaan.

Ranska

Syytä ei ole unohtaa sitäkään, että Ranskassa on vahva kansallismielinen liike, joka vastustaa haitallista maahanmuuttoa.

Ranska on noudattanut jo usean vuoden ajan tiukkaa rajavalvontaa varsinkin Italian vastaisella rajalla, jonka laittomat ylittäjät Ranska palauttaa välittömästi takaisin Italiaan.

Suomi

Suomessa perussuomalaiset ovat kertoneet pyrkivänsä hallitukseen. Ehtona perussuomalaiset pitävät sitä, että heidän äänestäjiensä merkittävimpinä pitämät asiat sisällytetään hallitusohjelmaan.

Kokoomus, sdp, vasemmistoliitto, rkp ja vihreät ovat todenneet edustajiensa suulla, että niiden on vaikea kuvitella istumista samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa. Keskustan Sipilä on empinyt, mutta suhtautuu selkeän negatiivisesti perussuomalaisiin.

Perussuomalaisten täytyy tilanne huomioon ottaen saada merkittävä vaalivoitto, jolloin muilla puolueilla ei ole varaa jättää huomiotta perussuomalaisille tärkeitä teemoja.

Lopuksi

Suomalaisilla on tulevana sunnuntaina (14.4.2019) mahdollisuus vaikuttaa ratkaisevalla tavalla lastensa ja lastensa lasten tulevaisuuteen sekä oman elinympäristönsä turvallisuuteen. Puhumattakaan siitä, millä tavoin haitallisen maahanmuuttopolitiikan lopettaminen vaikuttaa talouden kehitykseen sekä sosiaali- ja terveyssektoriin.