Enemmistö kokee turvapaikanhakijoiden laajamittaisen maahantulon uhkana sisäiselle turvallisuudelle ja lisäävän myös terrorismin riskiä, selviää sisäministeriön Vaasan yliopistolla teettämästä mielipidetutkimuksesta.

Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että viranomaisten tulee poistaa laittomasti maassa oleskelevat henkilöt ja kriittisyyttä aiheutti kirkkojen, aatteellisten järjestöjen tai yksittäisen kansalaisen oikeus suojella laittomasti maassa oleskelevia, sisäministeriön tiedotteessa todetaan.

Uhkaa koettiin myös liittyen turvapaikanhakijoiden kulttuurien eroihin suhteessa suomalaisten yhteiskunnan sääntöihin, lakeihin ja tapoihin. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että tultaessa Suomeen maahanmuuttaja on se, joka sopeutuu suomalaisen yhteiskunnan elämäntapaan eikä päinvastoin.

Vuoden 2015 suuressa turvapaikanhakijaryntäyksessä tutkimukseen vastanneita ihmetytti eniten turvapaikanhakijoiden profiili.

”Tulijoista suurin osa oli 18-34 -vuotiaita miehiä. Kipeämmin turvapaikkaa tarvitsevat lapset, naiset, vanhukset ja muut heikossa asemassa olevat jäävät joko lähtömaihin tai pakolaisleireille.”

Julkisen keskustelun polarisoituminen ja erilaisten ääripäiden esiintyminen niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa sekä leimautumisen pelko olivat teemoja, joita vastaajat puntaroivat myös runsaasti. Tämä koski niin suvaitsevaisiksi kuin myös maahanmuuttokriittisiksikin itsensä kokevia.

Tutkimukseen osallistuneet kokivat myös median värittävän ja suodattavan uutisointia sekä viranomaisten viestejä.

Yksittäisenä tahona Yle sai eniten kriittistä palautetta.

”Yle on valinnut Suomen kannalta äärimmäisen vahingollisen linjan ja levittää valheellista propagandaa, joka suhtautuu turvapaikanhakijoihin täysin kritiikittömästi. Yle ei ole enää luotettava riippumaton uutisen välittäjä.”

Kun median viestiin ei voida luottaa eikä suoraa viranomaistiedottamista ole riittävästi, etsitään tietoa yhä enemmän vaihtoehtolähteistä, turvapaikanhakijoita ja turvapaikkapolitiikkaa koskevassa kansalaismielipidetutkimuksessa ilmenee.

Sähköisestä kansalaiskyselystä ja viidellä paikkakunnalla järjestetyistä keskustelutilaisuuksista koostuvassa tutkimuksessa tavoitteena oli saada mahdollisimman kattava kuva suomalaisten näkemyksistä, kokemuksista ja mielipiteistä turvapaikanhakijatilanteesta sekä ideoita toiminnan kehittämiseen tulevaisuudessa. Osallistujina oli 16–70-vuotiaita naisia ja miehiä eri puolilta Suomea.