Yleisradio esittää tänä iltana (4.10.2018, TV1, klo 22:00) ohjelman Malmö – jengien varjossa. Katselin ohjelman eilen YleAreenasta enkä yllättynyt lainkaan oheissävystä, joka siitä oli aistittavissa.

Ruotsin poliisin edustaja kertoo dokumentissa katsojille, että Malmössa ei ole no go –alueita, jolla hän tarkoittaa, että kaupungissa ei ole alueita, jonne poliisi ei uskalla mennä. Poliisin käsitys no go –alueesta poikkeaa selkeästi käsityksestä, joka yleensä yhdistetään sanoihin no go.

Ohjelmassa todetaan, että no go –alueiden sijaan kyse on ”erityisen haasteellisista” alueista, joilla tarkoitetaan Malmön osalta Nydala/Hermodsdal/Lindängen –aluetta ja Rosengårdenia Amiralsgatanilta etelän suuntaan sijoittuvalta osalta sekä Södra Sofielundin (Seved) aluetta.

Haasteellinen on viimeisen vuosikymmenen aikana suosioon noussut sana, jota käytetään usein sanan ongelma sijaan.

Ongelma-sana viestii negatiivisuutta, ongelmia, haasteellinen-sana puolestaan pyrkii kertomaan, että kyse on ”vain” haasteesta. Ja kuten tiedetään, haasteet on luotu voitettaviksi. Kyse on sanakikkailusta, jolla negatiivisesta pyritään antamaan positiivissävytteinen kuva.

No go –alue on paikka, jonne lainkuuliainen kansalainen ei uskalla mennä lainkaan tai ei ainakaan hämärän laskeuduttua, koska alueella ilmenee paljon väkivaltaa ja rikollisuutta. Kyse ei ole siitä, että poliisi ei uskalla mennä alueelle, sillä poliisi menee sinne, minne esimies käskee poliisin mennä. Jos poliisi ei mene, hän on ajan myötä entinen poliisi.

No go –alueessa ei ole kyse myöskään siitä, että pyssyt ja pommit paukkuvat siellä jatkuvasti, tai että alueella tapahtuu raiskauksia, joukkoraiskauksia tai seksuaalista ahdistelua liukuhihnalta. No go –tarkoittaa, että alueella on huomattavasti muuta yhteiskuntaa suurempi riski joutua väkivallan tai muunlaisen rikoksen kohteeksi tai todistajaksi.

No go –alueella voi siis käydä ja oleilla, jos ei satu törmäämään ikäviin ihmisiin, joita no go pitää sisällään huomattavasti enemmän kuin muu yhteiskunta.

Ylen ohjelmassa esiintyy myös toinen ruotsalainen poliisi, joka esittäytyy alueen nuorten ”kaverina”. Hän kommunikoi nuorten kanssa tavalla, joka puistattaa itseäni, sillä aistin poliisin käytöksessä tietynlaista alistumista, ikään kuin hän hakisi nuorilta hyväksyntää.

Eräs haastateltu nuori mies toteaa, että media luo alueesta, Lindängenistä, väärän kuvan. Hänen mielestään Lindängen on ihan tavallinen ja kiva paikka.

Lindängen kuuluu ryhmään ”erityisen haasteelliset”, jollaisia Ruotsin poliisin raportti kertoo olevan yhteensä 23.

Ruotsin yleisradion STV:n sivuilla kerrotaan poliisin määrittelevän ongelma-alueet (no go) seuraavasti:

-särskilt utsatta områden (erityisen haasteelliset / haavoittuvat) nimikkeen saaneilla alueille ominaista ovat sosiaaliset ongelmat ja rikollisuuden vahva läsnäolo, joka on johtanut laajaan haluttomuuteen osallistua oikeusprosesseihin ja jonka vuoksi poliisin on vaikea tehdä työtään. Alueiden tila on akuutti, [toisin sanoen ne ovat ”räjähdysherkkiä”].

- utsatt område (haasteellinen / haavoittuva) nimikkeen saaneilla alueilla on sosioekonominen tilanne, jossa rikollisilla on vaikutusta paikallisväestön sisällä. Rikollisten vaikutusvalta on pikemminkin sidoksissa alueen sosiaaliseen kontekstiin kuin harkittuun haluun ottaa valta ja hallita aluetta. Tilanteen katsotaan olevan vakava.

-riskområde (riskialue) nimikkeen alla olevilta alueilta puuttuu joku yllä mainituista ominaisuuksista, jotta ne luokiteltaisiin haasteellisiksi (haavoittuvaisiksi). Tilanne on hälyttävä.

Särsklit utsatta områden –ryhmään lasketaan kuuluvaksi 23 aluetta, utsatt område –ryhmään 32 aluetta ja riskområden ryhmään kuusi (6) aluetta. Luettelo ryhmistä löytyy yllä mainitusta SVT:n artikkelista ja poliisin raportista, jossa se on sivulla 41 .

Ylen toimittaja ja filmiryhmä liikkuivat Lindängenissä poliisin turvaamina. Ja alue on ihan kiva, kuten ohjelmassa haastateltu nuori kertoi ja johon suuntaan paikallinen poliisi pyrki asian esittämään kieltämällä no go’n olemassaolon Malmöstä?

Paradoksaalisuus on vahvasti läsnä muutamissa kohdin ohjelmaa.

Miksi toimittaja ja filmiryhmä tarvitsevat poliisin turvaa ohjelmaa tehdessään? Siksi, että alue on tosiasiassa no go, sanoo poliisi, paikallinen nuori tai suomalaismedian toimittaja mitä hyvänsä.

Expressen-lehti kertoi kuluvan vuoden kesäkuun 20. päivänä, että kuolemaan johtavia ampumistapauksia ilmenee Ruotsissa nuorten miesten keskuudessa kymmenen kertaa enemmän verrattuna Saksaan. 

Aftonbladetin mukaan (9.5.2018)  kuolemaan johtaneet ampumistapaukset ovat nuorten miesten (12 – 29 –vuotiaat) keskuudessa ainakin tuplasti yleisempiä kaikkiin 12 eurooppalaiseen verrokkimaahan nähden. Verrokkimaita tutkimuksessa ovat Saksa, Norja, UK, Itävalta, Espanja, Portugali, Tanska, Suomi, Ranska, Hollanti, Italia ja Irlanti.

Syyskuun 23.päivään mennessä Malmössä oli ammuttu tänä vuonna kuoliaaksi 11 ihmistä.

Koko edellisvuoden (2017) aikana Malmössä ammuttiin kuoliaaksi kymmenen ihmistä, vuonna 2016 seitsemän (7), 2015 neljä (4) ja 2014 kolme. Vuoden 2013 osalta saldo näyttää nollaa. Trendi on vahvasti kasvava.

Malmö on Ruotsin kärkikaupunkeja, mitä tulee ampumalla tapettujen määrään. Koko Ruotsin osalta vuoden 2017 ampumistapauksissa kuolleiden määrä oli 41, josta siis Malmössä 10. Kuolleiden kokonaismäärässä on koko Ruotsin alue huomioon ottaen reipas nousu vuodesta 2011, jolloin ampumisten seurauksena kuoli 17 ihmistä.

Ruotsin radion (SR) 15.1.2018 julkaistun tiedon mukaan Tukholmassa ammuttiin vuoden aikana kuoliaaksi 20 ihmistä. Samassa uutisessa todetaan, että ampumistapausten määrä on ollut jyrkässä kasvussa. 

Ei Yleisradion raportti huono ole. Kyllä se kertoo jokaiselle valveutuneelle ihmiselle, että Ruotsin maahanmuuttopolitiikan matkimisessa ei ole mitään järkeä, sanovat kokoomuksen Juhana Vartiainen, Alexander Stubb, Petteri Orpo, Sanni Grahn-Laasonen ja Kai Mykkänen mitä hyvänsä.

Ei kannata uskoa myöskään demarileiriä, sillä Ruotsin tuhon siemenet on kylvetty nimenomaan sosialidemokraattisen maailmanhalauksen voimin.

Vahvan alkupanoksen tuholle antoi Olof Palme toimiessaan Ruotsin demarien ja Ruotsin valtion poliittisena johtajana. Suomen yhä haitallisemmaksi käyvä maahanmuutto käynnistettiin Kalevi Sorsan johtamien sosialidemokraattien toimesta, esikuvana Palmen politiikka.

Ja kuten tunnettua, Ruotsi on Euroopan raiskaustilastojen ylivoimainen ykkönen.

Kansankoti on tuhoutumassa poliittisen ideologian, monikultturismin toteuttamisen seurauksena.

Paluuta entiseen turvalliseen Ruotsiin ei enää ole. Sen sijaan suomalaisilla on vielä ohut mahdollisuus selvitä kuivin jaloin uhkaavasta kehityksestä, mutta selviäminen vaatii kansakunnalta pikaista heräämistä todellisuuteen.

Ensi kevään vaaleissa on paljon pelissä, ehkä enemmän kuin koskaan sotien jälkeen.