Moni suomalainen on ihmetellyt poliisihallituksen edustajien ja useiden poliitikkojen vähättelyä, jota he ovat harjoittaneet kiistäessään turvapaikanhakijoiden vaarallisuuden ympäröivälle yhteiskunnalle.

Kansanedustaja Tom Packalén (ps) kritisoi Suomen Uutisten 29.1.2016 julkaisemassa artikkelissa poliisihallituksen tapaa kertoa turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista.

”– Ymmärrän sen, ettei poliisi saa lietsota vihaa, mutta en ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan poliisihallitus kommentoi raiskausten määrää vähäiseksi. Turvapaikanhakijoiden tekemien raiskausten määrä on järkyttävän korkea, Packalén sanoo.”

Packalén on siviiliammatiltaan poliisi.

Entä miten on oikeuslaitoksen laita?

Vertailun vuoksi kaksi tuoretta raiskaustuomiota, toinen Suomesta ja toinen Virosta.

Tapaus 1, Suomi

Iltasanomat 10.3.2017, lainauksia:

”Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi 22-vuotiaan Juusuf Muhamed Abbudinin vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Syyte törkeästä raiskauksesta hylättiin.”

”Oikeus tuomitsi perjantaina turvapaikanhakija Juusuf Muhamed Abbudinin kolmen vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Uhri oli kymmenvuotias tyttö.”

”Oikeuden mukaan mies oli ollut niin oraalisessa kuin vaginaalisessa sukupuoliyhteydessä uhrin kanssa.”

”Kihlakunnansyyttäjä Koivuniemi ei vielä osaa sanoa, tuleeko hän syyttäjänä valittamaan käräjäoikeuden tuomiosta.”

Tapaus 2, Viro

Õhtuleht 17.3.2017, vapaasti suomennettuna artikkelin sisällöstä:

Oikeus tuomitsi 35-vuotiaan Andrei Juganovin 17-vuotiaan tytön raiskauksesta 15 vuoden maksimirangaistukseen. Tuomion saanut Juganov on jo aiemmin syyllistynyt raiskaukseen.

Syytteen mukaan Juganov oli myöhäisiltana 3.10.2015 Kohtla-Järven Estonian puistotiellä käynyt tytön kimppuun, pakottanut mukaansa ja raiskannut hänet.

Tuomio julistettiin 16.3.2017.

Annettuun 15 vuoden rangaistukseen lisätään hänen aiempi, toisesta rikoksesta 9.4.2014 saamansa rangaistus, jonka jälkeen tuomion kokonaispituudeksi tulee 17 vuotta ja kuusi kuukautta.

Kihlakunnansyyttäjä Olga Doroganin mukaan vakaviin seksuaalirikoksiin syyllistyneet henkilöt täytyy eristää yhteiskunnasta.

Lopuksi. Suomen perustuslain seitsemännen pykälän mukaan ”Jokaisella on oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen”.

Suomen oikeuslaitoksen jakamat tuomiot seksuaalirikoksista ovat usein hyvin lyhyitä, joskus jopa olemattomia eli ehdollisia.

Kahdesta esimerkkituomiosta ei voi vetää varmaa johtopäätöstä, mutta useiden Suomessa annettujen tuomioiden ja turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosten vähättelyn perusteella tulee mieleen ajatus, jonka mukaan naisten oikeus perustuslain edellyttämään vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ei ole kovassa kurssissa poliisihallituksen ja oikeuslaitoksen piirissä.