Keskisuomalainen uutisoi perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Laura Huhtasaaren eduskunnassa tekemästä toimenpidealoitteesta.

Aloitteessa vaaditaan hallitusta toimimaan lastentarha- ja esikouluikäisten tyttöjen huivikiellon aikaansaamiseksi Suomessa.

Pikkutyttöjen huivikieltoaloitteen on allekirjoittanut 15 kansanedustajaa, Huhtasaaren lisäksi 14 muuta perussuomalaisten kansanedustajaa: Mika Raatikainen, Rami Lehto, Arja Juvonen, Leena Meri, Jani Mäkelä, Olli Immonen, Sami Savio, Jari Ronkainen, Ville Vähämäki, Tom Packalén, Mika Niikko, Ritva Elomaa, Ville Tavio ja Toimi Kankaanniemi.

Perussuomalaisilla on aito huoli turvallisuudesta sekä rinnakkaisyhteiskuntien syntymisestä ja sen välttämisestä.

"Islamilaisissa rinnakkaisyhteiskunnissa muslimit elävät islamin arvojen ja normien mukaan, mikä johtaa muslimien eristäytymiseen valtavirtayhteiskunnasta", Huhtasaari muistuttaa.

Perussuomalaiset perustelevat hallitukselle omaa toimenpidealoitettaan Itävallan esimerkillä.

Itävallan hallitus on vast'ikään ilmoittanut valmistelevansa lastentarha- ja esikouluikäisiä tyttöjä koskevaa huivikieltoa. Lakiehdotus asiasta valmistuu kesään mennessä.

Itävallan vapauspuoluetta (FPÖ) edustavan varaliittokansleri Heinz-Christian Strachen ja kansanpuoluetta (ÖVP) edustavan liittokansleri Sebastian Kurzin mielestä "alle 10-vuotiaita tyttöjä pitää suojella" ja heidän pitää saada sopeutua ja kehittyä vapaasti.

"Haluamme, että kaikilla tytöillä Itävallassa on samat mahdollisuudet", Kurz painottaa.

Itävallan uusi hallitus on alkanut todella toimimaan islamisaation estämiseksi.

1. lokakuuta alkaen Itävallassa on ollut jo voimassa laki, että kuka tahansa, joka peittää kasvonsa julkisesti burqalla, niqabilla tai muuten "naamioituu", saa 150 euron sakon. Huntukieltolaki on samankaltainen Belgian, Ranskan ja Alankomaiden kanssa.

Huhtasaaren mukaan Suomella alkaa olla "viimeinen hetki" tehdä korjausliikkeitä muslimien kotouttamisessa.

"Muuten meillä on lähivuosina Ruotsin Malmön olosuhteet", Huhtasaari huomauttaa.

Eduskunnan sivistysvaliokuntaan toimitettu pikkutyttöjen huivikielto -ehdotus sai kuitenkin valiokunnan puheenjohtajalta, keskustan kansanedustaja Tuomo Puumalalta hyvin nihkeän vastaanoton.

Puumala tyrmäsi sen täysin eikä ymmärrä, miksi kielto olisi "millään tavalla tarpeellinen".

"En allekirjoita heidän perusteluitaan, enkä näe vaaraa rinnakkaisyhteiskunnasta", Puumala toteaa välinpitämättömästi.

Lisäksi esteenä toimenpidealoitteen valiokuntakäsittelylle Puumala pitää sadan kansanedustajan allekirjoitusta. "Käsittelyrajan takia" 15 perussuomalaisten esittämää pikkutyttöjen huivikielto -esitystä ei todennäköisesti käsiteltäisi valiokunnassa ollenkaan.

Puumalan mukaan valiokunnassa ei olisi toisaalta "aikaakaan perussuomalaisten aloitteelle" valiokunnan kiireisesti puuhaillessa keväällä lukio- ja varhaiskasvatuslakien kimpussa.

Keskisuomalainen perustaa tietämyksensä muslimityttöjen huivinkäytön "pakollisuudesta" kahden vuoden takaiseen, tammikuussa vuonna 2016 julkaisemaansa juttuun "Saako muslimi vaihtaa uskoaan? Mitä tarkoittaa sharia? 36 kysymystä ja vastausta islamista", jossa tutkija ja imaami ympäripyöreästi vastailivat kysymyksiin "huivinkäytön perusteista ja taustoista".

Suomen islamilaisen yhdys­kunnan imaami Anas Hajjarin ja Helsingin yliopiston tutkija Ilkka Lindstedtin kommenttien mukaan islam ei vaadi pikkutyttöjä käyttämään huiveja, vaikka joissakin perheissä näin kuitenkin menetelläänkin.

Molempien mielestä pikkutyttöjen huivin käyttö islamissa korostaa "pukeutumisen säädyllisyyttä" ja on allahin määräys "osana kokonaisvaltaista vaatetuskoodia vieraiden miesten läsnäollessa".

Geopoliittisiin konflikteihin erikoistunut Lähi-idän tutkija ja luennoitsija Alan Salehzadehin mielestä pieniä tyttöjä ei tule pakottaa käyttämään huivia.

Hän pitää islamin epätasa-arvoisten lakien noudattamista ristiriitaisena demokraattisten perusarvojen kanssa liittyen naisten tasa-arvoiseen asemaan.

Uskonnon tiukka harjoittaminen jo lapsena ja huivinkäyttö kouluissa synnyttää hänen mukaansa eriarvoisuutta ja syventää eroa eri yksilöiden välillä.

Salehzadeh korostaa, että huivin käytön pitäisi olla sallittua vasta täysi-ikäisenä, kun aikuinen ihminen pystyy itsenäisesti päättämään oman uskonnollisen vakaumuksensa ilman vanhempien painostusta.

Demokraattisen maan pitää vaalia omia arvojaan ja vaatia tulijoilta tai käännynnäisiltä edes "minimin verran sopeutumista".

"Minusta politiikkojen velvollisuus on puolustaa suomalaista järjestelmää ja sen demokraattisia arvoja", Salehzadeh tiivistää.