Krone-lehti uutisoi viime viikolla Itävallan uuden hallituksen varakanslerin, Heinz-Christian Strachen (FPÖ) ehdotuksesta majoittaa turvapaikanhakijat tulevaisuudessa kasarmirakennuksiin.

Strachen mielestä turvapaikanhakijoille olisi hyvä säätää myös ulkonaliikkumiskielto, jossa turvapaikanhakijat joutuisivat noudattamaan vastaanottokeskukseen palatessaan tiettyä kellonaikaa.

Uusi hallitus pitää tärkeänä tavoitteena sitä, että turvapaikanhakijoiden vastaanotto siirrettäisiin takaisin valtion hallintaan.

"Nykyinen ongelma on se, että toiminta on ulkoistettu kansalaisjärjestöille ja yhdistyksille, ja haluamme lopettaa tämän turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvän bisneksen", Strache toteaa.

Itävallan konservatiivisen kansanpuolueen (ÖVP) ja maahanmuuttokriittisen vapauspuolueen (FPÖ) hallitusohjelmassa vaaditaan lisäksi turvapaikanhakijoiden yksityismajoituksen lopettamista. Noin 13 000 turvapaikanhakijaa asuu yksityismajoituksessa ainoastaan Wienissä.

Myös sisäministeri Herbert Kickl (FPÖ) näkee järkevänä turvapaikanhakijoiden majoittamisen keskittämisen yhteen paikkaan.

"Jos vaadimme nuoria miehiämme viettämään kuusi kuukautta kasarmilla, niin miksi samaa ei voisi olettaa kansainvälistä suojelua etsiviltä ihmisiltä", Kickl huomauttaa.

ÖVP ja FPÖ löysivät yhteisen sävelen ja loivat uuden liittoutuman kaksi kuukautta parlamenttivaalien jälkeen hallitakseen Itävaltaa seuraavan viiden vuoden ajan.

18. joulukuuta virkansa vannonut uraauurtava poliittinen liittoutuma on valmis tykittämään Länsi-Euroopan eturintamassa muslimimaailmasta tulevaa massamaahanmuuttoa.

Näin kirjoittaa vanhempi tutkija Soeren Kern Gatestone -instituutin artikkelissaan.

Liittokansleriksi valittu 31-vuotias kansanpuolueen (ÖVP) johtaja ja ulkoministeri Sebastian Kurz voitti Itävallan kansalliset vaalit 15. lokakuuta luvaten pysäyttää laittoman maahanmuuton ja hallitsee nyt 48-vuotiaan vapauspuolueen (FPÖ) johtajan, Heinz-Christian Strachen kanssa suunnannäyttäjinä muulle Euroopalle.

Vapauspuolue ja sosialidemokraatit olivat vaaleissa tasaväkisiä, mutta Kurz valitsi FPÖ:N eikä halunnut jatkaa hallitusyhteistyötä sosialidemokraattien kanssa. Heinz-Christian Strachen johtama FPÖ sai vaaleissa 26 prosenttia äänistä tullen kolmanneksi.

Strache on varoittanut, että joukkomaahanmuutto on "islamisoimassa" Itävallan. Sopimuksen mukaan Strachesta tuli varakansleri, vapauspuolue otti haltuunsa myös puolustus-, sisä- ja ulkoasiainministeriöt.

Kurz on voimakkaasti kritisoinut Saksan liittokansleri Angela Merkelin avointen ovien maahanmuuttopolitiikkaa, joka on sallinut Afrikasta, Aasiasta ja Lähi-idästä tulla maahan yli miljoona enimmäkseen miespuolista maahanmuuttajaa kahden viime vuoden aikana.

Ulkoministeriaikana Kurzilla oli tärkeä tehtävä saada parlamentin hyväksyntä uudelle lainsäädännölle, jolla valvotaan maahanmuuttajien kotouttamista.

Niin sanottu "integraatiolaki" kieltää muslimien täysin kasvot peittävät hunnut julkisissa tiloissa, kuten linja-auto-, rautatie-, ilma- ja meriliikenteessä. Ne, jotka kieltäytyvät noudattamasta lakia, pidätetään.

1. lokakuuta alkaen on ollut voimassa laki, että kuka tahansa, joka peittää kasvonsa julkisesti burqalla, niqabilla tai muuten "naamioituu", saa 150 euron (175 dollarin) sakon. Huntukieltolaki on samankaltainen Belgian, Ranskan ja Alankomaiden kanssa.

Integraatiolaki kieltää lisäksi islamistisia radikaaleja levittämästä Koraania, vahvistaa selkeät säännöt ja velvollisuudet tunnistetuille turvapaikanhakijoille ja pakolaisille, joille on myönnetty laillinen oleskelulupa maassa.

Itävallan viranomaiset sanovat lain päätavoitteena olevan edistää itävaltalaisten arvojen, tapojen ja kulttuurin kunnioittamista. Muslimit väittävät toimenpiteiden olevan epäoikeudenmukaisia ja edistävän "islamofobiaa".

Uudessa laissa edellytetään EU: n ulkopuolisista maista tulevat maahanmuuttajat allekirjoittamaan "integraatiosopimus", joka velvoittaa heidät oppimaan kirjallisesti ja suullisesti saksaa ​​sekä ilmoittautumaan "Itävallan lain ja yhteiskunnallisen järjestyksen perusarvoja käsitteleville kursseille". Maahanmuuttajien on myös "hankittava tietoa demokraattisesta järjestyksestä ja niistä johdetuista perusperiaatteista".

Kurz oli aiemmin myös keskeisessä asemassa uudistettaessa Itävallan vuosisataa vanhaa islamilaista lakia (Islamgesetz), joka ohjaa muslimien asemaa maassa.

Lähes kolme vuotta sitten, 25. helmikuuta vuonna 2015 hyväksytyn uuden "islamlain" tarkoituksena on saada muslimit kotoutumaan ja torjua islamilaista radikalismia.

Sillä pyritään myös vähentämään "ulkopuolisten sekaantumista" kieltämällä ulkomaalaista rahoitusta moskeijoille, imaameille ja muslimijärjestöille Itävallassa. Imaamien pitää saada koulutuksensa itävaltalaisessa yliopistossa ja heidän täytyy osata saksaa.

Laki korostaa lisäksi, että itävaltalaisella lainsäädännöllä on oltava etusija islamilaisen sharialain suhteen maassa asuville muslimeille.

Samaan aikaan imaamit tekevät kaiken voitavansa ja kieltävät Itävallassa muslimeja integroitumasta.

Syyskuun lopulla Itävallan kotouttamisrahasto (ÖIF) julkaisi tutkimusraportin "Moskeijan rooli integraatioprosessissa".

ÖIF: n työntekijät vierailivat Wienissä sijaitsevassa 16 moskeijassa ja osallistuivat useisiin perjantaisaarnoihin ja puhuivat yksittäisten imaamien kanssa - mikäli imaamit olivat halukkaita keskustelemaan, mitä he eivät useinkaan olleet.

ÖIF: n mukaan vain kaksi moskeijayhteisöä edistävät jäsentensä integroitumista. Tarkastelluista moskeijoista suurimmalla osalla oli estävä vaikutus integraatioprosessiin.

Kaikissa vierailluissa moskeijoissa perjantairukouksista puuttuivat naiset lähes täysin.

Lisäksi moskeijayhteisöt olivat "suljettuja paikkoja etnisen alkuperän ja kielen suhteen". Saarnoja käännettiin vain harvoissa tapauksissa saksaksi.

Kuulluissa saarnoissa ratkaiseva asia oli muslimien yhtenäisyys: ristiriitaisen maailmankuvan saarnaaminen, jonka keskeinen opetus oli maailman jakaminen yhdelle puolelle muslimeihin ja toiselle puolelle "vääräuskoisiin" sekä länsimaisen yhteiskunnan selkeä mustamaalaus ja Itävallan arvojen hylkääminen.

Tutkimuksen mukaan kuusi tutkituista 16 moskeijayhdistyksestä (37,5 %) pyrkivät "aktiivisesti hidastuttamaan kotoutumista yhteiskuntaan ja osoittivat fundamentalistisia suuntauksia".

Turkkilaisen Milli Görüs -liikkeen johtama moskeija erottautui erityisen radikaalina. Milli Görüs on yksi suurimmista islamilaisista järjestöistä Euroopassa ja liittyy läheisesti ja ideologisesti Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganiin.

Raportin mukaan Milli Görüsin moskeijan imaami "puolustaa avoimesti poliittisesti yhdistyneen islamiin uskovien yhteisön (Umman) perustamista kalifaatin alle". Hän väitti, että islamin levottomuudet (fitna) tuodaan islamilaiseen yhteisöön ulkopuolelta.

Wienin yliopiston keräämien tietojen mukaan Itävallan muslimiväestö on nyt yli 700 000 (eli noin 8 % koko väestöstä), se oli arviolta 340 000 (4,25 %) vuonna 2001 ja 150 000 (2 %) vuonna 1990.

Perinteisesti roomalaiskatolisena maana tunnetussa Itävallassa on käynnissä massiivinen demografinen ja uskonnollinen muutos ja se näyttää peruuttamattomalta. Wienissä, jossa muslimiväestö ylittää nyt 12,5 prosenttia, muslimiopiskelijoita on jo enemmän kuin katolilaisia ​​opiskelijoita keskiasteen oppilaitoksissa sekä yläasteella ja lukioissa. Myös muslimiopiskelijat ovat vaarassa ohittaa katolilaiset wieniläisissä peruskouluissa.

Yht'aikaa Itävalta on kehkeytynyt merkittäväksi päämajaksi radikaalille islamille. Itävallan valtion- ja terrorismin vastainen virasto (BVT) on varoittanut "salafistien räjähtävästä radikalisoitumista Itävallassa". Salafismi on länsimaiden vastainen ideologia, joka ajaa voimakkaasti islamilaisen sharialain täytäntöönpanoa.

"Viime vuosina tapahtunut maahanmuutto ei ole muuttanut maatamme myönteisellä, vaan negatiivisella tavalla", Sebastian Kurz sanoi kampanjoidessaan "lakia ja järjestystä" vaaliohjelmassaan:

"Hallitsematon maahanmuutto tuhoaa järjestyksen maassa."

Heinz-Christian Strache on Israelin kannattaja ja julistaa, että antisemitismillä ei ole paikkaa hänen puolueessaan ja on kannustanut yhteiseen rintamaan islamisteja vastaan. Hän on myös luvannut "varmistaa, että israelilaisten tuotteiden boikotit poistetaan asialistalta".

Huhtikuussa vuonna 2016 vierailullaan Jerusalemissa Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun Likud-puolueen kutsusta, Strache sanoi:

"Meille on tärkeää toimia antisemitismiä vastaan, myös islamismia ja terrorismia vastaan ja keskustella meille yhteisistä asioista."

Strache korosti, että antisemitismi nousee esiin usein uudelleen ​​islamista ja vasemmistosta.

"Meillä on paljon yhteistä Israelin kanssa. Jos määritellään juutalais-kristillinen länsi, niin sitten Israel edustaa eräänlaista rajaa. Ja jos Israel epäonnistuu, Eurooppa epäonnistuu ja jos Eurooppa epäonnistuu, Israel epäonnistuu."

Strache on kutsunut Merkeliä "Euroopan vaarallisimmaksi naiseksi" hänen maahanmuuttopolitiikkansa vuoksi ja toistuvasti sanonut, että "islam ei ole osa Itävaltaa".

Strache on myös varoittanut, että "kulttuuristamme vieraantuneiden ja sosiaaliturvajärjestelmäämme tunkeutuvien maahanmuuttajien hallitsematon tulva aiheuttaa sisällissodan todennäköisesti keskipitkällä aikavälillä".

Euroskeptinen Strache on nimittänyt Euroopan unionia "byrokraattiseksi hirviöksi" ja todennut Iso-Britannian "olevan varmaan parempi Brexitin jälkeen".

Strachen vaatimuksesta sitoutumattomasta Lähi-idän asiantuntijasta Karin Kneisslistä tuli Itävallan uusi ulkoministeri. Hän puhuu kahdeksaa kieltä, mukaan lukien arabiaa ja hepreaa. Kneissl on äänekkäästi kritisoinut EU: n komission puheenjohtaja Jean-Claude Junckeria, jota hän on kuvannut "Brysselin keisariksi". Hän on myös moittinut Merkelin siirtolaispolitiikkaa "törkeän piittaamattomaksi ja leväperäiseksi".

Kneissl on sanonut, että suurin osa Eurooppaan saapuvista "pakolaisista" on äärimmäisen nuoria 20-30 -vuotiaita miehiä, jotka ovat "testosteronin kontrolloimia elintasosiirtolaisia".

Haastattelussaan itävaltalaisessa televisiossa Kneissl totesi, että yksi arabimaailman mellakoiden tärkeimmistä syistä on se, että "monet nuoret arabimiehet eivät voi enää löytää vaimoa, koska heillä ei ole töitä eikä omaa kotia, eivätkä siten pysty saavuttamaan miehen asemaa perinteisessä yhteiskunnassa".

Vapauspuolueen pääsihteeri Herbert Kickl on Strachen läheinen uskottu ja hänestä tuli sisäministeri, jolla on keskeinen asema kotimaan turvallisuuden ja rajavalvonnan kannalta.

Puolustusministeriötä johtaa vapauspuolueen Mario Kunasek, joka on ammatiltaan sotilas.

Kuudestatoista tulevasta hallitusministeristä vain Kurzilla on hallintokokemusta. Hän toimi maan ulkoministerinä vuosina 2013-2017 ja oli täten Euroopan unionin historian nuorin ulkoministeri. Nyt 31-vuotias Kurz on Itävallan liittokanslerina myös maailman nuorin johtaja.

180-sivuinen asiakirja esittelee uuden hallituksen asialistan vuoteen 2022 mennessä. Se lupaa iskeä poliittiseen islamiiin ja laittomaan maahanmuuttoon, vauhdittaa turvapaikkapäätöksiä ja tukea EU: n maahanmuuttoa käsittelevää huippukokousta, kun Itävallalla on EU: n puheenjohtajuus vuoden 2018 toisella puoliskolla.

Asiakirja lupaa myös antaa itävaltalaisille enemmän mahdollisuuksia äänestää kansanäänestyksissä - joskin se selvästi kieltäytyy sallimasta kansanäänestystä maan jatkuvaan jäsenyyteen Euroopan unionissa.

Lisäksi asiakirja lupaa vaatia maahanmuuttajia oppimaan saksaa, lisätä seksuaalirikosten oikeudellisia rangaistuksia, lujittaa Itävallan puolustusta, palkata lisää poliiseja ja vähentää byrokratiaa eikä nostaa veroja.

Kurz on sitoutunut hylkäämään Euroopan unionin pakollisen pakolaiskiintiön:

"Tulen työskentelemään muuttaakseni tätä virheellistä pakolaispolitiikkaa.

Ilman EU: n ulkorajojen kunnollista turvaamista emme pääse käsiksi laittoman maahanmuuton ongelmaan."