Helsingin Sanomat kertoo, että Suomen hallitus on myöntänyt 150 000 euron arvoisen kansainvälisen tasa-arvopalkinnon Saksan liittokansleri Angela Merkelille.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) julisti palkinnon saajan Brysselissä torstaina illalla.

Ensi kertaa jaettavan tasa-arvopalkinnon perustaminen on HS:n mukaan yksi Suomi 100 -juhlavuoden tempauksia ja Suomen hallituksen osoitus "halusta edistää palkinnolla tasa-arvoa ja siitä käytävää keskustelua".

Palkinto rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista.

Merkel saa sen tunnustuksena "pitkäaikaisesta toiminnasta ihmisarvon ja ihmisoikeuksien puolustajana sekä naisten ja tyttöjen puolestapuhujana".

Rahat eivät mene palkinnonsaajalle, vaan hän saa ohjata ne haluamaansa "naisten ja tyttöjen asemaa vahvistavaan avustuskohteeseen".

Merkelin valitsema avustuskohde julkistetaan Tampereella keväällä 2018 järjestettävässä korkean tason tasa-arvoseminaarissa.

Sipilä perusteli HS:lle Merkelin valintaa "ympäri maailman nuorien tyttöjen ja naisien esikuvana ja lasikattojen murtajana" toimimisesta.

Palkintolautakunnan mukaan Merkel on todellinen eurooppalainen johtaja ja toimii Euroopan arvojen puolesta - hän puolustaa ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia myös kansainvälisten haasteiden paineessa.

Saksaan saapui vuosina 2015–2016 yli miljoona turvapaikanhakijaa.

Merkelin avointen rajojen maahanmuuttopolitiikka on mahdollistanut islamin radikaalin nousun Saksassa.

Miten Merkel on toiminut Euroopan arvojen puolesta, kun HS:n kertomissa palkintolautakunnan perusteluissa Merkelin väitettiin "pyrkineen parantamaan erityisesti kehitysmaiden naisten oikeuksia ja mahdollisuuksia”?

Huomionarvoista nimittäin on, että palkinnonsaajan valitsi kolmihenkinen "riippumaton palkintolautakunta", johon kuuluivat Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen sekä kirjailija ja tutkija Rosa Meriläinen.

Keitä he ovat ja miksi juuri he päättivät, kenelle ensimmäinen tasa-arvopalkinto annetaan?

Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen on filosofian maisteri ja viestintätoimisto Kreabin entinen toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt aiemmin muun muassa Helsingin kaupungin kulttuurijohtajana.

Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokkaalla on maisterin tutkinnot musiikkitieteestä ja liiketoimintajohtamisesta. Hän kertoo alkaneensa feministiksi "kirjaimellisesti yhdessä yössä" Kiinassa vuonna 2010 saatuaan moitteet silloiselta tasavallan presidentti Tarja Haloselta.

”Pyrin siihen, että sukupuolten moninaisuus olisi läsnä kaikkiin suuntiin”, Ahokas luonnehtii sitoutumistaan "tasa-arvoon".

Hän on sitä mieltä, että kaikkien pitäisi olla feministejä.

Ahokas intoilee nigerialaisen Chimamanda Ngozi Adichien "Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä" -teoksesta.

Se olikin tänä vuonna keväällä vahvasti esillä Tampere-talossa, kun Tasa-arvon juhlaa vietettiin kansainvälisenä naistenpäivänä 8. maaliskuuta ja kansainvälistä Women of the World eli WOW -festivaalia saman viikon lopulla.

WOW Finlandin järjestivät Tampere-talo, feministinen Ajatushautomo Hattu ja Suomen Lontoon instituutti.

Festivaalin agendaan kuului lisäksi kouluhanke, jossa Adichien feminismiromaani jaettiin Otavan kirjasäätiön tuella kaikille Suomen yhdeksäsluokkalaisille.

Kirjan lahjoitustempauksen takana olivat opetus- ja kulttuuriministeriö, Otava, Jyväskylän yliopisto, Tampere-talo ja feministinen ajatushautomo Hattu.

Ahokas julistaa olevansa inspiroitunut Tarja Halosen ohella myös Rosa Meriläisestä, jolla hän kertoo olevan "lukemattomia oivalluksia positiivisuuden ja kehtaamisen vastaanpanemattomasta voimasta".

Palkintolautakuntaan kuuluva Rosa Meriläinen muistetaan vihreiden kansanedustajana vuosilta 2003–2007 ja tunnetaan Feministisen Ajatushautomo Hatun perustajajäsenenä.

Feministinen Ajatushautomo Hattu kuvailee verkkosivuillaan tarjoavansa "punnitun feministisen näkökulman asiaan kuin asiaan, vaikkapa aidanseipääseen".

Viime aikoina Meriläinen on ansioitunut "vaginakynsillään" ja treenannut "vaginapainonnostoa" nostamalla esimerkiksi ketsuppipulloa.