Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen myöntää vihdoinkin, että myös Suomessa on kohta no-go -alueita, kertoo Iltalehti.

Kolehmaisen mukaan se on mahdollista, jos poliisien suorituskykyä ja kapasiteettia koko ajan alennetaan. Mikäli resursseja ei lisätä, uhkat ovat muuttumassa "kohtuullisen hyvin hallinnassa" olevassa Suomenkin sisäisessä turvallisuudessa naapurimaan Ruotsin kaltaisiksi.

No-go -alueet ovat laittomia alueita, jonne viranomaisilla ei ole mitään asiaa.

Kolehmainen sanoo, ettei hän halua tällaista tilannetta Suomeen. Kuka haluaisi?

Hyvin kuvaavaa on se, että valtiovarainministeriö suunnitteli alun perin poliisien määräksi 2020-luvun alkuun enää alle 6 500 poliisia ja vuonna 2005 poliisimiehiä oli noin 7 800, kun nykyisin määrä on vain noin 7 200.

Iltalehden lauantaina poliiseille tekemässä jättikyselyssä huomattava on kuitenkin se, että moni vastanneista piti 8 000 poliisin määrää miniminä kansallisen turvallisuuden takaamiseksi.

Lisäksi uutta terrori-iskua Suomessa pitää todennäköisenä jopa 94 prosenttia vastanneista poliiseista ja yli puolet vastaajista ei usko poliisin resurssien riittävän lainkaan terrori-iskujen ehkäisyyn.

Peräti 87 prosenttia vastanneista poliiseista pitää kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden radikalisoitumista "vähintään melko suurena uhkana".

Iltalehti kuvailee jättikyselyynsä vastanneiden poliisien tuntemuksia näin:

"Poliisin resurssit on ajettu niin alas, että jos kansalaiset tietäisivät, miten huonosti asioiden todellinen laita on, kukaan ei nukkuisi yötään kunnolla."

Kyselyssä poliisit toivat esille myös loppuun palamisen. Erityisen merkille pantavaa on se, että "tilanne on monella poliisiasemalla jo niin turhautunut", että se on johtanut osan poliiseista vaihtamaan alaa.

Poliisiylijohtaja Kolehmaisesta on "kiistatonta", että poliisihenkilöstö työskentelee kovan työpaineen alla.

Iltalehden poliisikyselyssä selvisi nyt myös tuurilla selviäminen ja rikoksien selvittämättä jättäminen. Iltalehden mukaan resurssipulasta on puhuttu jo vuosia ennen "pakolaiskriisiä". Kuitenkin "nyt on tosi kyseessä", sillä rästissä poliiseilla olisi muitakin töitä, "vaikka terrorismin uhka-arvio ei olisi noussut ja vaikka Suomessa ei olisi yhtään turvapaikanhakijaa".

Näistä poliisiylijohtajan vahvistamista, nyt Suomeenkin kehittymässä olevista no-go -alueista Ruotsissa, Oikea Media on kirjoittanut useita kertoja. Näillä alueilla Ruotsissa poliisi on menettänyt täysin käsky- ja toimivaltansa.

Ruotsi on käynyt läpi myös nämä samat Iltalehden Suomen poliiseille tehdyssä jättikyselyssä nyt ilmenneet rikoksien ratkaisemiseen liittyvät pulmat ja poliisien työssäjaksamisongelmat.

Vuonna 2015 vain 14 % kaikista rikoksista Ruotsissa saatiin ratkaistua ja vuonna 2016 80 % Ruotsin poliiseista harkitsi työnsä lopettamista.

Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun terrorismiasiantuntija Magnus Ranstorpin mukaan väkivaltaisten islamistien lisääntynyt määrä johtuu Ruotsin no-go-alueiden eristäytymisestä:

"Islamistien on ollut helppo noilla alueilla värvätä kenenkään häiritsemättä. Ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat olleet melko kesyjä ja vaisuja, jos vertailette Tanskaa ja Ruotsia. Tanska on yliopistotasolla ja Ruotsi päiväkotitasolla."

Ruotsin poliitikot eivät (kuten eivät suomalaisetkaan) vieläkään ole samaa mieltä poliisin kanssa hallitsemattoman maahanmuuttokriisin todellisuudesta, vaikka esimerkiksi 90 prosenttia Ruotsin ammuskeluista on maahanmuuttajien tekemiä.

Ruotsi jatkaa palaavien Isis-taistelijoiden vastaanottamista ja antaa heille suojattuja identiteettejä, asumisen, työn, koulutuksen ja "muun taloudellisen tuen".

Suomi vaikuttaa toistavan Ruotsin virheitä ruotsalaisen poliisijohtajan varoittuksista huolimatta.