Hallituspuolueet ovat kunnallisvaaleissa saamassa selkäänsä pahemman kerran. Taloustutkimuksen tammikuun mittauksen mukaan keskusta olisi 19,0 prosentin kannatuksella menettämässä 2,1 prosenttiyksikköä suhteessa eduskuntavaaleihin. Tosin keskustan kannatus oli viime kunnallisvaaleissa niin heikko, että siihen nähden olisi tulossa virhemarginaaliin mahtuva 0,3 prosenttiyksikköä kasvua.

Kokoomus taas ehti jo pudota vuoden 2012 suhteellisen hyvin menneiden kunnallisvaalien tasosta (21,9 prosenttia) jo viime eduskuntavaaleissa lähes neljällä prosenttiykisköllä 18,2 prosenttiin. Nyt ennuste on 18,4 prosenttia.

Perussuomalaisille olisi näillä näkymin tulossa romahdus varsinkin 2015 eduskuntavaalien jatkojytkyyn verrattuna. Kannatus näyttäisi puolittuneen 17,8 prosentista 8,8 prosenttiin. Tosin kuntavaaleissa 2012 perussuomalaiset eivät pystyneet realisoimaan kaksien eduskuntavaalien jytkykannatustaan vaan jäivät 12,3 prosenttiin.

Varsinkin perussuomalaisten, mutta laajemminkin erilaisten protestiliikkeiden piirissä, on usein suhtauduttu skeptisesti kannatusmittauksiin. Perussuomalaiset yllättivät ennusteet kaksissa eduskuntavaaleissa, ja niin Brexit kuin Trumpin voitot ensin esivaalissa ja sitten itse presidentinvaalissa tulivat yllätyksenä sekä poliittisille kommentaattoreille että jossain määrin myös tutkimuslaitoksille.

Osaksi tutkimuslaitosten huono maine johtuu kuitenkin mittauksista raportoivasta mediasta, jolta unohtuu virhemarginaalin merkitys.

“Olen oppinut muun muassa Brexit- ja Trump -tapauksissa, että ei kannata nuolaista ennen kuin tipahtaa”, kertoo Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen.

Ylen Aamu-tv:ssä viikkoa ennen Yhdysvaltain vaalipäivää Rahkonen pidättäydyi ennustamasta, kumpi voittaa. “Totesin tilanteen olevan äärimmäisen tasainen ja mahdoton ennakoida. Onneksi en sanonut, kumpi voittaa, koska kumpikin voitti”, Rahkonen iloitsee.

Clinton voitti reilusti äänimäärässä ihan niin kuin gallupit ennakoivat, mutta Trump sattui saamaan enemmistön juuri tietyissä ratkaisevissa osavaltioissa.

“Siellähän ei tarvitse olla kuin yhden äänen ero, niin saa kaikki valitsijamiehet.”

Tammikuun mittausten mukaan näyttäisi siltä, että oppositiopuolueista ennen kaikkea vihreät olisi nappaamassa Sipilän hallitukseen pettyneiden kansalaisten äänet, ja Sdp:stä olisi tulossa suurin puolue.

Rahkosen mukaan tämä on liian vaikea ja laaja kysymys vastattavaksi tarkasti.

“Pitäisi mennä ihan paikallistasolle, ja Suomessa on yli 300 kuntaa. Tässä vaiheessa ei voi muuta kuin tehdä yleisiä päätelmiä siitä, että vihreät saattaa nousta jopa Helsingin suurimmaksi puolueeksi tai ainakin lähelle kokoomusta.”

Valtakunnalliset kyselytutkimukset ovat Rahkosen mielestä kuitenkin tällä hetkellä se paras tieto, mitä todennäköisesti tulee tapahtumaan.

“Suuret linjat saadaan niistä selville. Kyselytutkimukset eivät välttämättä ennakoi vaalitulosta tarkasti, mutta miksi niiden pitäisikään - varsinkaan näin aikaisessa vaiheessa”, Rahkonen pohtii.

“Mutta ajatellaan, mikä olisi tietämyksemme, jos kyselytutkimuksia ei tehtäisi lainkaan? Olisimme autuaan tietämättömiä esimerkiksi perussuomalaisten kannatuksen laskusta ja vihreiden kannatuksen noususta.”

Kunnallisvaalit ovat kuitenkin paikallisvaalit, joissa paikalliset teemat ratkaisevat.

“Kunnallisvaalit ovat mielipidemittaajan kannalta ihan erilaiset kuin eduskuntavaalit. Tämän opin vuosina 2011-2012: ensin eduskuntavaaleissa kannatusmittauksemme tunnetusti aliarvioivat jytkyn suuruuden, mutta sitten taas kunnallisvaaleissa ennustimme perussuomalaisille virheellisesti jytky kakkosta.”

Kuntia on yli 300, ja tarkan tuloksen saamiseksi jokaiseen pitäisi tehdä erillinen, vähintään 500-1000 vastaajan kysely, Rahkonen laskee. Se taas on niin kallista, että vain isojen kaupunkien ykköslehdillä on varaa tutkimuksen tilaamiseen.

“Kunnallisvaaleissa ratkaisee ehdokas vielä enemmän kuin eduskuntavaaleissa. Usein kunnallisvaaliehdokas on äänestäjälle henkilökohtainen tuttu, tai vähintäänkin oman kylän tai kaupunginosan tuttu tyyppi.

Valtakunnallinen kunnallisvaalikannatus kertoo enemmän yleispoliittisesta tilanteesta ja heijastelee valtakunnan teemoja kuin paikallistason kuntavaaliteemoja, Rahkonen sanoo.

“Ehdokasasettelu ja kova jalkatyö on se, mikä kuntavaaleissa ratkaisee. Esimerkiksi 2012 perussuomalaisille ennustamamme hyvä kannatus ei toteutunut, koska he eivät saaneet tarpeeksi ehdokkaita”, Rahkonen pohtii.

Nyt tilanne voi olla parempi, koska puolueorganisaatiolla alkaa olla jo ikää, kokoa ja kokemusta.

“Tällä kertaa perussuomalaisten puoluekone on paljon valmiimpi ja kypsempi. Tästä saatiin osoitus jo eduskuntavaaleissa 2015, kun perussuomaiset vaalipäivän huikealla loppukirillään nousivat 18 prosenttiin, vaikka heidän kannatuksensa oli ollut vielä viikkoa aikaisemmin 15 prosentin luokkaa.”

Suurin kysymysmerkki vaalituloksen ennakoimisessa on kuitenkin äänestysaktiivisuus.

“Suurin virhetekijä on aina kuilu sanojen ja tekojen välillä: ihminen voi tänään ihan aidosti kannattaa jotain puoluetta, mutta meneekö hän kahden kuukauden päästä varmasti äänestämään kyseistä puoluetta vai äänestääkö ollenkaan, sitä hän ei varmasti tiedä vielä itsekään”, Rahkonen pohtii.

Jos persujen kannatuksen nousu oli vaikeasti kyselytutkimuksin ennustettavissa, nyt vihreät ovat samassa asemassa. Puolueen kannatus on kasvanut niin paljon viime vaaleista.

“Suuri kysymysmerkki on se, vaivautuvatko ihmiset todellakin äänestämään jotain puolueen ehdokasta, vai kannattavatko he vihreitä muuten vain”, Rahkonen kysyy.

Näissä vaaleissa on vielä yksi tavallisesta poikkeva asetelma, joka vaikeuttaa kannatusmittaajien työtä. Yleensä yhden puolueen menettämä kannatus siirtyy jonkin toisen puolueen hyväksi. Nyt perussuomalaisten kadonneesta kannatuksesta suurin osa on mennyt katsomon puolelle, eli heillä saattaa olla piilevää kannatusta, Rahkonen sanoo.

“Uskallan ennustaa, että perussuomalaiset tulevat saamaan ehkä 1-2 prosenttiyksikköä paremman tuloksen kuntavaaleissa, sinne 10 prosentin pintaan, kuin mitä kannatusmittaukset nyt ennakoivat.”

Vihreiden kannatus tämänhetkisissä gallupeissa on ehkä hieman yläkanttiin, perussuomalaisten kannatus taas hieman alakanttiin, Rahkonen veikkaa.

“Tietysti on vaarallista lähteä tekemään varsinkaan näin aikaisessa vaiheessa kovin tarkkoja ennustuksia, koska enhän minä rehellisesti sanottuna tiedä, miten kuntavaaleissa tulee käymään. Mutta todennäköisesti tilanne tasoittuu, mitä lähemmäksi vaalit tulevat.”