Seksuaalisen "monimuotoisuuden" lähettiläinä toimivat Yle ja HS ovat viime aikoina runsaasti ylistäneet polyamoriaa eli monisuhteisuutta ja antaneet ymmärtää sen yleistyneen ja olevan luonnollinen "tapa toteuttaa ihmissuhteita" eikä siinä ole mitään kauhisteltavaa.

Polyamoria -sanassa yhdistyy kreikan kielen sana poly, joka merkitsee "useaa" ja latinan kielen sana amor, joka merkitsee "rakkautta".

Perjantaina Ylen aamu-tv:ssä haastateltavaksi oli saatu kolme nuorta monisuhteisessa arjessa elävää nuorta, jotka ylpeästi ja avoimesti kertoivat, kuinka hankalaa "tämmöinen juttu" on sulattaa aluksi, mutta kuinka yllättävän nopeasti siihen kuitenkin tottuu.

Kaiken A ja O on nimittäin avoimuus, rehellisyys ja keskustelu, vaikka haasteista suurimmat, omistushaluinen mustasukkaisuus ja tarkka aikataulutus teettävätkin töitä.

Ylen mukaan polyamorisissa suhteissa elävien määrää ei ole tarkkaan tilastoitu, mutta Suomessa polyamorisia suhteita harrastavia arvellaan olevan useampi tuhat ja polyamorisia perheitä joitain satoja.

Helsingin Sanomat esitteli 27.7.2017 23-vuotiaan Tampereella opiskelevan Jami Särkisen, jolla on kaksi tyttöystävää ja hän nauttii siitä niin, ettei yksiavioisuuteen ole paluuta.

HS rummutti, että "se tuntuu Särkisestä hyvin luonnolliselta", kun kummallakin on lupa tapailla ja rakastua myös muihin.

Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja Tommi Paalasen mukaan länsimaisessa kulttuurissa on "yksiavioisuuden muotti", niin sanottu sarjapolygamia, jossa "edellisestä kumppanista erotaan, kun halutaan mennä yksiin uuden kanssa".

"Ollaan näennäisen yksiavioisia, mutta suhteisiin liittyy voimakkaasti pettämisen ja jättämisen dynamiikka."

Oikeutusta polyamoriselle käyttäytymiselle Paalanen puolustelee ajatuksella, että monisuhteisuudessa elävät hylkäävät pettämisen ja jättämisen ja ottavat lähtökohdakseen ajatuksen ihmissuhteiden luvasta olla limittäisiä ja yhtäaikaisia.

Polyamoria -yhdistys painottaa juuri tätä samaa ajatusrakennelmaa ja sitä, että polyamoriaa voi pitää "eettisenä ja rehellisenä" vaihtoehtona pettämiselle. Se on tavallaan vuosikymmenien saatossa kehittynyt vapaan rakkauden päivitetty malli, yhdistyksen sivuilla muotoillaan.

Siksi joka paikassa puhutaankin polyamorian yhteydessä “vastuullisesta tai eettisestä" monisuhteisuudesta. Se kuulostaa siistimmältä ja sillä halutaan viitata kaikkien osapuolten harmoniseen yhteisymmärrykseen ja oletettuun yhteiseen sopimukseen.

Suurin ongelma tulee kuitenkin käsitteen ”polygamia” kanssa, sillä polyamorian yhteydessä sillä on leimallinen yhteys erilaisiin kulttuuriperinteisiin, kuten islam, joissa yksilöiden tasa-arvo ja ihmisoikeudet eivät toteudu millään elämän osa-alueilla.

Vaikka kaikissa yhteyksissä korostetaan sitä, että polyamoriassa on tärkeä tehdä ero moniavioisuuteen (polygamia), ei se muuta sitä tosiasiaa että kysymyksessä on agenda, missä juuri maaliskuussa voimaan saatettua uutta tasa-arvoista avioliittolakia ajetaan nimenomaan kohti seuraavia "uudistuksia".

Savon Sanomat kirjoitti 30.07.2017, että seuraavaksi Suomen kaapeista ovat astumassa ulos "moniskunnat".

Uutisen lopussa paljastetaan agendalle tunnusomainen päämäärä: seuraava uudistus.

"Nykyisin vain pariskunnat voivat avioitua, monen ihmisen moniskunnat eivät. Jo nyt voi päätellä, että keskustelu seuraavasta uudistuksesta alkaa pian."

27.7.2017 Iltalehti mainosti monisuhteista polyamoriaa "kohuttuna rakkaus- ja seksi-ilmiönä", polypallona ja konstellaationa ja kertoi monisuhteissa elävien olevan aivan tavallisia ihmisiä, kaikista yhteiskuntaluokista ja ikäryhmistä.

"Nelikymppinen perheenemäntä voi olla monisuhteessa, samoin vanhus tai vaikka lukiolainen", kuvaili polyamoristi ja Polyamoria -monisuhteisuusyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja Aisla Uuttu Iltalehdelle. Iltalehti muisti myös artikkelinsa lopuksi toistaa, että Polyamoria -monisuhteisuusyhdistyksen toive on, että avioliitto saataisiin koskemaan myös moniskuntia.

MTV3 -uutisissa 29.7.2017 Aisla Uuttu kertoi monisuhteisia olevan suurin piirtein saman verran kuin homoseksuaaleja.

Jo vuonna 2011 Vihreiden nuorisojärjestö ehdotti suomalaisille mahdollisuutta moniavioisuuteen.

ViNO:n puheenjohtaja Inka Venetvaara myönsi Iltalehdelle, että "moniavioisuus on varsin kaukana suomalaisten perinteisistä avioliittokäsityksistä, mutta mielikuvat on tehty muutettavaksi".

"Aika ei ole vielä kypsä, mutta ehkä asiat ovat toisin kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päästä."

Vihreiden nuorten kanta avioliittoon on "tasa-arvoinen avioliittolaki", joka ei määrittele puolisoiden sukupuolta eikä lukumäärää.

Lisäksi kaikilla "perheillä" tulee olla samat adoptio-oikeudet vanhempien sukupuoleen ja määrään katsomatta. Lapsella on oltava mahdollisuus useampaan kuin kahteen juridiseen vanhempaan.

Polyamoria –monisuhteisuusyhdistys hyväksyttiin vuoden alussa Seta ry:n jäsenjärjestöksi.

Seta vahvistaa sivuillaan tekevänsä töitä sen eteen, että Setan määritelmä laajenee tulevaisuudessa koskemaan myös oikeutta valita oma ihmissuhdeidentiteettinsä ja tapansa toteuttaa ihmissuhteitaan eettisesti.

Ensin puhuttiin vain sukupuoli-identiteetistä, nyt se on laajennettu myös "ihmissuhdeidentiteetiksi".

Perusteluissaan Seta toteaa seuraavaa:

”Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta polyamoriasta, karsia siihen kohdistuvia ennakkoluuloja ja saada sille vastaavalla tavalla tunnustettu laillinen ja yhteiskunnallinen asema kuin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille. Hallitus kokee, että polyamoriset ja monisuhteiset ovat yhteiskunnallisesti hyvin samankaltaisessa asemassa kuin Setan edustamien järjestöjen jäsenet."

Ylioppilaslehden vuonna 2010 "Tahdon naida monta" -artikkelissa agendan mukaisesti todetaan monien tutkijoiden olevan myötämielisiä maahanmuuttajien moniavioisuudelle.

"Monet tutkijat kysyvät, miksi pitäisi pitää kiinni kahden henkilön liitosta, kun avioliitto on osoittautunut muuttuvaksi instituutioksi”, sanoo Uppsalan yliopiston kansainvälisen yksityis- ja prosessioikeuden professori Maarit Jänterä-Jareborg.

Juuri islamin vuoksi moniavioisuudesta on tulossa ajankohtainen kysymys Euroopassa, artikkelissa myönnetään avoimesti ja ollaan sitä mieltä, että "lukumääräneutraali avioliitto kuuluu kaikille, myös muslimeille".

Aito avioliitto -yhdistyksen artikkelissa "Suomi suohon, hymy huulilla?" kiinnitetään myös huomiota polyamoria-ilmiöön. Artikkelin mukaan translain uudistamisaikeille yritetään saada pontta muokkaamalla yleistä mielipidettä sitä puoltavaksi. Kansalaisten totuttaminen ja turruttaminen polyamoria-ilmiöön on tapa raivata jalansijaa pervonormatiivisuudelle.

"Lainsäädännön ei pidä tukea tai tunnustaa sellaisia ihmissuhdemuotoja, jotka ovat vahingollisia lapsille ja yhteiskunnalle. Yksilöihmiset ovat vapaita tekemään omat ratkaisunsa, mutta lain pitää ohjata kestävän yhteiskunnan rakentamiseen, ei päinvastaiseen."

Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja ja teologian tohtori Juha Ahvio totesi jo reilu kolme vuotta sitten blogissaan ”Tasa-arvoinen” avioliittolaki ja sen hyväksymisen radikaalit yhteiskunnalliset seuraukset, että avioliiton uudelleenmäärittely heikentäisi yksiavioisuuden ja näin paine sekä polygamian että polyamorian yhteiskunnalliselle hyväksymiselle kasvaisi ratkaisevasti.

"Avioliitto on mikä hyvänsä sellainen tunnesuhde, jonka valtio, poliitikot tai juristit avioliitoksi määrittelee. Avioliitto olisi tällöin vain tunnepohjainen kumppanuus- ja ystävyysliitto, jollaisilla ei tarvitse olla minkäänlaisia pysyvyys- eikä lukumäärärajoitteita."