Ulkomaalaiset asiantuntijat huolissaan suomalaisten suurmoskeijahankkeesta

"Nimetkää edes yksi maa, jossa muslimien radikalismi on estetty moskeijan ansiosta"

Kotimaa ke 07.06.2017 23:05

Suomessa on noin 80 pientä moskeijaa, mutta nyt Suomi haluaa megamoskeijan, kirjoittaa isoin otsikoin Gatestone Institute.

Yksi tällainen "pieni" moskeija on Masjid Iman -moskeija, joka sijaitsee Helsingissä Munkkiniemenkadulla. Verkkosivujensa mukaan se on 214 neliön moskeija ja kutsuu itseään "Islamilaiseksi monikulttuuriseksi dawakeskukseksi". Se on perustettu vuonna 1999 ja on "yksi tunnetuimmista moskeijoista Helsingin alueella". Sivuston mukaan moskeija oli aiemmin kirkko ja ylpeilee sillä olevan ollut "mahdollisuus järjestää monia toimintoja". Yksi näistä "on levittää islamia ei-muslimeille Suomessa".

Helsingin suurmoskeijahanketta varten perustettu Oasis -säätiö ja sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2016 - sopivasti juuri Bahrainin itsenäisyyspäivänä.

Perustamisasiakirjan allekirjoituksessa olivat mukana Anas Hajjar, Mohammed Hussein Omer, Ilari Rantakari, Pia Jardi ja Abdessalam Jardi sekä joukko Bahrainin itsenäisyyspäivän viettäjiä ja yksityishenkilöitä, kuten entisenä keskustalaisvaikuttajana tunnetuksi tullut Abdirahim "Husu" Hussein.

Ilari Rantakari on Suomi-Bahrain -ystävyysseuran perustaja ja puheenjohtaja. Hän on aiemmin kertonut Bahrainin olevan halukas rahoittamaan imaamien koulutusta moskeijaan.

Pia Jardi, suurmoskeijahankkeen tiedottaja ja muslimikäännynnäinen on sanonut jo kaksi vuotta sitten, että "suurmoskeijalle on olemassa tarve, koska toistaiseksi meillä ei ole sellaista Helsingissä".

"Moskeija viestittäisi muslimeille, että he ovat osa yhteiskuntaa."

Toinen "Oasis" -hankkeen hallituksen jäsen on Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar, joka kertoi lokakuussa vuonna 2015 Ruotsin Ylelle, että "tarve moskeijoille pääkaupunkiseudulla kasvaa edelleen".

"Tarvitsemme kolme moskeijaa Helsinkiin, yhden Espooseen ja yhden Vantaalle", imaami vaati.

Anas Hajjar sanoo edustavansa maltillista islamilaista linjaa ja hänen mielestä Suomen suurmoskeijahanke on myöhässä.

"Tarve moskeijoille Suomessa on kiireellinen" myös Tampereen yliopiston islamin opettaja, Susanne Dahlgrenin mielestä.

"Moskeijat eivät edistä radikalisoitumista. Päinvastoin, ne toivottavat tervetulleeksi."

Hajjar väittää megamoskeijoiden "ehkäisevän radikalisoitumista saaden nuoret muslimit tuntemaan olevansa osa yhteiskuntaa".

Oasis -säätiön mukaan Bahrainin kuningaskunta aikoo rahoittaa hanketta yli 100 miljoonalla eurolla. Kirkko ja kaupunki -lehti uutisoi innokkaasti, että "säätiö on myös valmis vastaanottamaan rahoitusta Saudi-Arabiasta, Qatarista ja Yhdistyneistä arabiemiirikunnista, mikäli nämä suostuvat samoihin ehtoihin kuin Bahrain".

Pia Jardin mukaan nämä ehdot ovat:

"Ei radikaaleja opetuksia tai toimintatapoja. Suunnitelma on selvä, että moskeijan toimintaa hallinnoivat Suomen muslimit ja että toiminta järjestetään myös suomeksi. Perjantaisaarnat esimerkiksi on järjestettävä sekä arabiaksi että suomeksi."

Vetäjät ovat vakuuttuneita, että määräysvalta on suomalaisella Oasis -säätiöllä eikä Bahrain vaikuttaisi moskeijan toimintaan mitenkään.

Pia Jardi on lisäksi kertonut, että hän ei usko Suomeen tai Eurooppaan pääsevän sellaista rahoitusta, joka on peräisin terrorismia tai radikaalia islamia edistävistä lähteistä.

Gatestone Instituutin artikkelissa ihmetellään, miksi suomalaiset uskoisivat maiden, jotka ovat ostaneet ja maksaneet moskeijan, hyväksyvän suomalaisten asettamat säännöt moskeijan toiminnalle.

"Miksi nämä maat, jotka levittävät ääri-islamilaisuutta ympäri maapalloa, toimisivat eri tavoin Suomessa kuin muissa maissa, joissa he ovat sponsoroineet moskeijoiden ja "kulttuurikeskusten" rakentamisia?"

Anas Hajjarilla on yhteyksiä myös Muslimiveljeskuntaan. Vuonna 2014 Yhdistyneet arabiemiirikunnat nimesivät Muslimiveljeskunnan ja sen paikalliset yhteistyökumppanit terroristijärjestöiksi. Anas Hajjarin Suomen Islamilainen neuvosto oli mukana listalla.

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäki epäilee suurmoskeijan rahoitusta.

"Me olemme havahtuneet tähän ilmiöön vasta nyt, eikä Suomi ole syrjässä näistä kehitystrendeistä", Ruohomäki valottaa.

Hän on huolestunut Arabian niemimaiden aiemminkin radikaalista islamismia edistävän ideologian rahoittamisesta ja uskoo saman tapahtuvan myös Suomeen kaavaillun suurmoskeijanhankkeen kanssa.

Hänen pelkonsa on salafistiseen sunni-islamiin kytköksissä olevat imaamit, jotka tulisivat saarnaamaan ja keräisivät yhteen jo ennestään radikalisoituneita suomalaisia.

Bahrain ja Saudi-Arabia kytkeytyvät salafismiin, josta nousee sunnilainen ääri-islam. Tätä ajattelua edustaa juuri terroristijärjestö Isis. Bahrainin sunnimuslimit edustavat wahhabismia, sunni-islamin funfamentalistista suuntausta, kuten myös muslimit Saudi-Arabiassa, Arabiemiraateissa ja Qatarissa. Wahhabiitit vastustavat kaikkia uudistuksia ja haluavat islamilaiseen lakiin perustuvan valtion.

Yksi Persianlahden rahavirtojen tuntijoista Euroopassa on brittiläinen taloustieteen emeritusprofessori Rodney Wilson.

Wilson patistaa Suomen ja Helsingin päättäjiä laittamaan turvallisuusviranomaiset töihin. Hänen mielestä viranomaisten pitää olla perillä, kuka moskeijassa saarnaa ja kuka sitä johtaa.

Islamilaisen teologian professori Mohammad Fazlhashemi Uppsalan yliopistosta kertoo, mitä on tapahtunut Ruotsin Göteborgissa ja Gävlessä:

Moskeijoista voi tulla "taimistoja jihadismille". Niillä on yhteyksiä jyrkän islamin tulkinnan kannattajiin ja niiden kohdalla on nähty rahan ohjaavan sitä, millaista islamia moskeijassa saarnataan.

"Ajatus siitä, että megamoskeijat ehkäisisivät radikalisoitumista on selvästi suosittu Suomen suurmoskeijan kannattajien keskuudessa. Mutta mihin todistusaineistoon tämä näkemys perustuu?" Gatestone Instituutin artikkelissa ihmetellään.

Artikkelissa pyydetään Anas Haijaria ja Pia Jardia nimeämään edes yksi maa, jossa oletukset ja väittämät muslimien "radikalismin estymisestä" ja heidän "tuntemisestaan osana yhteiskuntaa" ovat onnistuneet yhden tai useamman moskeijan ansiosta.

Suomen sisäministeriön sisäisen turvallisuuden kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen vastaa Suomen "radikalisoitumispolitiikasta" ja sanoo ministeriön löytäneen monta "myönteistä piirrettä" moskeijaprojektissa, mutta "haasteena on, että Bahrainin ja mahdollisesti muiden Persianlahden maiden on tarkoitus rahoittaa moskeija".

"Moskeijaa rahoittavien toimijoiden rooli ja sen toiminta voisivat muodostua turvallisuusriskiksi, jos se vähentää suomalaiseen yhteiskuntaan kuulumisen tunnetta muslimiväestön keskuudessa."

Mankkinen kuitenkin uskoo, että "parhaimmillaan moskeija voisi jopa edistää kotoutumista ja pahimmillaan edistää syrjäytymistä".

Huhtikuussa 2017 vastavalittu Helsingin pormestari Jan Vapaavuori vastustaa moskeijaa.

"En usko, että tällaista moskeijaa tarvitaan Helsingissä. Aion varmasti pyrkiä toimimaan ja varmistamaan, että moskeijaa ei tulla rakentamaan Helsinkiin."

Radikalisoitumisesta on valitettavasti tulossa todellinen ongelma Suomessakin, korostaa Gatestone Institute.

Haagin Kansainvälisen terrorismin vastaisen keskuksen mukaan vuoden 2016 huhtikuun tutkimuspaperissa on mainittu "vierastaistelijailmiöstä Euroopan unionissa" sivulla 44 näin:

"Elokuuhun 2015 mennessä vähintään 70 henkilöä Suomesta oli matkustanut Syyriaan tai Irakiin, joista noin tusina on kuollut ulkomailla ja noin 35 uskotaan edelleen olevan konfliktialueella. Suurin osa heistä ovat "kotimaisia" ja he ovat joko syntyneet Suomessa tai ovat asuneet lapsuudesta asti Suomessa."

Gatestone Instituutin artikkelissa painotetaan, että 70 Isistaistelijaa suhteellisen pienestä 5,5 miljoonan Suomen väestön 65 000:stä muslimista on verraten suuri määrä.

"Ratkaisu tähän radikalisoitumiseen ei ole Bahrainin ja Persianlahden valtion rahoittama suurmoskeija Suomen pääkaupunkiin. Suomen olisi viisasta katsoa, ​​mitä Persianlahden valtioiden perustamat ja rahoittamat moskeijat muualla Euroopassa ovat jo aiheuttaneet islamisaation ja radikalisoitumisen suhteen mantereella."

Tytti Salenius ke 07.06. 23:05

Kommentit: 1

Juha. to 08.06.2017 14:07 0

Tampereen yliopiston islamin opettaja, Susanne Dalhgren ei "usko"...plaa...plaa....plaa.... Kovinpa nämä "professorit" ja muut suvakit ovat uskossaan heikkoja näkemään todellisuuden kirkkaalla päivänvalolla, vaikka se on jo käynyt "ylitse" lähes kohta satojen vääräuskoisten ihmisten. Helsingin kinkeripiirissä rehottava puolimielinen tyhmyys tulee maksamaan koko Suomelle suolenpätkiä ja aiheuttamaan shokkeja sekä rumihia ´ruumiita. Mutta hällä väliä, vaikka koko maailma ihmettelisi, tsuhnat haluavat toistaa joka ainoan virheen mikä on Euroopassa tehty ja parhaana esimerkkinä aivan lahden takana.



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Faeebook sivullamme.

Pääuutiset

blogit

Olli Pusa

Sote-agentti havainnoi

Klo 09:11.

Vieraskynä

Kordelinin säätiö jälleen äärivasemmiston tulilinjalla

Klo 07:42.

Timo Vihavainen

Suomen onnea valvomassa

Klo 07:37.

Professorin Ajatuksia

Terroristi kuin terroristi

Klo 07:34.

Matti Viren

Sata vai kaksi sataa vuotta

Klo 03:21.

Reijo Tossavainen

Mätäpaise puhkesi - mädät petturit pursusivat hillotolpilleen

pe 17.11. 16:27

videot