Professori Jukka Maalampi (Keskisuomalainen 8.8.) kritisoi Päivi Räsästä puolustavaa ADF (Alliance Defending Freedom) -järjestöä siitä, että järjestö puolustaa syntymättömien lasten oikeutta elämään ja ydinperhearvoja. Hän ilmeisesti pitää moraalisesti ongelmallisena puolustaa syntymättömien lasten ihmisoikeuksia aikuisten oikeuksien kustannuksella. Olemme siirtyneet huomaamatta orwellilaiseen maailmaan, jossa kohtulasten elämän lopettaminen on ihmisyyden puolustamista.

Maalampi pitää ongelmallisena, että ADF puolustaa ydinperhearvoja, jotka ”loukkaavat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä”. Hän sivuuttaa kokonaan sen, että vakaa ydinperheinstituutio palvelee lapsen tasapainoista kehitystä. Tämä lienee yksi perhetutkimuksen vahvimmin todistetuista tosiasioista.

Maalampi katsoo, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat sorrettu vähemmistö, jonka oikeuksia meidän pitäisi puolustaa. Professori Margaret Somerville kuitenkin huomauttaa, että vaikka sukupuoli-seksuaalivähemmistöt ovat haavoittuva ryhmä, "aikuisina heidän vaatimuksensa ovat toissijaisia suhteessa lasten tarpeisiin ja oikeuksiin". Kun puolustamme lasten oikeuksia, toimimme kaikkien lasten parhaaksi riippumatta siitä, mikä on heidän seksuaalinen suuntautumisensa myöhemmin elämässä, ja kaikkien kansalaisten parhaaksi, koska yhdessä vaiheessa me kaikki olemme lapsia.

Lapsella on erityinen tarve jäljittää alkuperänsä ja elää siihen kosketuksissa, koska hän on identiteettiään ja elämänsä tarkoitusta etsivä persoona. Lapsella on oikeus saada tieto biologisesta alkuperästään, kasvaa biologisessa perheessään ja suvussaan ja oikeus kumpaakin sukupuolta olevaan vanhempaan. Miehen ja naisen avioliitto yhdistää luonnollisella tavalla lapsen identiteetin ulottuvuudet yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kysymys identiteetistä on keskeinen ihmisenä olemisen kannalta, kuten Aristoteles on sanonut: kukaan ei haluaisi saavuttaa onnellisuutta identiteettinsä menettämisen kustannuksella.

On tietysti mahdollista kokonaan vaieta lasten hyvinvoinnin edellytyksistä ja puhua vain aikuisten ihmisten loukkaantumisen tunteista. Mutta lienee perusteltua myös näkemys, jossa lapsen oikeudet asetetaan aikuisten oikeuksien edelle. Järjestöstä tuskin tekee vihajärjestöä se, että se puolustaa lasten oikeuksia silloinkin, kun jotkut aikuiset loukkaantuvat siitä.

(Kirjoitus julkaistiin mielipidekirjoituksena Keskisuomalaisessa 16.8.2023.)