Blogi: Heikki Porkka, ti 30.05.2017 18:43

Perussuomalaiset kriittisen valinnan edessä

1. Vaalit suosion mittarina

Perussuomalaiset hakee uuden puheenjohtajan voimin kannatuksen nousua. EU-vaalien tuloksen avulla voi hahmottaa ehdokkaan kannatuksen koko maata ajatellen. Vuoden 2014 EU-parlamenttivaaleissa Halla-aho sai 80 772 ääntä ollen Suomen toiseksi eniten ääniä saanut europarlamentaarikko, Terhon saldo oli 33 833 ääntä.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Jussi Halla-aho sai 15 074 ääntä, Terho ei ollut ehdolla, mutta vuoden 2015 eduskuntavaaleissa oli, tuloksena 10 067 ääntä. Kumpikin edustaa Helsingin vaalipiiriä.

Kunnallisvaaleissa 2017 Halla-aho nappasi 5 668 ääntä, Terho puolestaan 3 381.

Kuten edeltä havaitsee, Halla-ahon kannatus on noin 30 – 60 prosenttia Terhoa vankempaa riippuen siitä, kuinka laajaa äänestäjäkuntaa tarkastellaan. Mitä suurempi äänestäjäkunta, sitä selkeämmin näkyy ero Halla-ahon eduksi.

Muistaa tietysti täytyy, että valinnan tekevät perussuomalaisten jäsenet, eivät Halla-ahon tai Terhon äänestäjät. Valintaa tekevien kannattaa kuitenkin miettiä, kummalla on vankempi pohja saada lamassa oleva puolueensa nousukiitoon.

2. Halla-ahon vetovoima

Vuoden 2011 eduskuntavaalien jytkyn toteutuessa halla-aholaisilla teemoilla eduskuntaan nousivat ainakin Juho Eerola, Teuvo Hakkarainen, Jussi Halla-aho, James Hirvisaari, Olli Immonen, Ari Jalonen, Jari Lindström, Maria Lohela ja Hanna Mäntylä. Lisäksi vähintäänkin ”halla-aholaisia” teemoja mukaillen eduskuntaan nousivat Kike Elomaa, Mika Niikko ja Vesa-Matti Saarakkala.

Seuraavissa, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa halla-aholaisen maahanmuuttopolitiikan ja kansallismielisyyden kannattajia ovat olleet edellisten lisäksi esimerkiksi Jani Mäkelä, Rami Lehto, Jari Ronkainen, Sami Savio ja Ville Tavio sekä Terhon kannattajaksi ilmoittautunut Simon Elo.

Muitakin henkilöitä ryhmässä on, edellä mainitut ovat vain osa niistä, joiden vaalipuheissa ja / tai poliittisessa toiminnassa ”halla-aholaisuus” näkyy varsin selkeänä johtolankana, esimerkkinä pj-kisassa ehdolla oleva Leena Meri.

Lisäksi on syytä muistaa, että juuri ”halla-aholaisen” maahanmuuttopolitiikan ja monikultturismikritiikin esiin nostaminen olivat vuosien 2011 ja 2015 vaalien huiman loppukirin kärkiteemoja.

3. Kenen linja oli vahvassa nousussa vuoden 2017 kunnallisvaaleissa?

Turun suunnasta löytyy hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan kehityskaari kulkee, kun poliitikko etääntyy teemoista, joiden voimalla on saanut kansalaisilta luottamuksen. Halla-ahon linjoilla oleva Ville Tavio tyrmäsi kevään 2017 kunnallisvaaleissa aiemmista kannoistaan lipsuneen ja Terhon tukijaksi asemoituneen Maria Lohelan äänin 2 102 – 877.

Halla-aholainen linja puree, sillä vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Tavio sai vain 372 ääntä. Tavion valtava nousu antaa selkeän viestin siitä, mihin suuntaan perussuomalaisten politiikkaa tulisi reivata.

Porin ääniharavaksi noussut Laura Huhtasaari on Halla-ahon kannattaja. Minkään puolueen edustaja ei ole KOSKAAN saanut Porissa niin paljon kannatusta kunnallisvaaleissa kuin Huhtasaari sai keväällä 2017.

Oulun perussuomalaisten kunnallisvaalien 2017 ääniharavaksi nousi puolestaan Jenna Simula, kun edellisten kunnallisvaalien (2012) persujen ääniharava Olli Immonen ei asettunut ehdolla. Kumpikin vankkumattomia Halla-ahon kannattajia.

4. Halla-aho on ollut myös Terhon poliittisen uran mahdollistaja

Terho ei olisi nykyisessä asemassa ilman Halla-ahoa, mutta Halla-aho olisi ilman Terhoa.

Terho pääsi EU-parlamenttiin, koska Halla-aho kehotti kriittisiä äänestämään Terhoa, kun Timo Soini vastoin lupauksiaan jätti Halla-ahon pois ehdokkaiden joukosta vuoden 2009 EU-vaaleissa.

Ilman Halla-ahon suositusta Terhon sijaan Brysseliin olisi lentänyt Soinin tilalle Veltto Virtanen. Terhon äänimäärä oli 9 374, Veltto Virtasen 7 839. Kun Soini palasi eduskuntaan vuonna 2011, nousi Terho ensimmäiseltä varasijalta EU-parlamenttiin. Jussi Halla-ahon tukijoukkojen äänillä.

Sampo Terhon nimi nousi parlamenttijäsenyyden myötä suomalaisten tietoisuuteen. Sitä ennen hän oli tuntematon henkilö suomalaisille.

5. Olisiko tämä Halla-ahon johdolla mahdollista?

29.3.2017 julkaisi yhdeksän perussuomalaista kansanedustajaa tiedotteen, jossa he vaativat maahanmuuttopoliittisten tiukennusten kiirehtimistä sote- ja maakuntauudistusten ehtona.

Tiedotteen julkaisun jälkeen sen ympärille iskeytyi hiljaisuus. Pahat kielet kertovat, että tiedotteen allekirjoittaneet kansanedustajat joutuivat allekirjoittamaan vaikenemissopimuksen. On kerrottu, että yksi allekirjoittajista ei ole suostunut laittamaan nimeään paperiin, joka edellyttää tiedotteessa olleesta aiheesta vaikenemista julkisuudessa. Kyseisen kaltainen vaatimus ei olisi mahdollinen ilman puoluejohdon ukaasia ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan hyväksyntää.

Toimenpide tarkoittaa käytännössä sitä, että kansanedustajia estetään vaatimasta julkisesti hallitusohjelman edistämistä hallituksessa aiemmin sovitun linjan ja äänestäjien enemmistön tahdon mukaisesti.

Kummallista toimintaa puolueelta, joka mainostaa itseään sananvapauden ja äänestäjiensä asialla olevana ryhmänä.

6. Sampo Terho ei olisi haastanut Timo Soinia puheenjohtajavaalissa, Jussi Halla-aho ilmoitti asettuvansa ehdolle kaikissa mahdollisissa vaihtoehdoissa.

Terholle Soinin linja olisi kelvannut. Halla-aho sen sijaan on uudistamisen kannalla, koska pitää johtamistapaa aikansa eläneenä ja huonosti jäsenistöä palvelevana.

Soinin linjan tukemisesta kertoo Terhon kohdalla myös se, että eduskuntaryhmän puheenjohtajana hän yhdessä Timo Soinin kanssa ei tukenut Halla-ahon syksyllä 2015 ehdottamaa säilöönottokeskuksen perustamista, joka olisi säästänyt suomalaiset monelta erittäin ikävältä tapahtumalta. Soinin ja Terhon vastustuksen vuoksi perussuomalaiset ei vienyt säilöönottokeskusten perustamista hallituksen käsittelyyn.

Timo Soinin työministeriksi nostama Jari Lindström ilmoittautui Terhon kannattajaksi, joka ei taida kasvattaa Terhon suosiota ja uskottavuutta maahanmuuttopolitiikan tiukentajana.

Lindströmin ollessa vielä oikeusministeri lähti ministeriöstä esitys Veli-Pekka Viljasen nimittämiseksi oikeuskansleriksi. Jokainen maahanmuutto- ja monikulttuurisuuspolitiikkaa seuraava tietää, että Viljanen on yksi maan tunnetuimpia haittamaahanmuuton ja monikultturismin esitaistelijoita yhdessä puolisonsa Ritva Viljasen (sdp) kanssa.

Lindströmin hölmöilyn paikkasi uusi oikeusministeri Antti Häkkänen (kok). On puhuttu myös presidentin taustatoiminnasta Viljasen hylkäämisessä, joka on merkittävä ansio Sauli Niinistölle, jos vahvistamaton tieto pitää paikkansa.

Lindströmin suosion laskeva käyrä näkyy vuosien 2012 ja 2017 kunnallisvaalien tuloksessa. Vuonna 2012 ääniä ropisi 1 742, mutta vuoden 2017 vaaleissa enää 1 209.

7. Hajottajat

Terhon taustajoukoissa on masinoitu persujen kenttäväkeä mielialaan, jonka mukaan puheenjohtajan valinta voi johtaa perussuomalaisten repeämiseen. Hiukan ihmeellinen argumentti, kun miettii miten puolueen suosiolle on käynyt nykyisen linjan edistämisen kanssa. Puolue on jo revennyt ainakin kahtia, tosin ei eduskunnassa, vaan äänestäjien keskuudessa.

Taustoimijoiden kannattaisi miettiä edes hetki, missä persupuolueen todelliset hajottajapersoonat luuraavat. Onko hajottaja Halla-aho, joka on useaan otteeseen ilmoittanut tulevansa toimeen kaikenlaisten äänestystulosten kanssa? Vai tekeekö osa Terhon valintaa kannattavista myyräntyötä koko puolueen haitaksi julkisella hajoamiskirjoittelullaan samalla, kun pyrkivät leimaamaan Jussi Halla-ahon hajottajaksi?

8. Kansalaiset kiittävät tai kaikkoavat

Persujen puoluekokouksessa äänestävien roolina on miettiä haluavatko puolueensa jatkavan vanhan ajan konsensustyyppistä politiikkaa vai olisiko parempi siirtyä linjalle, jota yksikään muu eduskuntapuolue ei edusta. Jälkimmäinen linja on se, mitä persut ovat ennen kaksia viimeisiä eduskuntavaaleja kertoneet edustavansa.

Selkeät kärkiteemat koko politiikan sektori huomioiden vai perinteinen hajuton ja mauton yleispuolue, jollaisia eduskunta on pullollaan?

Vaihtoehto vai vanhojen joukkoon sulautuminen?

Heikki Porkka ti 30.05. 18:43

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Heikki Porkka

Ulkosuomalainen, jonka mukaan realismi ja tosiasioiden tunnustaminen ovat ainoat oikeat lähtökohdat yhteiskunnallisista asioista päätettäessä.

tuoreimmat

Muuttuuko ihminen - ja mihin suuntaan, laulaa Georg Ots

ma 12.11. 10:38

Vihapuhe, facebookin kirjoituskielto ja yhteisönormit

ma 05.11. 12:17

Kaikkien kateellisten suomalaisten juhlapäivä

to 01.11. 13:36

Ideologiana monikultturismi - varma tie helvettiin

ke 31.10. 15:54

Luotettavaa journalismia?

ma 29.10. 10:07

Sara Rigatelli - vilpillisellä vai vilpittömällä mielellä?

ti 23.10. 21:24

Onko Aku Louhimies saanut oikeudenmukaisen kohtelun julkisuudessa?

ma 22.10. 13:40

Facebook on sananvapauden irvikuva

to 18.10. 14:13

Avoin raja Afganistanista Suomeen?

ke 10.10. 12:25

No go -alueiden Ruotsi

to 04.10. 16:39

blogit

Vieraskynä

GCM-Sopimus uhkaa Euroopan turvallisuutta

to 15.11.2018 23:36

Juha Ahvio

YK:n GCM-sopimus uhkaa sekä kansallisia rajoja että sananvapautta

to 15.11.2018 23:38

Professorin Ajatuksia

Vastuutonta journalismia

pe 16.11.2018 23:33

Jukka Hankamäki

Mikä GCM? Vähemmän on enemmän myös maahanmuuttopolitiikassa

pe 16.11.2018 23:36

Petteri Hiienkoski

Kuka pelkää natseja?

su 09.09.2018 06:07

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Synnytyssairaalassa näet Suomen tulevaisuuden

ti 13.11.2018 23:33

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Eduskunnan stalinistinen Unkari-ryhmä?

ke 14.11.2018 23:17

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Muuttuuko ihminen - ja mihin suuntaan, laulaa Georg Ots

ma 12.11.2018 10:38

Olli Pusa

EU-liittovaltio

la 10.11.2018 14:24

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

"Eurooppalaiset arvot" on osoitus uudesta suvaitsemattomuudesta

to 08.11.2018 23:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Muistoja Saksasta

pe 16.11.2018 23:34

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40