Blogi: Juha Ahvio, ma 08.05.2017 09:18

Ranskan vaihtoehdot presidentiksi olivat joko EU-globalisti tai ranskalainen patriootti

Ranskalaiset suorittivat eilen 7.5.2017 Ranskan presidentinvaalit lopullisesti ratkaisevan toisen kierroksen äänestyksen. Vastakkain oli kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä saanutta ehdokasta: En Marche! (Liikkeelle!) -puolueen Emmanuel Macron ja Front National(Kansallinen rintama) -puolueen Marine Le Pen. Äänestystulos vaikuttaa joka tapauksessa varsin oleellisesti Ranskan ja sen myötä koko muun Euroopan tulevaisuuden muotoutumiseen.

Ranskan Obamaksi ja Justin Trudeauksi jo tituleerattu Emmanuel Macron asettui varta vasten rakennetun Liikkeelle! -puolueryhmittymänsä johtoon luodakseen itsestään vaikutelman dynaamisena uudistajana ja jonkinlaisena perinteisen politiikan jakolinjojen yläpuolella olevana ”keskustalaisena populistina”.

Todellisuudessa Macron, entinen Francois Hollanden sosialistihallituksen talousministeri ja investointipankkiiri, on niin vahvasti sidoksissa valtaa pitävään ranskalaiseen ja EU-eliittiin kuin vain eliittivirkamieskoulutuksen saanut fanaattisen EU-myönteinen sosiaaliliberaali voi olla. Macron jos kuka edustaa hallitsevan poliittisen ja etenkin taloudellisen rahaeliitin valtaa ja ylikansallisia valtapyrkimyksiä. Macron on mitä suurimmassa määrin eliitin ehdokas, ”systeemin mies”, ei suinkaan mikään uudistaja.

Merkille pantavaa on, että Macronin voitettua niukasti Ranskan presidentinvaalien ensimmäisen äänestyskierroksen, hänen tuekseen heti riensivät ensimmäisellä kierroksella hävinneet Ranskan vanhan poliittisen vallan edustajat eli niin sanotun porvarillisen oikeiston Les Republicains(Tasavaltalaiset) -puolueen Francois Fillon ja Parti Socialiste (Sosialistipuolue) -puolueen Benoit Hamon. Myös EU-presidentti Jean-Claude Juncker ja Merkelin Saksan ulkoministeri Sigmar Gabriel iloitsivat EU-henkisen ”oman miehensä” voitosta.

Macron ja hänen Liikkeelle! -vaaliryhmittymänsä kannattavat EU:n tiivistämistä keskitetyksi liittovaltioksi ja EU-sääntelyn ulottamista yhä laajemmille alueille yhtä hyvin budjetin, talouden, sosiaalialan kuin ympäristösäädösten sektoreilla. Macron kannattaa globalistisia ja internationalistisia yhdentymissopimuksia, joita erittäin harhaanjohtavasti nimitetään ”vapaakauppasopimuksiksi”.

Macron kannattaa Merkel-henkistä pakolais- ja turvapaikkapolitiikkaa ja pitää vuosikymmeniä jatkuvaa ja Eurooppaan kohdistuvaa avointen rajojen massamaahanmuuttoa Ranskan ja Euroopan kannalta hyvänä asiana. Macron ei näe islamismin olevan ongelma Ranskan eikä Euroopan kannalta. Macron haluaa nähdä Ranskan ja Euroopan muuttuvan radikaalisti vielä monikulttuurisemmiksi kuin mitä ne jo nyt ovat.

Macron kannattaa vahvaa hyvinvointivaltiota ja valtiojohtoista elvytyspolitiikkaa samalla kun ajaa työmarkkinajoustoa, säästöjä ja veronalennuksia. Macron on arvoliberaali kannattaessaan homoavioliittoja ja lisääntymisteknologioiden ja adoptio-oikeuksien täyttä laajentamista myös homo- ja lesbopariskuntia koskeviksi.

Macronin edustama radikaali avointen rajojen maahanmuuttoglobalismi ja visio EU-eliitin keskitetysti hallitsemasta EU-liittovaltiosta eivät laadultaan ole millään tavalla ”maltillista” eivätkä ”keskustalaista” politiikkaa, vaan päinvastoin radikaalia ääripolitiikkaa, jolla pyritään lopullisesti lopettamaan Ranska ja Eurooppa sellaisina, kuin ne on historiallisesti tunnettu.

Nyt kun Macronista tulee Ranskan presidentti, voidaan hyvällä syyllä lausahtaa: Salut, president Macron; adieu, la France, eli Terve, presidentti Macron; hyvästi, Ranska.

Kansalliskonservatiivista patriotismia edustavan Kansallisen rintaman ehdokas Marine Le Pen sen sijaan edustaa näiden vaalien todellista ja dynaamista uudistus- ja kurssinmuutosvaihtoehtoa. Päinvastoin kuin hyvinvoivan ja yläluokkaisena itseään pitävän eliitin juoksupoika Macron, Marine Le Pen – joka on taustaltaan juristi, asianajaja, puoluejohtaja ja europarlamentaarikko – edustaa niin sanotun tavallisen keskiluokkaisen ja työtätekevän ranskalaisen näkökulmia ja todellisia huolenaiheita.

Merkille pantavaa on myös se, että Kansallisen rintaman suosio on erittäin suurta Ranskan nuorison, huomisen Ranskan, keskuudessa. Kansallinen rintama ja Marine Le Pen edustavat huomista ja tulevaisuutta, Macron puolestaan tavallisen ihmisen arjesta vieraantunutta eilisen elitismiä ja ranskalaisen Ranskan tulevaisuuden kieltämistä.

Macronin on helppo esiintyä ”suvaitsevaisena” monikulttuuristina ja pidäkkeettömästä ja pääosin islamilaisesta maahanmuutosta johtuvien ongelmien kieltäjänä, koska hänen varakkailla ja yläluokkaisilla ja useimmiten omista juuristaan vieraantuneilla kannattajillaan on käytännössä mahdollisuus suojata arkielämänsä kupla useimmilta niistä vakavista ongelmista, jotka monikulttuurisesta globalismista ovat seuranneet yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti ja jotka tavallinen keski- ja työväenluokkainen ranskalainen joutuu kuitenkin arjessaan väkisinkin kohtaamaan.

Macron ja hänen kannattajansa voivat tiettyyn rajaan asti teeskennellä ja uskotella itselleen ”suvaitsevaisesti”, että ei ole olemassa minkäänlaisia todellisia eroja eikä raja-aitoja ”meidän” ja ”toisten” eli maahanmuuttajien ja erilaisten vähemmistöjen välillä. Mutta tavallisella ranskalaisella ei tällaiseen tekosuvaitsevaiseen ja itsepetokselliseen teeskentelyyn ole varaa.

Tavallinen ranskalainen näkee ja tietää, että kulttuurisilla identiteeteillä, henkis-hengellisillä juurilla ja kansallisen yhteisön koossa pysymisellä on edelleen väliä ja että tulevaisuuden kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää se, joutuvatko kantaranskalaiset toisen luokan kansalaisiksi omassa maassaan vai eivät.

Kansallinen rintama ja Marine Le Pen ammentavat suuren kannatuksensa keski- ja työväenluokkaisen tavallisen Ranskan keskuudesta. Erittäin merkille pantavaa on sekin, että ensimmäisen vaalikierroksen häviäjiin lukeutunut EU-vastaisen laitavasemmiston La France insoumise (Alistumaton Ranska) -puolueen ehdokas Jean-Luc Melenchon, joka sai 19 prosenttia äänistä, ei suostunut antamaan tukeaan Macronille eikä kehottanut kannattajiaan menemään Macronin taakse. Melenchon antoi tukijoilleen niin sanotun omantunnonvapauden äänestää siten, miten parhaaksi näkevät. Ja moni Melenchonin kannattaja äänestää, vaikka sadatellenkin, tässä tilanteessa Ranskan itsenäisyyttä EU:ta vastaan puolustavaa Le Peniä eikä suinkaan EU-fanaatikko Macronia.

Marine Le Pen saa myös runsaasti katolisten arvokonservatiivien ääniä, koska tämä joukko on perinteisestikin ollut vahva elementti Kansallisen rintaman äänestäjäkunnassa ja koska Kansallisen rintaman nouseva tähti, Marine Le Penin 27-vuotias sisarentytär ja vankka katolinen konservatiivi Marion Marechal-Le Pen on nimenomaan luvannut takaavansa sen, että tätinsä tultua valituksi Ranskan presidentiksi Kansallinen rintama toteuttaa vaalilupauksensa siitä, että Ranskassa taannoin hyväksytty laki homoavioliitoista kumotaan ja lisääntymisteknologioiden saatavuus ja adoptio-oikeudet rajataan heteropareja koskeviksi. Kansallinen rintama puolustaa, täysin päinvastoin kuin Macron, myös ranskalaisia ja perinteisen kristillisiä perhearvoja.

Marine Le Pen ja Kansallinen rintama kannattavat Ranskan EU-sopimusten uudelleenneuvottelua tai sitten, jos nämä neuvottelut eivät tuota tulosta, Ranskan eroamista Euroopan unionista, Brexit-tyylistä Frexitiä. Joka tapauksessa Le Pen ajaa tätä kysymystä koskevaa kansanäänestystä. Le Pen on ilmoittanut, että jos hänestä tulee presidentti, Ranska eroaa yhteisvaluutta Eurosta ja ottaa takaisin frangin.

Macronin tapaan Le Pen haluaa rakentaa vahvaa hyvinvointivaltiota ja ajaa verohelpotuksia työntekijöille ja perheille. Hyvinvointipalveluiden rahoitusta Le Pen pyrkisi vahvistamaan niillä rahoilla, jotka säästyisivät EU:sta eroamisen seurauksena ja maahanmuuttomenojen vähenemisen seurauksena.

Mutta täysin päinvastoin kuin Macron, Le Pen haluaa suojella Ranskan taloutta ja ranskalaista teollisuutta, Ranskan työpaikkoja ja ranskalaisia yrityksiä. Marine Le Penin presidentinvaaliohjelman ykköskohtana on Ranskan itsenäisyyden, rajojen ja kansallisen suvereniteetin palauttaminen ja puolustaminen.

Marine Le Pen ymmärtää, että islamismi ja poliittinen islam ylipäätään ovat erittäin vakava ja tuhoisa uhka sekä Ranskalle että koko Euroopalle. Islamisteja vastaan on otettava käyttöön kovat ja tehokkaat otteet kautta linjan. Le Pen ei hyväksy avointen rajojen maahanmuuttoa.

Päinvastoin kuin Macronin utopistinen ja todellisuuspakoinen globalismi, Marine Le Penin ajama politiikka ei edusta mitään ”ääriajattelua”, vaan perinteistä tervettä järkeä ja oman kansan peruselinehtojen puolustamista. Ranska ja ranskalaiset ensin. Kansallinen rintama ja Le Pen edustavat patrioottista visiota, näkemystä Euroopasta isänmaiden eli kansallisvaltioiden Eurooppana.

Jos Le Penistä olisi tullut Ranskan presidentti, olisi hyvällä syyllä voitu huudahtaa: Vive la France! Kauan eläköön Ranska! 

Juha Ahvio ma 08.05. 09:18

Juha Ahvio

Juha Ahvio, teologian tohtori, dosentti, Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja

tuoreimmat

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06. 00:01

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ja Helsinki Pride -yhteistyö kirkkolain ja kirkkojärjestyksen valossa

to 20.06. 23:03

"Vihapuheen" torjunta, sananvapauden rajoittaminen ja ilmastohulluus etenevät

la 15.06. 22:54

Helatorstain sanoma: Herran Jeesuksen Kristuksen taivaaseenastuminen takaa lunastuksemme

pe 31.05. 23:12

Europarlamenttivaalit 2019 ovat "kaikkien aikojen mullistavimmat EU-vaalit"

la 25.05. 20:25

Mistä vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa on kyse?

ma 06.05. 23:38

Eduskuntavaalien tuloksesta europarlamenttivaaleihin

pe 26.04. 22:59

Vaikuta vaaleissa kristillissosiaalisen ja kansallismielisen arvokonservatismin puolesta!

la 13.04. 23:49

Nyt tarvitaan sananvapauden puolustajia!

la 30.03. 20:32

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03. 10:23

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Kalajuttuja

to 18.07.2019 23:06

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

"Turvallinen" ja "totuudenmukainen" EU-Suomi

to 18.07.2019 23:25

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Viha

to 18.07.2019 23:07

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39