Halla-aho: "Haluavatko suomalaiset, että heistä tehdään Etelä-Euroopan maiden veroalennusten maksajia?"

Ville Tavio: "Bryssel pyrkii rahanjaolla pitämään Italian kaltaiset jäsenmaat tyytyväisenä, koska muuten EU:n korttitalo uhkaa sortua"

Kotimaa ti 01.09.2020 23:11

Perussuomalaiset ja KD moittivat ankarasti EU:n elvytyspakettia ja pääministeripuolue Sdp:tä.

Oppositiopuolueiden, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien, eduskuntaryhmät ovat kesäkokouksissaan linjanneet, että EU:ssa sovittu elvytyspaketti - jonka takana hallitus vankasti edelleen seisoo - tulee kaataa Suomen osalta ja he aikovat äänestää EU:n elvytyspakettia vastaan.

Myös kokoomus arvostelee elvytyspaketin sisältöä.

Turun linnassa keskiviikkona 26.8.2020 pidetty perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokous kirvoitti eduskuntaryhmän puheenjohtajan, Ville Tavion puheenvuoronsa alussa pistämään merkille, kuinka "poikkeuksellisen historiallisessa kokouspaikassa" puolue oli kesäkokoustaan juhlistamassa.

"Olemme Suomen vanhimmassa kaupungissa ja tämä Turun linna on rakennettu aivan virallisen Turun syntyaikoihin, 1200-luvulla.

Ympärillämme on siten vähintään 800 vuotta Suomen historiaa ja Suomen synnyinmuistoja.

Turulla on siinä mielessä erityinen linkki perussuomalaisten aatemaailmaan, että suomalaisuusliikkeen katsotaan saaneen alkunsa juuri täällä Turussa", Tavio totesi ja huomautti kansallisfilosofimme J.V. Snellmannin, J.L. Runebergin ja Elias Lönnrotin päätyneen filosofiassaan siihen, että "Suomessa tarvitaan kansallismielinen herääminen".

Tavion mukaan monella tapaa voidaan siis ajatella, että perussuomalaiset ajavat "nykyaikana jälleen tuollaista kansallisen itsetunnon kohottamista".

"Jotta Suomi voi nousta vastustamaan Brysselin herrojen kieroilua ja EU:n hajotuspolitiikkaa, tarvitaan voimakasta kansallista itsetuntoa.

Me emme ole EU-kansalaisia tai monikulttuurista massaa. Me olemme suomalaisia. Meillä on oma kielemme ja kulttuurimme, me ansaitsemme myös oman valtiomme."

Tavio mielsi tämän olevan perussuomalaisille "itsestäänselvää, mutta kaikille se ei enää tunnu olevan" viitaten hallitusviisikkoon.

"Rouvat Suomen hallituksessa ovat unohtaneet itsenäisyyden merkityksen. Itsenäisyys on kuin vapaus. Jos sen antaa pois, sen menettää eikä sitä niin vain saa takaisin.

Me perussuomalaiset tahdomme asua vapaassa, turvallisessa omassa maassamme. Me tahdomme takaisin itsemääräämisoikeutemme - me tahdomme Suomen takaisin."

Ville Tavio korosti, että perussuomalaista eduskuntaryhmää tarvitaan eduskunnassa "järjen äänenä":

"Meitä tarvitaan tavallisen suomalaisen puolustajana."

Tavio vakuutti, että eduskunnan syksyn syysistuntokauden ykkösagenda tulee olemaan EU:n elvytyspaketti.

Tavio katsoo, että se läpimennessään muuttaisi koko EU:n entistä selkeämmin liittovaltioksi ja tulonsiirtounioniksi.

"Suomalainen veronmaksaja ollaan laittamassa omilla korkeilla veroillaan rahoittamaan muiden maiden matalamman verotuksen. Tämä tulee estää.

Kaikki meille tärkeät asiat, kuten vanhustenhoito ja koulutus, alistettiin toissijaiseksi, kun EU lähti taas ajamaan saksalaisten ja ranskalaisten pankkien etua", Tavio paheksui ja lisäsi, että Bryssel pyrkii rahanjaolla pitämään Italian kaltaiset jäsenmaat tyytyväisenä, koska muuten EU:n korttitalo uhkaa sortua.

Ville Tavio palautti mieleen, kuinka vielä viime keväänä hallituspuolueet olivat - ainakin puheissaan - no bail out -säännön puolesta, jossa jokainen valtio vastaa omista veloistaan.

"Mutta nyt kesällä ääni kellossa muuttui, kun Sanna Marin kävi häviämässä yli kuusi miljardia suomalaisten veronmaksajien rahaa Brysselissä.

Nyt suomalaisten veronmaksajien rahojen lähettäminen etelän vetelille onkin hallituspuolueiden mielestä vastuullista politiikkaa.

Eduskuntaa pääministeri Marin ei tahtonut historiallisesta päätöksestä huolimatta kutsua koolle, vaikka me suurin oppositiopuolue perussuomalaiset sitä vaadimme", perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio alleviivasi ja jatkoi:

"Hallituspuolueet ovat ilmeisesti peloissaan, että oppositio pääsee ääneen.

Varmaan syystäkin."

Tavio antoi palautetta myös hallituksen aisankannattajapuolueelle, keskustalle.

Hän totesi, että kun viimeisetkin keskustapuolueen kannattajat ymmärtävät keskustan "suoraan omilla toimillaan mahdollistavan tämän ennennäkemättömän vihervasemmiston sekoilun", niin he ottavat todennäköisesti yhteyttä omiin keskustalaisiin kansanedustajiinsa ja sanovat näille:

"Lopettakaa vihervasemmiston tukeminen ja Suomen tuhoaminen!"

Ville Tavio painotti, että "perussuomalaisten tärkein tehtävä alkavalla istuntokaudella on kaataa EU:n tukipaketti ja estää käynnistynyt Sammon ryöstö":

"Jokaisen EU-maan tulee vastata omasta taloudestaan. Jokainen maa vastatkoon itse omista veloistaan."

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tavio esitti voimakasta kritiikkiä eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa myös pääministeripuolue Sdp:tä kohtaan ja kohdisti huomionsa "veloista puheenollen" siihen, että ”Sdp ei ole enää maltillinen työväenliike, vaan siitä on tullut vihervasemmiston kärkipuolue”.

Sdp on Tavion mukaan Sanna Marinin myötä "vasemmistolaisempi kuin koskaan" ja se näkyy muun muassa "viimeaikojen intona jakaa yhteistä kakkua".

"Jonkun pitäisi vaan se yhteinen kakku ensin leipoa. Mutta Sdp, se on ehtinyt jakaa yhteisen kakun monta kertaa. Vasemmisto lupaa äänestäjille kuuta taivaalta, mutta todellisuudessa käy kuten vappusataselle", Tavio tykitti.

Hän palautti mieleen myös sen, miten Sanna Marin edusti eduskuntavaalien vaalikonevastauksissaan enemmän feminististä puoluetta, vasemmistoliittoa ja vihreitä kuin mitä hän edusti keskivertodemaria.

"Suomen valtamediassa piisaa punavihreiden luottotoimittajia ja nämä toimittajat tietysti riemuitsevat tästä ja keskittyvätkin politiikasta uutisoimisen sijaan luomaan henkilökulttia Marinin ympärille.

Kansalle esitellään keisarinnan vaatteita, jotta kukaan ei huomaisi tämän aatteita", Tavio runoili.

"Aatteita, vaarallisia vihervasemmistolaisia aatteita", Tavio toisti ja kertoi näillä aatteilla Suomen työttömyyden ja pahoinvoinnin kasvavan.

Tavalliset työssäkäyvät ihmiset ajetaan vihervasemmiston politiikan maksumiehiksi. Tavallinen työssäkäyvä suomalainen ajetaan ahtaalle, Tavio eritteli.

"Tarvitaan taloudellinen ryhtiliike. Kuoliaaksi verottaminen ja valtiontalouden tuhoaminen on lopetettava.

Tarvitaan aatteellinen ryhtiliike. Vihervasemmistolainen moraaliposeeraus ja identititeettipolitiikka eivät saa määrittää, miten Suomessa toimitaan.

Meidän tehtävämme on puolustaa demokratiaa, sananvapautta ja oikeusvaltiota", PS:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja kiteytti.

Omassa puheenvuorossaan perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho linjasi tuttuun tapaansa, että politiikka on valintojen tekemistä ja asioiden panemista tärkeysjärjestykseen.

Näistä lähtökohdista tarkasteltuna Halla-ahon mukaan "Marinin punavihreä hallitus on painajainen".

"Mikä on hallituksen resepti, lisää entistä halvempia työntekijöitä kehitysmaista, lisää veroja yrittäjälle, palkansaajalle, omakotiasujalle ja autoilijalle.

Lisää velkaa tulevien sukupolvien niskaan", Halla-aho kritisoi.

"Perussuomalainen linja on se, että jos resurssit eivät riitä ydintehtäviin, Suomi ei voi samaan aikaan leikkiä koko maailman sosiaalitoimistoa.

Meillä ei ole varaa eikä velvollisuutta kipata joka vuosi miljardeja euroja maahanmuuttajien sosiaalitukiin, kehitysapuun tai Etelä- ja Keski-Euroopan maiden veroalennusten rahoittamiseen ja huonon taloudenpidon seurauksiin.

Tämä ei myöskään ole oikea hetki kipata miljardeja oppivelvollisuuden pidentämiseen, sukupuolineutraaleihin henkilötunnuksiin tai muuhun ideologiseen hörhöilyyn", Halla-aho tiivisti ja totesi, että "on helppoa olla perussuomalainen".

"Vaikka me emme ole kaikista asioista yksimielisiä, meillä on selkeä yhteinen idea, arvopohja ja punainen lanka, johon itse uskomme ja joka erottaa meidät tänä päivänä kaikista muista puolueista.

Meidän ei tarvitse tehdä temppuja ja miettiä joka aamu, että mitäköhän mieltä tänään kannattaisi olla."

Perussuomalaisten puheenjohtaja luonnehti vuodessa 2020 olleen "suorastaan ilmestyskirjamaisia piirteitä".

"On ollut maanjäristyksiä, heinäsirkkaparvia ja tietenkin päällimmäisenä koronapandemia."

Hän kiitti omaa eduskuntaryhmäänsä ennen kaikkea siitä, että se oli hereillä koronatilanteen kanssa jo aivan alussa - silloin kun hallitus oli vielä sitä mieltä, että korona ei eroa kausi-influenssasta.

"Ilman rummutusta ja painetta Suomi olisi lähtenyt mukaan Ruotsin laumasuojastrategiaan ja jälki olisi todennäköisesti ollut samanlainen", Halla-aho arvioi.

Ärsyttävintä ja huolestuttavinta Marinin hallituksen toiminnassa on Halla-ahon mukaan ollut herkkänahkaisuus, omien kasvojen suojelu, syvä usko omaan erinomaisuuteen ja ylimielisyys eduskuntaa ja oppositiota kohtaan.

"Median nuoleskeleva suhtautuminen hallitukseen, varsinkin Marinin pääministerikauden alkuvaiheessa epäilemättä ruokki tätä asennetta. On hyvä, että nyttemmin myös toimittajien keskuudessa on alkanut olla merkkejä kriittisemmästä ajattelusta", Halla-aho pohti.

Huolestuttavaa Halla-ahon mielestä on myös se, että kevään virheistä ei ole opittu, vaan tismalleen samoja karkeita virheitä toistetaan ja tällä hän viittasi ennen kaikkea leväperäisiin karanteenitoimiin lentokentillä.

"Voidaan ihmetellä, mitä hallitus on tehnyt näiden kesäkuukausien aikana."

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän kesäkokouksessa niin ikään keskiviikkona 26.8.2020 antamassaan kannanotossa liikutaan samoilla linjoilla perussuomalaisten kanssa.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä on tyrmistynyt hallituksen aikeista murtaa hyvinvointivaltion rahoituspohjaa ja ihmettelee pääministeripuolueen leväperäistä asennoitumista asiaan.

Kesäkokoukseensa Teams-etäyhteydellä kokoontunut KD:n eduskuntaryhmä arvostelee kannanotossaan kovin sanoin EU:n elpymisvälineen ja yhteisvastuun hyväksymistä.

Heinäkuussa EU:ssa hyväksytyn 750 miljardin euron elpymisvälineen rahoitus sekä suunniteltu EU:n verotusoikeus lisäävät suomalaisten entisestäänkin korkeaa veroastetta. Koska kansalaisten ja yritysten verorasitusta ei enää voi nostaa, on selvää, että Suomen osuus kasvavista EU-maksuista katetaan hyvinvointipalveluiden rahoituksesta tinkimällä tai uudella velalla, kannanotossa todetaan.

"Lähes kaikista eduskuntapuolueista kuuluu avointa ja moniäänistä keskustelua unionin suunnasta, EU:n elpymisvälineestä ja muista yhteisvastuista.

Mutta pääministeripuolue SDP:n keskuudesta ei EU-keskustelua tunnu nousevan tai sitä ei sallita. SDP:n puoluekokouksessa miljardien eurojen lisämenot eivät vaikuttaneet olevan asialistalla", kristillisdemokraattien eduskuntaryhmä muistuttaa.

"Samaan aikaan kuitenkin puolueessa visioidaan työviikon lyhentämistä. Onko SDP totaalisesti lähtenyt unelmahöttölinjalle ja unohtanut köyhien suomalaisten asian?"

KD:n eduskuntaryhmän mukaan ”EU:n elpymisvälineen hyväksyminen olisi yksi naula lisää hyvinvointiyhteiskunnan arkkuun”.

Tuottavuuskehitys junnaa paikallaan, vientisektorin koronavaikeudet ovat vasta edessäpäin ja huoltosuhteen kehitykselle ei ole tehty mitään. Lisäksi emme voi tietää, millaisia poliittisia, taloudellisia ja ekologisia kriisejä odottaa nurkan takana, kannanotossa huomautetaan:

"On kansalaisten huiputtamista kutsua elpymisvälinettä kertaluontoiseksi ja tilapäiseksi."

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Jani Mäkelä käytti Turun Linnassa järjestetyssä kesäkokouksessa lyhyen puheenvuoron koskien omaa rooliaan 1. varapuheenjohtajana Suuressa valiokunnassa - jossa EU-asiat ovat kaikkein korkeimmalla prioriteetilla.

Mäkelä piti "demokratian ja eduskunnan arvovallan halveksintana" sitä, kun hallitus päätti olla kutsumatta eduskuntaa koolle perussuomalaisten vaadittua sitä kesällä.

Perussuomalaiset esitti 23. heinäkuuta 2020, että eduskunta kutsutaan pikaisesti koolle valtioneuvoston tiedonantoa varten, jotta koko eduskunta voi käydä keskustelun Suomen EU-neuvottelutuloksesta koskien EU:n elpymispakettia ja että myös oppositiota kuullaan.

"Miljardeja suomalaisten rahaa vietäisiin Eurooppaan ja eduskunta ei saa edes keskustella siitä. Sanottiin, että puhukaa sitten syyskuussa. Kyllä syyskuussa aivan varmasti puhutaan", Mäkelä lupasi perussuomalaisten eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Turussa.

Mäkelä huomautti jopa Tasavallan presidentti Sauli Niinistön käyttäneen "painavan puheenvuoron" tiistaina suurlähettiläspäivillä 25.8.2020 sen puolesta, että EU tässä asiassa rikkoo omia sääntöjään.

"Tosin hän sievisteli hieman sitä asiaa sanoen, että tässä olisi jotain uutta", Mäkelä tarkensi.

Mäkelän mielestä "siinä ei ole mitään uutta, että EU rikkoo omia sääntöjään".

"EU on alusta alkaen perustunut siihen, että rikotaan omia sääntöjä. Mikään sovinto ei päde, kun tulee konflikteja ja kriisejä. Sitten se asia jollain tavalla valehdellaan sellaiseen järjestykseen, että se olisi oikein tehty ja EU-lainsäädännön mukainen.

Tällaista me emme suvaitse, tätä me vastustamme kaikin voimin", Jani Mäkelä painotti.

Median kysyessä Halla-ahon kantaa siihen, kokeeko hän Tasavallan presidentin tulleen EU-kritiikissään perussuomalaisten linjoille, perussuomalaisten puheenjohtaja vastasi:

"En lähtisi näin provokatiivisesti asettelemaan sanoja. Hän (presidentti) on varmasti noudattanut näissä puheenvuoroissaan omaa harkintaansa ja katsonut, että hänen virkaansakin ja virkavelvollisuuksiinsa kuuluu ottaa tällaisiin asioihin kantaa.

Me haluamme puolustaa Suomen etua ja laillisuusperiaatetta Euroopan unionin toiminnassa, ja presidentillä on selvästi tästä asiasta samankaltaisia ja -suuntaisia näkemyksiä, niin kuin sopii odottaa presidentillä olevankin", Halla-aho muotoili.

Media tivasi vastausta myös siihen, eikö "minkäänlaista muistutusta" perussuomalaisilta ole tulossa sen tiimoilta, kun kesällä Sanna Marin ja hallitus olivat jättäneet EU:n elvytysrahastoa koskevassa toiminnassaan EU:n huippukokouksessa huomioimatta perustuslakivaliokunnan kriittisen kannan.

Ville Tavio piti oleellisena sitä, että hallituksen sorvaama suomalaisilla maksatettava EU-elvytyspaketti, sen solmimisprosessi ja perustuslaillisuus tutkitaan varmasti uudelleen perustuslakivaliokunnassa.

"Meillähän ei sinänsä ole tapana olla perustuslakituomareina tässä, vaan me jätetään se perustuslakivaliokunnan harkintaan, mitä tapahtuu", Tavio totesi.

Jani Mäkelä täsmensi "mainitun muistutuksen" olevan juridinen toimenpide.

"Täytyy katsoa asian juridiset perusteet ja perustuslakivaliokunnan harkinta on merkittävässä asemassa sen tekemisen suhteen", Mäkelä valotti ja nosti lisäksi esille asian toisen, vähintään yhtä tärkeän, "poliittisen puolen":

"Se että eduskunnan edessä hallitus kantaa vastuun tekemistään päätöksistä ja lupaamistaan asioista Euroopassa."

Ville Tavion lisäksi myös Mäkelä muistutti perussuomalaisten jo kesällä vaatineen valtioneuvoston tiedonantoa, jotta koko eduskunta voi käydä keskustelun EU:n elvytyspaketista.

"Tiedonannon antaminen olisi tarkoittanut myöskin hallituksen luottamuksen mittaamista. Silloin kun olisi voitu äänestää luottamuksesta, meillä sitä luottamusta tuskin olisi ollut", Mäkelä vahvisti.

Halla-aho täydensi kokonaisuutta vielä vääntämällä rautalangasta, että tässä asiassa on sekä juridisia, legalistisia että poliittisia aspekteja, aivan kuten eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Jani Mäkelä toi esiin.

"Eli EU-oikeudellinen näkökulma, rikkooko EU:n elpymisrahasto EU:n omaa lainsäädäntöä", Halla-aho aloitti.

"No Euroopan unioni tietysti itse on sitä mieltä, että ei, mutta kaikki näkevät, että tässä rikotaan Lissabonin sopimuksen usean artiklan henkeä, vaikka pystyttäisiin keksimään sellaisia luovia tulkintoja, että lain kirjainta ei rikota", Halla-aho selkeytti.

"Sitten on Suomen kansallinen legalistinen näkökulma ja mikä on perustuslakivaliokunnan uskottavuus ja asema. Perustuslakivaliokunnan kantoja on totuttu tulkitsemaan niin, että ne itsessään sitovat hallitusta EU-politiikassa riippumatta siitä, millaisia evästyksiä Suuri valiokunta antaa", Halla-aho lisäsi.

Hän alleviivasi perustuslakivaliokunnan selkeästi linjanneen, että komission alkuperäinen esitys ei ole Suomen hyväksyttävissä ilman oleellisia muutoksia.

"Me pidämme selvänä, että oleellisia muutoksia esitykseen ei tehty siirtämällä hiukan rahaa lahjamuotoisesta tuesta lainamuotoiseen tukeen eli kyse on myös siitä, mikä on perustuslakivaliokunnan uskottavuus.

Voidaanko sillä pyyhkiä pöytää tällä tavoin?" Halla-aho peräänkuulutti.

Halla-aho näkee tällaisia huolestuttavia merkkejä olevan muissakin EU-maissa, joissa kansallisten perustuslakia valvovien elinten auktoriteetti asetetaan kyseenalaiseksi EU:n kiertäessä omia sääntöjään.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kiinnitti huomiota lopuksi "poliittiseen aspektiin" ja siihen, suostuvatko suomalaiset rahojensa puhaltamisen etelään:

"Haluavatko suomalaiset, että heistä tehdään Etelä-Euroopan maiden veroalennusten maksajia?"


 


 

Tytti Salenius ti 01.09. 23:11

Pääuutiset

blogit

Olli Pusa

Tarina hiilidioksidista

Klo 21:44.

Petteri Hiienkoski

Sulaako Bidenin "voitto" laittomien äänien myötä?

ma 23.11. 00:04

Juha Ahvio

Olivatko vaalit USA:n historian turvallisimmat?

to 19.11. 23:34

Arto Luukkanen

Löfvengate - kun Suomen valtiovalta luovutettiin suullisesti Ruotsille

ke 18.11. 17:19

Matti Viren

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11. 17:06

videot