"Kyllä tässä on pikemminkin kyse suurten tunteiden ja paniikin lietsomisesta. Muistan kyllä itsekin, että 16-vuotiaana tiesin kaikesta kaiken!"

Näin Ylen Tv 1:n Ykkösaamussa lauantaina haastateltavana ollut Suomen suosituimman puolueen eli perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kuittasi ja rökitti 6-0 Ylen toimittaja Pirjo Auvisen provosoivan kysymyksen "olisiko tehnyt mieli olla mukana tuolla joukossa", kun toimittaja heti Ykkösaamun alkuun esitti vuolaan ihastelunsa siitä, kuinka punavihervasemmiston tämänhetkinen lempilapsi, "ilmastonmuutoksen lapsiapostoli", jopa jo "Jeesukseen verrattu" ruotsalaisaktivisti Greta Thunberg "on saanut neljännesmiljoona newyorkilaista kaduille osoittamaan mieltään ja vaatimaan tekoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi".

Perjantaina järjestettyihin kansainvälisiin ilmastolakko-mielenosoituksiin osallistui yli neljä miljoonaa ihmistä 163 eri maassa. Suurin tapahtuma oli New Yorkissa, jonne pikkutotalitaristi Thunberg siis itsekin osallistui, saaden "rock-tähden vastaanoton", ja jossa kaduilla punaviheragendaa edistämässä oli arviolta yli 250 000 ihmistä.

Halla-aho korosti Ykkösaamussa, ettei hän itse usko mielenosoittamiseen.

"On oikeastaan mielenkiintoista, että tämä Greta Thunbergin ympärille rakentunut hurmoshenkinen liike muistuttaa aika lailla tällaista maailmanlopun kulttia", Halla-aho aloitti ja huomautti tällaisessa utopistisiin harhakuvitelmiin perustuvan punavihreän liikkeen lietsomassa ilmastonmuutoshysteerisessä liikehdinnässä aina "puhuttavan siitä, että päätösten pitäisi perustua tieteelliseen tietoon", mutta toiminta näyttää joltakin aivan muulta.

Aspergerin syndroomasta kärsivä teini-ikoni Greta Thunberg on saanut niin aikuiset kuin myös toimittajat pauloihinsa. Hän on valtamedian rakentama ilmiö ja vasemmiston agendan eturintamaan tarkkaan harkittu ja valjastettu hahmo "johtamaan" lapsien ja nuorien ilmastolakkoja ja -marsseja. Kuten Helsingin Sanomat määrittelee nuorten radikalisoituneiden ilmastoaktivistien toimintaa: heillä "on korkean tahon liittolaisia, huolen muuttaminen vallaksi vaatii sitkeää pohjatyötä ja yksi sana toistuu toistumistaan: järjestäytyminen, järjestäytyminen, järjestäytyminen".

Lauantaina New Yorkissa oli vuorossa YK:n nuorten ilmastokokous. Maanantaina Thunberg osallistuu 23. syyskuuta New Yorkissa pidettävään YK:n ilmastohuippukokoukseen, johon on ilmoittautunut noin 60 valtiojohtajaa ja jota isännöi järjestön pääsihteeri António Guterres.

Suomen Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti kokouksessa Suomen puheen ja toimii YK:n yleiskokouksessa Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana. Valtuuskuntaan kuuluvat myös ulkoministeri Pekka Haavisto, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sen sijaan nähnyt viisaammaksi osallistua samaan aikaan pidettävään uskonnonvapautta käsittelevään Global Call to Protect Religious Freedom -kokoukseen ja pyrkiä laajentamaan kansainvälistä tukea käynnissä oleville toimille suojella ihmisten uskonnonvapautta heihin uskonsa vuoksi kohdistuvien vainojen ja hyökkäysten lisäännyttyä eikä aio siis ottaa osaa ilmastonmuutoshullutuspakkomielteen sanelemana järjestettyyn ilmastohuippukokoukseen.

Skenaario, jossa maapallosta uhkaa tulla elinkelvoton ilman lasten, nuorten ja kaikkien ilmastoradikalismia, velvoittaa muuttamaan järjestelmää sisältä aktivismia apuna käyttäen. On erityisesti huomattava, että ratkaisuja pakotetaan tekemään tällä vaalikaudella - tämän hallituksen, eduskunnan ja europarlamentin on tehtävä ilmastonmuutospaniikkia potevien vaatimia pikaisia poliittisia päätöksiä.

Siksipä "ilmastohätätilan julistus" myös Suomessa oli oivallinen ja strateginen osa kansainvälistä ilmastolakkoa. Lakko jatkuu ensi perjantaina. Suomessa se on ilmastolakon pääpäivä.

Näin ollen oli selvää, että Ylen toimittaja Pirjo Auvinen pommitti Halla-ahoa Ylen Ykkösaamussa tivaamalla, onko perussuomalaiset valmiita tekemään kompromisseja "missään keskeisissä kysymyksissä, kuten maahanmuutossa tai ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa".

Halla-aho teki selväksi toistamiseen, että "mitään merkkejähän ei ole koskaan ollut" siitä, että perussuomalaiset eivät olisi valmiita yhteistyöhön tai eivät ymmärtäisi kompromissien merkitystä.

"Nimenomaan muut puolueet ovat tyrmänneet joihinkin hyvin abstrakteihin seikkoihin, kuten arvopohjiin vedoten kaiken yhteistyön perussuomalaisten kanssa ja tämä on asia, joka muiden puolueiden täytyy selvittää omalle itselleen. Me emme voi yksinään tehdä yhteistyötä tai kompromisseja, vaan myös muiden puolueiden pitää olla siihen valmiita", Halla-aho selvensi.

Perussuomalaiset on eduskunnan toiseksi suurin puolue, ja huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen kaikkien kannatuskyselyiden suurin puolue.

Ylen toimittaja Pirjo Auvinen lypsi Ylen Ykkösaamussa Halla-aholta niin ikään vastausta siihen, "mitä hyötyä tästä suuruudesta on", jos kukaan ei suostu puolueen kanssa yhteistyöhön.

Mutkattomasti ja selkeästi perustellen Halla-aho arvioi, että muut puolueet alkavat kyllä vähitellen toimia yhdessä perussuomalaisten kanssa, kun muu puoluejärjestelmä sopeutuu "tähän uuteen tilanteeseen ja hahmottaa sen, että ne syyt, joiden vuoksi perussuomalaisia äänestetään, eivät katoa mihinkään":

"Että perussuomalaiset ei ole tilapäinen häiriö suomalaisella puoluekartalla, vaan me olemme täällä jäädäksemme, niin totta kai valmius tehdä yhteistyötä ja kompromisseja muiden puolueiden taholla lisääntyy pikku hiljaa."

Perussuomalaisten puheenjohtaja kuvaili juuri meneillään olevaa aikaa "vanhan maailman ja vanhan puoluejärjestelmän viimeisiksi kouristuksiksi", jossa muu puoluekenttä uskoo, että kun leikitään, ettei perussuomalaisia ole olemassa tai pyritään eristämään heidät päätöksenteosta ja yhteistyöstä, niin sitten ihmiset lakkaavat äänestämästä perussuomalaisia ja kun muut puolueet ymmärtävät, että näin ei tapahdu, niin se muuttaa myös niiden omaa asennetta.

Silti oppositiokaan ei tällä vaalikaudella ole ainakaan alkuun ollut yhtenäinen. Esimerkkinä tästä voitaneen mainita kokoomuksen viime perjantaina yksin, omissa nimissään jättämä välikysymys hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikasta. Välikysymyksessä muun muassa varoitetaan velkaantumisesta ja kritisoidaan hallituksen verolinjaa, mutta myös otetaan kantaa työperäisen maahanmuuton lisäämisen puolesta ja ajetaan saatavuusharkinnan poistoa: kannatetaan vihervasemmistohallituksen linjaa ja tätä perussuomalaiset ei hyväksy.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Halla-aho painotti Ylen Ykkösaamussa, että perussuomalaiset ei kokoomuksen välikysymykseen olisi mukaan mennytkään:

"Kokoomus ei kutsunut perussuomalaisia mukaan laatimaan tätä välikysymystä ja sen tekstiä. Vaikka toki olemme valtion velkaantumisen ja julkisen talouden tilaan liittyvissä kysymyksissä hyvin pitkälle samaa mieltä kokoomuksen kanssa, niin meillä on kuitenkin ratkaisujen osalta erittäin suuria näkemyseroja", Halla-aho hahmotteli.

Hän totesi yks'kantaan, että kokoomuksella on, jos mahdollista, "vielä suurempi kiima lisätä Suomeen halpatyövoiman maahantuontia kuin vasemmistohallituksella".

"Tämä on tietysti sellainen asia, jota me emme voi allekirjoittaa.

Meillä ei ole tietenkään mitään syytä allekirjoittaa sellaista välikysymystekstiä, jonka takana me emme voi olla", Halla-aho summasi ja muistutti perussuomalaisten olevan suurin puolue oppositiossa ja siten aikovan tehdä omaa oppositiopolitiikkaa - riippumatta siitä, mitä kokoomus tekee.

"Jos kokoomus haluaa yhteistyötä, niin kokoomuksen on tietysti ensin tarjottava sitä meille."

Ykkösaamussa Ylen toimittaja Pirjo Auvinen otti esille myös perussuomalaisten ensimmäisellä kolmella eduskunnan kyselytunnilla esille tuomat epäkohdat, motkotti "kaikkien näiden kysymysten yhteydessä aina jotenkin syyn löytyneen joko työperäisestä maahanmuutosta, kehitysavusta tai maahanmuuton kustannuksista" ja läksytti uudestaan perussuomalaisten puheenjohtajaa:

"Onko nyt Jussi Halla-aho niin, että Suomessa ei olisi mitään ongelmia, jos meillä ei olisi tätä maahanmuuttoa tai turvapaikanhakijoita?"

Perussuomalaiset ovat ansiokkaasti puuttuneet eduskunnan kyselytunneilla muiden muassa polttoaineverotuksen korotukseen, postin palkkauskysymykseen ja vanhustenhoidon hoitajamitoitukseen hallituksen "arvopohjan" osoittauduttuakin sumutukseksi, kun hallituksen lupaus 0,7:n hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin on kariutumassa ja kaikki hallituksen puheet vanhustenhoidon parantamiseksi vaikuttaakin lähinnä "suurelta bluffilta" - pelkältä vaalitäkyjen heittelyltä ennen eduskuntavaaleja.

Halla-aho vastasi Auvisen piikittelyyn osuvasti ihmettelemällä sitä, mikseivät toimittajat koskaan arvostele esimerkiksi vasemmistoa sen ottaessa ilmastoargumentin esiin kaikissa mahdollisissa puheenaiheissa ja puhuessa koko ajan ilmastosta.

Hän vakuutti perussuomalaisten puhuvan maahanmuuttopolitiikasta kaikissa niissä yhteyksissä, joihin maahanmuuttopolitiikka vaikuttaa ja totesi sen liittyvän "erittäin kiinteästi" julkisen talouden kestävyyteen, sosiaaliturvamenojen kasvuun ja työn palkkatasoon nimenomaan matalapalkkasektoreilla.

"Se että muut ovat täysin haluttomia puhumaan maahanmuuton ongelmista ei suinkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi puhua maahanmuutosta vähemmän", Halla-aho kiteytti.

Niin ikään Halla-aho joutui korjailemaan Ylen toimittaja Pirjo Auvisen virheellisiä väittämiä siitä, että perussuomalaisten vaatimukset sananvapauteen liittyvien lakipykälien "höllentämisestä" liittyisivät jollakin tavalla lehdistönvapauteen.

"Enhän minä lehdistönvapaudesta ole mitään puhunut, vaan sananvapaudesta. Minun mielestäni on aika kummallista, että sananvapaudella nykyään tunnutaan tarkoittavan lähinnä toimittajien ja lehtien oikeutta sanoa mitä huvittaa", Halla-aho oikaisi ja väänsi jälleen rautalangasta, että nykyinen vihapuhelainsäädäntö eli esimerkiksi rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta ovat soveltamisalueeltaan liian laajoja, epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia.

"Tämä heikentää paitsi sananvapautta se heikentää oikeusvarmuutta - toisin sanoen ihmisen varmuutta siitä, onko jonkun asian sanominen rikollista vai ei", Halla-aho kertasi.

"Oikeusvaltio ei minun nähdäkseni voi toimia niin, että asioiden lainmukaisuus tai lainvastaisuus koeponnistetaan tapauskohtaisesti oikeudessa, vaan ihmisen pitää voida tietää lakipykälää lukemalla yksiselitteisesti, mikä on laitonta ja mikä ei."

Ykkösaamussa nostettiin esille luonnollisesti myös poliisin aloittamat esitutkinnat neljästä kansanedustajasta ja erityisesti perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpään epäilty rikosnimike kiihottaminen kansanryhmää vastaan, mikä on jo itsessään poikkeuksellista, sillä kyseessä on hänen eduskunnan puhujapöntössä lausumat sanansa.

Jussi Halla-aho alleviivasi kansanedustajan syytesuojan eli parlamentaarisen immuniteetin olevan "tehty juuri sitä varten, että politiikkaa ei vietäisi täysistuntosalista oikeuslaitokseen, minne se ei kuulu".

"Jos syytesuoja purettaisiin tässä tapauksessa niin voidaan kyllä perustellusti kysyä, mitä varten syytesuoja sitten on. Mitkä ovat niitä tapauksia, joissa syytesuojan pitäisi päteä, jos sen ei pidä päteä tässä tapauksessa?" Halla-aho peräänkuulutti.

Poliisilla oli elokuussa tutkimatta yli 2 000 vihjeviestiä liittyen lasten seksuaalirikoksiin, mutta "vihapuhe" on kuitenkin kiilannut tutkinnan kärkeen; joten on täysin aiheellista kysyä, onko poliisi poliittisessa ohjauksessa sen tuhlatessa voimavarojaan ja työsarkaansa "poliittisen korrektiuden alttarilla" yksittäisten kansaedustajien sanomisten tutkimisessa.

Auvinen luetteli "perussuomalaisten politiikaksi" sananvapauslainsäädännön haastamisen, poliisin tutkinnan arvostelemisen ja julkisen palvelun Yleisradioyhtiön "kutistamisen" ja nuhteli vielä kerran perussuomalaisten puheenjohtajaa pyytämällä selvitystä: "Mihin te tällä yhteiskunnan tällaisten peruspalikoiden ravistelulla tähtäätte?"

Halla-aho teki naurunalaiseksi Ylen Ykkösaamussa toimittajan esittämän huolenaiheen siitä, että esimerkiksi Ylen toiminnan kritisointi olisi "yhteiskunnan peruspalikoiden ja peruspaalujen ravistelua".

Halla-aho esitti oikeutettua kritiikkiä Yleä kohtaan parhaaseen tv-katseluaikaan suorassa lauantaiaamuisessa lähetyksessä toteamalla, ettei hän pidä Yleisradiota nykyisessä muodossaan, laajuudessaan ja budjetissaan "minään sellaisena pyhänä peruspalikkana, josta ei saisi käydä edes keskustelua". Hän lisäksi huomautti, että vaikka julkista palvelua tuottavan laitoksen, kuten Ylen tehtävästä voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä, Yle on kyllä "melkoinen rahareikä julkisessa taloudessa".

"Etenkin kun sen rahoittamiselta ei voi nykyään oikein kukaan enää välttyä, kun on luovuttu lupamaksuista ja siirrytty Yle-veroon", Halla-aho tarkensi.

Halla-ahon mukaan lainsäätäjän ja poliitikon tehtävä on nimenomaan haastaa vallitsevaa lainsäädäntöä, koska eduskunta on lakia säätävä laitos.

"Jos laeista ei saa käydä keskustelua, niin voidaan kyllä kysyä, että mitä varten meillä on eduskunta", Halla-aho näpäytti ja muistutti, että vanhoina aikoina "median tehtävä oli ravistella vallitsevia totuuksia ja nostaa esiin ongelmakohtia, mutta media on pitkälti luopunut tästä tehtävästään ja ryhtynyt vallassaolijoiden puudeliksi".

"Jolloin on tietysti oppositiopuolueen tehtävä nostaa niitä epäkohtia esille ja käydä niistä keskustelua, koska kehitys yhteiskunnassa pysähtyy ja muuttuu mahdottomaksi, jos epäkohdilta suljetaan silmät ja teeskennellään, että niitä ei ole", perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho teilasi taidokkaasti Ylen toimittajan viimeisetkin yritykset panetella ja sättiä Suomen suosituinta puoluetta ja sen puheenjohtajaa koko Ykkösaamu -ohjelman ajan kestäneillä ala-arvoisilla syytöksillä, nälvimisellä ja härnäämisellä.