Yle uutisoi tiistaina, että Helsingin poliisi on aloittanut esitutkinnan kolmesta kansanedustajasta.

Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan epäiltynä ovat Päivi Räsänen (kd.), Hussein al-Taee (sd.) ja Juha Mäenpää (ps.).

Niin Päivi Räsänen kuin Juha Mäenpääkin katsovat, etteivät ole syyllistyneet rikokseen - Hussein al-Taee ei sen sijaan uskaltanut kommentoida rikosepäilyään Ylelle tiistaina.

Oikea Media on kertonut aiemmin kaikista näistä kolmesta tapauksesta, kun kyseiset kansanedustajat ovat kommentoineet joko Twitterissä (Räsänen), useiden vuosien ajan somessa (al-Taee) tai eduskunnassa pitämässä puheessa (Mäenpää) ja joutuneet näin epäiltyjen listalle tarkkaan syyniin.

Mäenpään osalta poliittisen ajojahdin jatkuminen oli heti varmaa ja se, että tutkinta lähtee valtakunnansyyttäjänvirastoon. Helsingin Sanomat otsikoi siitä välittömästi:

"Se on aika perinteistä vihapuhetta"

Lausuma oli suora lainaus tapausta tutkivan vihreätaustaisen tutkinnanjohtajan, rikoskomisario Pekka Hätösen arviosta, jonka mukaan Mäenpää oli pyrkinyt "loukkaamaan ihmisarvoa ja poistamaan ihmisyyttä siitä ryhmästä".

Mäenpää itse ei nähnyt syytä kommentoida esitutkintaan siirtyvää asiaa, vaan valitsi vastata kirjailija Erno Paasilinnan sitaatilla:

”Kun valta alkaa horjua, se kiristää heti otettaan.”

Syytteen nostamisesta vaikean ja tapauksen etenemisestä mutkikkaan tekee kansanedustajien sananvapauden suoja eduskunnassa lausutuista asioista. HS pitää sitä "poikkeuksellisen laajana".

Esitutkinta kylläkin on "poikkeuksellinen", sillä se koskee kansanedustajan eduskunnassa pitämää puhetta.

Kansanedustajalla on nimittäin eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista keskusteltavana olevista asioista sekä niiden käsittelystä. Kansanedustajaa koskee parlamentaarinen immuniteetti.

”Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut”, perustuslaissa sanotaan.

Mikäli syyttäjä ja valtakunnansyyttäjänvirasto päättävät esitutkinnan perusteella nostaa syytteen Mäenpäätä vastaan, asia etenee eduskuntaan, sillä kansanedustajilla on syytesuoja. Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden perusteella, ellei eduskunta viiden kuudesosan äänienemmistöllä murra tätä "immuniteettia" ja täten puolla syytettä.

Perussuomalaisten puheenjohtajan, Jussi Halla-ahon mielestä kyse on kiusanteosta, koska ”sillä ei ole minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia, että parlamentaarinen koskemattomuus poistettaisiin Juha Mäenpäältä”. Pelkästään perussuomalaisten ryhmän koko, 39 kansanedustajaa, pystyisi kaatamaan kansanedustajaansa koskevan rikosjutun etenemisen ja se riittää syytesuojan puolustamiseen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja vakuuttaakin "ilman muuta" perussuomalaisten eduskuntaryhmän torjuvan syytteen nostamisen, jos syyttäjä päättää syytteen nostaa ja syytesuoja-asia eduskuntaan etenee.

"Näin tulee toimia, koska tämä on pelkästään poliisin ja oikeuslaitoksen käyttämistä perussuomalaisten vastaiseen politikointiin”, Halla-aho toteaa Uudelle Suomelle.

Räsäsen ja al-Taeen kohdalla poliisi vielä miettii, eteneekö tutkinta lainkaan vai rajataanko sitä.

Päivi Räsänen otti - perustellusti ja aivan loogisesti - kantaa kirkon profiloitumiseen sen omaa oppiperustaansa eli Raamattua vastaan Priden "virallisena partnerina" twiittaamalla Helsinki Pride 2019 -tapahtuman alla Raamatun lehdeltä otetun kuvan kera, jossa on jakeita Roomalaiskirjeen ensimmäisestä luvusta, jotka tuomitsevat homouden luonnonvastaiseksi.

Räsänen kysyi twiitissään: "Miten kirkon oppiperusta eli Raamattu sopii yhteen sen kanssa, että häpeä ja synti nostetaan ylpeyden aiheeksi?"

Eilen Räsänen twiittasi toivovansa, ettei hänen tapauksensa johda kristittyjen itsesensuuriin.

"Rohkaisen käyttämään perusoikeuksiin kuuluvaa sanan- ja uskonnonvapautta!" hän kannusti rohkeasti toisessa twiitissä ja peräänkuulutti keskiviikkona:

"Kun tutkitaan poliitikkojen puheita, eikö poliisista löytyisi taustaltaan puolueetonta tutkinnanjohtajaa?"

Hussein al-Taeen kohdalla keskusrikospoliisi on tehnyt jo yhden päätöksen koskien al-Taeen kirjoituksia vuosilta 2014-2015, jonka mukaan al-Taeen kirjoituksissa rikosta ei ole syytä epäillä - osa on vanhentunut eikä uudemmissa ole "kiihottamista".

Ensiksi al-Taee kielsi edes kirjoittaneensa antisemitistisiä ja rasistisia viestejä. Myöhemmin hän väitti, että hän oli kirjoittanut vain joitakin niistä. Myöhemmin hän ripittäytyi ja joutui myöntämään valehdelleensa pyytäen some­kirjoituksiaan anteeksi juutalaisilta, homo­seksuaaleilta, puolueeltaan ja tukijoiltaan. Lisäksi melko tuoreena muistissa on al-Taeen liioittelut opiskelutaustastaan.

Helsingin poliisi on käynyt läpi al-Taeen kirjoituksia myös vuosilta 2011-2012 "asian saaman suuren julkisuuden ja hänen asemansa" takia ja poliisi kertookin, että näin vanhoja kirjoituksia "ei normaalisti oteta tutkintaan".

Kokonaisharkintaa tehtäessä poliisin mukaan merkitystä on kuitenkin sillä, että Al-Taee on katunut jälkikäteen kirjoituksiaan ja pyytänyt niitä anteeksi.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit uskaltavat käyttää sananvapauttaan eivätkä harrasta itsesensuuria jättämällä "varmuuden vuoksi" asioita sanomatta sen pelossa, että siitä voisi aiheutua heille jopa juridisia ongelmia.

Uhkauksista huolimatta he pitäytyvät vakaumuksessaan ja mielipiteissään - eivätkä pahoittele tai muuttele niitä jälkikäteen.

Ehkäpä siksi kaikkein "pahin sananvapausrikos" tapahtuikin kesäkuussa Juha Mäenpään kohdalla, kun hän meni eduskunnassa keskusteltaessa pääministeri Antti Rinteen (sdp) hallitusohjelmasta asiallisesti käyttämään puheenvuoron, jossa hän kritisoi 32 000 turvapaikanhakijan saapumista Suomeen syksyllä 2015 ja uskalsi kyseenalaistaa hallitusohjelmaa "vieraslajikannanotolla", jossa hän rinnasti turvapaikanhakijat ja vieraslajit toisiinsa.

Hän muistutti turvapaikanhakijoiden tulleen pääosin maista, joissa on eri uskonto kuin Suomessa ja kyseisen uskonnon sisälläkin olevan lisäksi useita haaroja, jotka eivät "keskenäänkään pysty asumaan".

"Se tulee aiheuttamaan ongelmia", Mäenpää korosti ja kehotti katsomaan Seinäjoen arabikevät -dokumentin, jossa hänen mielestä "hyvin selkeästi tulee ilmi, kun turvapaikanhakija kertoo, että osa heistä tuli tänne turistiksi, osa raiskaamaan".

Puheenvuoronsa lopuksi Mäenpää totesi hallitusohjelmassa olevan "yksi hyvä kirjaus".

Mäenpää luki kyseisen kirjauksen ääneen: ”Tehostetaan vieraslajien torjuntaa sekä lainsäädännöllä että torjuntatoimenpiteiden rahoitusta lisäämällä.”

"Tämä valitettavasti lukee väärässä kohdassa", hän lisäsi.

Faktojen tai "väärien" mielipiteiden julkilausuminen - edes hauskana letkautuksena - on epämiellyttävää ja se tulkitaan vallitsevan poliittisen korrektiuden nojalla aina vihamieliseksi, niinpä Mäenpään puhe synnytti vahvan vastareaktion.

Mäenpään pitämässä puheessa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei näe moitittavaa:

”Kyseessä oli selvästi kielikuva, jolla hän halusi viitata siihen, että perussuomalaiset haluavat torjua haitallista maahanmuuttoa. Hän halusi tehdä humoristisen rinnastuksen.”

Koska kriittinen ja perusteltu keskustelu asioista pyritään hiljentämään kaikin tavoin ja kaikki eriävät näkemykset määritellään "suvaitsemattomuudeksi" ja "vihapuheeksi" - vaikka rikoslakimme ei edes tunne käsitettä "vihapuhe"- ja vaikka "kiihottaminen kansanryhmää vastaan" -pykälä on monitulkintainen ja epäselvä; "vihapuherikoksilla" ja "kiihottamisesta kansanryhmää vastaan" -uhkailuista on tullut oivia poliittisen vallankäytön välineitä ja lyömäaseita.

Halla-aho pitää kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) eduskuntapuheesta aloitettavaa poliisin esitutkintaa ”härskinä politikointina” ja huomauttaa, että jutun tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Pekka Hätönen ”näyttää olevan vihreiden paikallispoliitikko”.

Hätönen on ollut vuoden 2017 kunnallisvaaleissa vihreiden ehdokkaana Espoossa, mutta hän kertoi huhtikuussa Iltalehdelle eronneensa puolueen jäsenyydestä ja väitti, ettei "ole vihreissä kovin aktiivisesti ollutkaan". Jo tuolloin Hätönen itse vakuutti, ettei hänen vanha puoluetaustansa vaikuttaisi tutkintaan.

Myöskään Ylelle huhtikuussa kommentoinut Helsingin poliisin rikostutkintayksikön johtaja, rikostarkastaja Jonna Turunen ei nähnyt Hätösen puoluesidonnaisuudessa mitään ongelmaa. Rikostarkastaja Turusen mukaan vihreätaustainen poliisi, Pekka Hätönen, on ollut aikaisemminkin tutkinnanjohtaja "vastaavissa jutuissa" ja vastaa nimenomaan viharikosten ja vihapuherikosten tutkinnasta.

Hätönen johtaa Helsingin poliisilaitokselle perustettua niin sanottua viharyhmää, jossa viharikoksia tutkitaan.

On silti huomattava, että Jussi Halla-ahon lisäksi myös muut ovat kiinnittäneet huomiota ja olleet huolissaan siitä, onko punaviherpoliisi sopiva osallistumaan ensinkään asian käsittelemiseen tai sen ratkaisemiseen.

Voiko Suomen kansa odottaa päätöksen tai hallinnollisen menettelyn olevan oikea, puolueeton ja objektiivinen?

Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapio kertoi keskiviikkona aamupäivällä Ylelle käynnistäneensä viharikoksia tutkivasta vihreätaustaisesta tutkinnanjohtajasta selvityksen saatuaan hänen sanojensa mukaan "ihan tavallisilta kansalaisilta" sähköpostiin kielteistä palautetta asiasta.

Helsingin poliisilaitoksella alettiin pohtia, vaihdetaanko jutussa tutkinnanjohtajaa ja luvattiin lisäksi selvitellä tulleiden viestien perusteella sitäkin, onko rikoskomisario Pekka Hätönen kenties edelleen vihreiden jäsen.

Yle palasi asiaan heti muutaman tunnin kuluessa ja uutisoi päivittämällä nopeasti edellistä uutista uusiksi poistamalla siitä useita tärkeitä yksityiskohtia; muun muassa maininnan, että Helsingin poliisilaitoksen päällikkö Lasse Aapion saama kielteinen palaute oli tullut "ihan tavallisilta kansalaisilta".

Joko yksittäinen toimittaja oli tehnyt virheen paljastaessaan "ihan tavallisten kansalaisten" kielteisestä palautteesta uutisessa tai sitten poliisipäällikön mielestä hänen lipsauttamana sen ei ollut alun perinkään tarkoitus päätyä uutiseen, joten se piti sieltä poistaa.

Lisäksi Yle ilmoitti Aapion jo linjanneen, että Hätönen saakin johtaa kansanedustajien tutkinnan loppuun, sillä "selvittelyissä" kävi hyvin pian ilmi, että tutkinnanjohtaja Pekka Hätönen ei kuulu enää vihreisiin.

"Ex-vihreäksi poliisiksi" tituleerattu Hätönen joutuu kuitenkin "esimiestensä puhutteluun" ja Helsingin poliisilaitos varmistaa, ettei tutkinnanjohtaja itse tee ratkaisuja kansanedustajiin kohdistuvassa tutkinnassa.

"Syyttäjä otetaan vahvasti mukaan tähän tutkintaan. Me varmistamme, että tässä tutkinnassa on useampi mielipide kuin vain yhden tutkinnanjohtajan", Aapio selitti Ylelle.

Sitä "ihan tavallisten kansalaisten" antamaa kielteisten palautteiden ryöppyä ei Ylen uutisesta enää löydy, vaan päivitetyssä versiossa kerrotaan puolestaan poliisipäällikkö Aapion sanovan ottavan "aina hyvin vakavasti palautteen, joka koskee poliisin tasapuolisuutta ja objektiivisuutta".

"Pienikin särö rikkoo luottamusta. Nyt katsoimme, että tutkinnanjohtaja voi jatkaa."

Poliisipäällikkö lisäksi kuittaa kohun kohteeksi joutuneen rikoskomisarion poliittisen taustan loppuun käsitellyksi patsastelemalla, että "jos jääviysongelmaa tulee" poliisien kohdalla, "on meillä sen verran henkilökuntaa, että henkilöiden työtehtäviä voidaan vaihtaa".

Vaikka rikoskomisario Pekka Hätönen ei enää kuuluisikaan "nimellisesti" vihreisiin, ei puoluetausta ja punaviherradikaali ideologia sillä päästä pyyhkiydy - "jääviysongelma" näköjään kyllä.

Esteellisyyteen ei myöskään näytä riittävän sekään, että luottamus hänen puolueettomuuteensa erityisestä syystä vaarantuu? (Hallintolaki 28 § kohta 7)

Kun toisaalta samalla on syytä tietää, että rikoskomisario Pekka Hätönen kuuluu juuri siihen "arvovaltaiseen työryhmään"- Emeritusarkkipiispa Kari Mäkisen vihapuhetyöryhmään - jolle asetettiin tehtäväksi viime vuoden lopulla "laatia ehdotuksia rikoslailla rangaistavan vihapuheen ja lailla kielletyn häirinnän tehokkaammaksi kitkemiseksi".

Sisäministeriön, oikeusministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaan "riippumattomaan asiantuntijatyöryhmään" kuuluivat edustajat muun muassa Valtakunnansyyttäjänvirastosta, Julkisen sanan neuvostosta, Helsingin poliisilaitokselta, Etnisten suhteiden neuvottelukunnasta ja Suomen nuorisovaltuustojen liitosta.

Vihapuhetyöryhmä pohti puolen vuoden ajan keinoja vihapuheeseen puuttumiseen ja johtopäätöksensä se julkaisi 17. toukokuuta 90-sivuisena raporttina "Sanat ovat tekoja: Vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostaminen".

Raportin julkistamisen yhteydessä vihapuhetyöryhmä ilmoitti saman tien painostavansa uutta hallitusta laatimaan vihapuheen vastaisen toimintaohjelman, perustamaan osaamiskeskuksen sekä muuttamaan lainsäädäntöä.

Aivan kuten teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvio ansiokkaasti toteaa Oikean Median "Vihapuheen" torjunta, sananvapauden rajoittaminen ja ilmastohulluus etenevät" 15.6.2019 päivätyssä blogissaan, 90-sivuisen raportin luku 13, sivujen 64–72 ”Työryhmän suositukset vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten toimien tehostamiseksi”, "sisältää 12 erittäin vahvaa ja kautta koko yhteiskuntamme vaikuttavaa suositusta, joiden toimeenpanoa nykyinen hallituskin varmasti haluaa kaikin voimin edistää, hallitusohjelmansa hengessä".

"Tällaista, käytännössä etenkin perinteisten kristillisten perhearvojen puolustajiin ja kansallismielisiin islamkriitikoihin ja maahanmuuttorealisteihin kohdistuvaa poliittisideologista muokkausta ja sananvapaussensuuria, on tiedossa, jos hallituksen tulevat vihapuheentorjuntahankkeet menevät eduskunnassa läpi ja muuttuvat lainsäädännölliseksi pakoksi, joka sitoo kaikkia", Juha Ahvio alleviivaa.