Asetun ehdolle Kristillisdemokraattien varapuheenjohtajaksi, koska haluan terävöittää Kristillisdemokraattien politiikkaa erityisesti sellaisten kysymysten osalta, jotka koskevat lapsen perustavia ihmisoikeuksia: oikeutta elämään, oikeutta isään ja äitiin, ja oikeutta kasvurauhaan sukupuoli-identiteettinsä ja seksuaalisuutensa osalta.

Yhteiskunnan tulevaisuus riippuu siitä, miten johdonmukaisesti yhteiskunnassa puolustetaan kaikkein hauraimpien ja heikoimpien jäsenten eli lasten ja vammaisten oikeudenmukaista kohtelua. Yksi lasten kehityksen kannalta keskeinen kysymys on lainsäädännön edustama sukupuolikäsitys. Rinteen hallitus on murentamassa lapsiläheisen ja turvallisen yhteiskunnan perustaa translakiehdotuksellaan, joka tekisi sukupuolesta yksilön itsemäärittelyyn perustuvan sen sijaan, että sukupuoli määrittyisi objektiivisten biologisten tuntomerkkien pohjalta, kuten tähän asti.

Yhteiskunnallisen sananvapauden ja yliopistollisen tutkimuksen vapauden kannalta on huolestuttavaa, että julkisessa ja jopa akateemisessa keskustelussa on alettu leimata homofobian ja transfobian kaltaisilla käsitteillä ihmisiä, jotka edustavat perusteltuja kantoja sukupuolisuuden, seksuaalisuuden ja avioliiton ymmärtämiseen. Kaksitoista kansainvälisesti tunnettua tutkijaa kritisoi äskettäin kannanotossaan transfobia-syytöstä ”julmaksi ja halventavaksi retoriikaksi”. Perustuslain takaamien sananvapauden ja korkeimman opetuksen ja tutkimuksen vapauden turvaamiseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota.

Niin sanottua ”turvallisen tilan” käsitettä ei saa käyttää akateemisen opetuksen laadullisen tason heikentämiseen tavoilla, jotka heikentävät opiskelijoiden kykyä kehittää kriittisen ajattelun ja dialogin taitoja. Koulujen ja yliopistojen on tarkoitus kouluttaa opiskelijoista itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevia ja moraalisesti tietoisia kansalaisia, jotka kykenevät rakentavaan keskusteluun niiden kanssa, jotka ovat heidän kanssaan eri mieltä.

Kaikkein vakavin aikamme ihmisoikeusloukkaus kohdistuu syntymättömiin ja myöhäisen abortin seurauksena elävänä syntyviin lapsiin. Eduskunnan on puututtava siihen, että elinkykyisiä lapsia jätetään sairaaloissa kuolemaan vaille hoitoa, jos raskauden myöhäisvaiheessa (esim. viikoilla 22-24) abortoiduksi tuomittu lapsi syntyy elävänä. Nykylain sallima vanhempien oikeus abortoida lapsensa ei voi tarkoittaa sitä, että abortin seurauksena syntynyt elinkykyinen lapsi jätetään kuolemaan nälkään ja janoon. Jos abortoitavaksi syntynyt elinkykyinen lapsi syntyy elävänä, hänet on heti otettava huostaan ja kaikki käytettävissä olevat lääketieteelliset toimenpiteet on käytettävä hänen henkensä pelastamiseksi.