Aivan aluksi totean, että alla oleva teksti perustuu suurelta osin ennakkokäsitykseen, joka on muodostunut Suomen ja Viron hallitusneuvotteluja seuratessa.

Suomen tilanne vaikuttaa tällä hetkellä siltä, että hallitus muodostuu sdp:n, kokoomuksen (tai keskustan), vihreiden, vasemmistoliiton ja rkp:n edustajista.

Jos Suomi on aidosti demokraattinen valtio, vaalien voittajat ovat etulyöntiasemassa neuvottelujen alkaessa. Eduskuntavaalien ylivoimainen voittaja on perussuomalaiset saatuaan 22 lisäpaikkaa. Muita voittajia ovat sdp, vihreät, vasemmistoliitto ja kokoomus.

Jos Suomessa käy kuten oletan, luulisi kansan kapinoivan ankarasti. Mutta kun ei kapinoi, koska suomalaiset eivät tapaa kapinoida vaan odottavat kiltisti seuraavat neljä vuotta joutuakseen jälleen manipulaation uhreiksi.

Perussuomalaisten kannalta tilanne on kuitenkin hyvä, mikäli ryhmän henki ja tavoitteet säilyvät sellaisina kuin vaalipuheiden perusteella on syytä olettaa.

Jos oppositio kutsuu, tarkoittaa se perussuomalaisille etulyöntiasemaa seuraavia vaaleja ajatellen. Puolue kykenee luomaan painetta oppositiosta, koska, yllä oletetun hallituskoostumuksen toteutuessa, joutuu hallitus toteuttamaan ainakin osan perussuomalaisten vaatimuksista. Mikäli hallitus ei noteeraa perussuomalaisten vaatimuksia, johtaa se mitä suurimmalla todennäköisyydellä perussuomalaisten murskavoittoon vuoden 2023 eduskuntavaaleissa.

Entä miten poliittiset kiemurat sujuvat eteläisessä naapurimaassa?

Virossa suurimman puolueen, Reformipuolueen puheenjohtaja Kaja Kallas yritti muodostaa vähemmistöhallituksen yhdessä sosialidemokraattien kanssa, mutta kaksikko ei saanut parlamentilta riittävää tukea.

Uudeksi hallituksenmuodostajaksi on nimetty toiseksi suurimman, Keskustapuolueen puheenjohtaja Jüri Ratas, joka vastaanottaa tänään (17.4.2019) virallisesti hallituksenmuodostajan tehtävän.

Tosiasiassa hallitusneuvotteluja on käyty jo usean viikon ajan Rataksen johdolla sen jälkeen, kun Keskustapuolueen ja Isamaan neuvottelut Reformipuolueen kanssa kariutuivat jo alkumetreillä.

Viron uusi hallitus aloittaa työnsä näillä näkymin 29.4.2019, jolloin ministerit vannovat virkavalan parlamentissa. Hallitus kootaan Keskustapuolueen, Konservatiivisen Kansanpuolue EKREn ja Isamaa-puolueen välille. Kolmikolla on 56 paikkaa 101-paikkaisessa riigikogussa.

Viimeisimmän mielipidetiedustelun mukaan hallituspuolueita tukee 47,9 prosenttia kansasta. Opposition Reformipuolue ja Sosialidemokraatit saavat yhteensä 42,2 prosentin kannatuksen.

Mielipidetiedustelussa ovat lisäksi mukana ilman parlamenttipaikkoja vaaleissa jääneet Eesti200 ja Vihreät (Rohelised) sekä ryhmä muut, joka pitää sisällään pienryhmiä.

Ilman parlamenttipaikkoja jääneen monikulttuurisuusfanaattisen Eesti200-puolueen kannatus on tällä hetkellä 5,8 prosenttia, Vihreiden suosio on yhtä alhaalla kuin ennenkin, 2,3 prosenttia.

Mielipidetiedustelun prosenteista selviää, että EKREn kannatus on selkeässä kasvussa (16,5 -> 17,9) suhteessa edelliseen kyselyyn. Keskustan ja Isamaan kannatus on pysynyt osapuilleen samana, Keskusta 20,6 prosenttia, Isamaa 9,4.

Oppositiopuolueiden suosio on säilynyt ennallaan edelliskyselyyn verrattuna, Reformia kannattaa noin 33 prosenttia ja Sosialidemokraatteja 9,2 prosenttia.

Lopuksi muutama sana Konservatiivinen Kansanpuolue EKREn poliittisesta linjasta ja suomalaisesta valtamediasta.

Medialla on ollut viime vuosina kova halu liittää etuliite kansallismielisten puolueiden nimen eteen. EKREn kohdalla oikea etuliite on kansalliskonservatiivinen.

Yleisradion uutisoinnissa sen sijaan väitetään toistuvasti, että EKRE on oikeistopopulistinen puolue, toisinaan EKRE on nimetty jopa äärioikeistolaiseksi.

Aika merkilliseksi on mennyt oikeistolainen politiikka, jos Ylen väitettä on uskominen, sillä EKRE vaatii köyhien ja maaseudulla asuvan väen elinolosuhteiden parantamista sekä Sveitsin mallin mukaista suoraa demokratiaa.

Lisäksi EKRE aikoo vahvistaa rajavalvontaa ja ehkäistä haitallista maahanmuuttoa. Itsestään selvää on, että sosialismi ei kuulu puolueen tavoitteisiin.

Tästä kokonaisuudesta on pääteltävissä, että EKRE on aitoa demokratiaa kannattava isänmaallinen puolue, joka sijoittuu poliittisesti keskustaan. Jos Virosta halutaan esitellä aito oikeistopuolue, se on ilman muuta Reformipuolue, joka on talouspoliittisesti Viron selkeästi oikeistolaisin puolue.

Viron parlamenttivaalien jälkeen Ylen kirjeenvaihtaja antoi ymmärtää, että EKRE ei edes halua hallitukseen. Aiemmin Yleisradion toimittaja väitti, että Tallinnan uusi Elokuvamuseo on rakennettu vanhoihin hevostalleihin, vaikka tosiasiassa museon tilat sijaitsevat Tallinnan Maarjamäellä uusissa rakennuksissa, jotka valmistuivat syksyllä 2017.

Yleisradion useiden toimittajien, kuten monien muiden valtamediaa edustavien toimittajien ongelma on asenteellisuus, joka saa heidät tuottamaan agendajournalismia, jossa totuus peilautuu kansalaisille toimittajan suodattimien välityksellä.

Vain sopivien asioiden kertominen ja asenteellinen suhtautuminen ympäröivään todellisuuteen ovat olleet jo vuosien ajan suomalaisen toimittajakunnan enemmistön vaivana. Erityisen ikävää on, että veronmaksajien varoilla toimiva Yle ei kykene palvelemaan kansalaisia avoimesti, rehellisesti ja tasapuolisesti.

Tiedoksi blogia seuraaville. Yllä oleva teksti on kevään viimeinen tai toiseksi viimeinen. Julkaisen toukokuun puolen välin jälkeen vielä yhden, Donald Trumpiin ja Yhdysvaltoihin liittyvän kirjoituksen, mikäli saan kaiken siihen tarvittavan tiedon kootuksi. Seuraavaksi pidän taukoa, joka on kaiken todennäköisyyden mukaan usean kuukauden mittainen.