"Sellaiset henkilöt kuulostavat populisteilta ja puhuvat kuin populistit, jotka vaikkapa lupailevat erilaisia satasia aina vaalien alla ja unohtavat ne puheet vaalien jälkeen!"

Näin kuittasi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho toimittaja Vesa Kallionpään esittämiin populistisyytöksiin MTV3:n Huomenta Suomessa perjantaina.

"Me olemme vastuullisen taloudenpidon puolue - tiukan maahanmuuttopolitiikan puolue sekä ennen vaaleja että vaalien jälkeen", Halla-aho tarkensi.

MTV3:n Huomenta Suomen puheenjohtajatentissä oli perjantaina vuorossa perussuomalaiset ja populistisyytösten lisäksi Halla-ahoa hiillostettiin jopa varoittelemalla "Soinin kohtalosta", hallituskelvottomuudesta ja kyvyttömyydestä yhteistyöhön muiden puolueiden kanssa sekä perussuomalaisten pelkistetyistä ratkaisuista turvapaikkakiistassa laittaa kylmästi rajat kiinni ja Suomessa olevien turvapaikanhakijoiden sulkemisesta vankilaan, leireille ja eristyksiin.

MTV:n toimittaja Vesa Kallionpää arvioi perussuomalaisten lähtevän viimeiselle viikolle ennen vaalipäivää viimeisimmän gallupin valossa "aika hyvästä tilanteesta".

"Yllättävän hyvin nyt tällä tiukemmalla maahanmuuttolinjalla on ainakin gallupeissa pärjätty", Kallionpää myönsi ennen Halla-ahon tenttaamista, mutta epäili onko perussuomalaisilla niin vetovoimaisia ehdokkaita ympäri maata, että tuo galluptulos kuitenkaan toteutuu.

"Minä suhtaudun optimistisesti ihmisiin ja heidän ymmärryskykyynsä. Eiväthän ihmiset äänestä valovoimaisia ehdokkaita ensisijaisesti, vaan ne äänestävät asiaa ja perussuomalaiset on asiapuolue, kenties enemmän kuin mikään muu puolue tässä maassa tänä päivänä", Halla-aho oikoi MTV:n toimittajan esittämää vähättelyä siinä, voisiko viimeisin gallupkannatus realisoitua myös ääniksi perussuomalaisille vaaliuurnilla.

Halla-ahon mielestä perussuomalaisten ehdokasasettelu on onnistunut erinomaisesti ja hän sanoi vilpittömästi olevansa sitä mieltä, että perussuomalaisilla ei ole koskaan ollut näin tasokkaita ehdokaslistoja joka puolella Suomessa.

Halla-aho muistutti tavoitteena perussuomalaisilla olleen jo Jyväskylän puoluekokouksesta lähtien olla suurin puolue näiden eduskuntavaalien jälkeen, jotta perussuomalaiset voi parhaalla mahdollisella tavalla edistää äänestäjilleen tärkeitä asioita.

Toimittaja Kallionpää halusi Halla-ahon kommentoivan sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon samalla sohvalla pari päivää aiemmin heittämää väitettä siitä, että perussuomalaisilla ei olisi edes halua hallitukseen, vaan puolue haluaisi jäädä oppositioon "kasvattamaan suosiota ja haukkumaan kaikkea mahdollista".

"Hallitukseen tietysti täytyy lähtökohtaisesti pyrkiä, mutta eihän hallitukseen pidä hinnalla millä hyvänsä mennä", perussuomalaisten puheenjohtaja totesi yks'kantaan.

Halla-aho otti esimerkiksi perussuomalaisissa muutama vuosi sitten nähdyn episodin, jota hän nimitti "hallituskiimaksi", joka "oli niin suuri, että oltiin valmiita antamaan liian helposti periksi omille äänestäjille kaikkein tärkeimmistä asioista".

"Totta kai meidän täytyy pitää tiukasti kiinni ydinkysymyksistämme ja edellytämme, että sikäli kun hallitusyhteistyöhön osallistumme, niin hallituksen ohjelmassa - sekä paperilla että käytännössä - näkyy hyvin vahvasti perussuomalaisille tärkeät teemat."

Kallionpää muistutti MTV:n kyselyssä esille tulleesta puheenjohtajan tärkeimmästä ominaisuudesta: yhteistyökyvystä ja kysyi, onko perussuomalaisilla ja Halla-aholla halua tai edes kykyä kompromissiin.

"Itse asiassa haluaisin muistuttaa, että useimmat puolueet ovat nimenomaan kieltäytyneet tekemästä yhteistyötä perussuomalaisten kanssa, kun taas perussuomalaiset ovat kaikissa käänteissä tehneet selväksi, että me olemme valmiita yhteistyöhön kaikkien kanssa - joskaan emme kenenkään kanssa hinnalla millä hyvänsä", Halla-aho toisti ja totesi itse pitävänsä perussuomalaisia "aika hyvänä yhteistyökumppanina" useammallekin puolueelle siinä mielessä, että perussuomalaiset ei ole perinteisissä oikeisto-vasemmisto -janan kysymyksissä asemoituneet tai kaivautuneet "kovin syvään poteroon".

"Me tuomme nimenomaan kansallismielistä ajattelua maahanmuutto-, energia-, ilmasto- ja teollisuuspolitiikassa ja nämä ovat yhdistettävissä hyvin monenlaiseen talous- tai veropoliittiseen ajatteluun", Halla-aho perusteli.

Hän korosti, että jotkut ongelmat eivät ole niin monimutkaisia, kuin millaiseksi ne halutaan usein maalata ja kertoi perussuomalaisten vahvuudeksi varsinkin maahanmuuttokysymysten osalta sen, että puolueessa on analysoitu hyvin tarkkaan se, missä ongelmat ovat ja että juuri heillä on tarjolla niihin realistisia, toteuttamiskelpoisia ja vaikuttavia ratkaisuja.

Kallionpää otti esille sinisten puheenjohtajan Sampo Terhon toisenkin pari päivää sitten esittämän perussuomalaisia koskevan syytöksen, jonka mukaan perussuomalaisten piirissä on "yleinen huijausväite", että kun "rajat pannaan kiinni, niin ongelmat ratkeavat". Kallionpää väitti ongelman "kuulemma olevan" kansainvälisissä sopimuksissa, joita pitäisi muuttaa tai tulkita uudelleen ja että hallitus ulkoministeri Timo Soinin (sin.) johdolla on jo yrittänyt tätä selvittää.

Halla-aho painotti, että minkäänlaista pyrkimystä hallituksella tällaiseen ei ole ollut.

"Tässä on kysymys pelkästään poliittisen tahdon puuttumisesta. Tässä vedotaan usein kansainvälisen oikeuden periaatteeseen, että kansainvälistä suojelua on oikeus hakea, mutta siinä vaiheessa, kun ihmiset tulevat Suomen ja Ruotsin rajalle, he ovat kävelleet seitsemän tai kahdeksan turvallisen maan läpi, joista jokainen on Schengen-sopimuksen nojalla velvoitettu estämään alueensa kautta tapahtuvaa laitonta muuttoliikettä."

"Suomi olisi voinut ottaa käyttöön sisärajatarkastukset Ruotsin rajalla ja voisi edelleenkin... ja se voisi käännyttää Suomen rajalle tulevat turvapaikanhakijat, koska on täysin ilmeistä, että he tulevat Ruotsista ja heillä on tosiasiallinen mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua sieltä", Halla-aho lisäsi.

Kallionpään väitteeseen, että perussuomalaisten ratkaisu turvapaikkakiistaan olisi laittaa rajat kiinni Halla-aho puolestaan vastasi:

"Rajoja ei tarvitse laittaa kiinni." Hän viittasi samalla lomamatkaansa perheensä kanssa viime kesänä Yhdysvaltoihin ja kertoi siellä olevan "niin sanotusti rajat kiinni".

"Siellä tarkastetaan paperit rajalla ja tarkistetaan se, että onko ihmisillä maahantuloon oikeuttavat paperit .Tämä on se, mitä me haluamme", Halla-aho täsmensi.

Kallionpää taivasteli perussuomalaisten vaaliohjelmassa olevaa "tosi pitkää listaa erilaisia vaatimuksia maahanmuuton osalta" ja tivasi, pitääkö ne kaikki toteuttaa vai riittääkö jonkin keskeisen asian läpivieminen hallitukseen menemisen ehtona.

"Se mitä haluamme edistää suomalaisessa poliittisessa keskustelussa on tietynlainen ajattelutavan muutos maahanmuuttoon liittyvissä asioissa", Halla-aho selvitti ja lisäsi olevansa "tiettyjen eurooppalaisten ennakkotapausten valossa varovaisen optimistinen":

"Tämä on tapahtunut esimerkiksi Tanskassa ja Itävallassa, jotka ovat varmasti hyvin vertailukelpoisia maita."

Kallionpää esti kuitenkin Halla-ahoa jatkamasta perusteluja koskien kyseisiä mainitsemiaan ennakkotapauksia ja vaati sen sijaan häneltä jotakin konkreettista asiaa tai kynnyskysymystä, minkä perussuomalaiset vaatisivat kirjattavaksi hallitusohjelmaan.

"Meillä on pitkä lista toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää Suomen houkuttelevuutta elintasosiirtolaisten silmissä ja sillä tavoin ehkäistä ongelmaa ja ongelmien paisumista. Meillä on kunnianhimoisena tavoitteena se, että lainsäädännöllä ja maahanmuuttopolitiikalla lopetetaan Suomen kannalta haitallinen maahanmuutto."

Konkreettisena asiana Halla-aho sanoi pitävänsä sitä, että Suomen pitää edistää sekä kansallisesti että EU-tasolla esimerkiksi sitä, että ei pidä ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia ihmisiltä, jotka saapuvat toisesta EU-maasta tai toisesta turvallisesta maasta.

"Pitää ottaa systemaattisesti säilöön kielteisen päätöksen saaneet ihmiset, koska se että näin ei tehdä, on selkeä vetotekijä", Halla-aho summasi ja tähdensi ongelman olevan niiden ihmisten kohdalla, joita ei voida palauttaa, sillä he eivät halua palata ja lähtömaat eivät usein halua ottaa vastaan vastentahtoisesti palautettavia ihmisiä.

Juuri tämän takia Halla-ahon mielestä kielteisen päätöksen saaneet ihmiset pitää ottaa säilöön.

"Se ei ole vankila, sieltä pääsee koska tahansa pois, mutta sieltä ei pääse Suomeen. Tämä poistaa sen houkutustekijän, joka näillä ihmisillä tällä hetkellä on tulla Suomeen.

He tietävät, että oli päätös myönteinen tai kielteinen, tänne saa tosiasiallisesti jäädä kaikilla eduilla."

Kallionpää vaati niin ikään Halla-ahoa selvittämään, miten perussuomalaiset toteuttaisivat säilöönoton ja minne laitettaisiin nämä ihmiset, jotka eivät halua palata tai joita lähtömaat eivät usein halua ottaa vastaan.

Halla-aho sanoi tähän löytyvän "ihan varmasti käytännön ratkaisun".

"Tähän tarvitaan ensin poliittinen ratkaisu ja pitää olla poliittinen tahto lopettaa Suomen kannalta haitallinen maahanmuuttto. Sen jälkeen voidaan keksiä keinot. Se on aivan yhdentekevää, mikä se fasiliteetti fyysisesti on, johon ihmiset sijoitetaan. Onko se saari, onko se jollain tavalla rajattu alue, josta ihmisillä ei ole vapaata pääsyä muuhun yhteiskuntaan."

Halla-aho kuitenkin huomautti, että leirit eivät ole perussuomalaisille mikään tavoite.

"Emme me edes halua mitään leirejä. Nämä toimenpiteet, joita me esitämme, ovat keinoja, joilla me haluamme vähentää Suomen julkiselle taloudelle tai ihmisten turvallisuudelle haitallista maahanmuuttoa."

"Hallitusohjelmaan pitää kirjata, että hallitus sitoutuu erilaisin käytettävissä olevin keinoin vähentämään Suomen kannalta haitallista maahanmuuttoa."

Kallionpää yritti esittää, että "eikö sitä ole tähän mennessä juuri yritettykin".

"Itse asiassa ei. Esimerkiksi turvapaikkapoliittista toimenpideohjelmaa tai hallitusohjelmaan tehtyjä kirjauksia ei ole noudatettu", Halla-aho vastasi.

Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kiinnioton lisäksi Halla-aho edellyttäisi myös tiukennuksia oleskelulupakäytäntöön.

"Suomi esimerkiksi myöntää määräaikaisia oleskelulupia paljon pidemmäksi aikaa, kuin muut Pohjoismaat tai ylipäätään Euroopan maat ja tämä on ihan selkeä vetotekijä. Meillä perheenyhdistämisen säännöt ovat huomattavasti löysemmät kuin muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Eli siellä tarvitaan pientä hienosäätöä moneen eri kohtaan."

Halla-aho muistutti niin ikään niistä kustannuksista, joita Suomelle näiden ihmisten jäämisestä maahan lopulta koituu.

"Me tiedämme sen, että työikäinen Irakista tai Somaliasta saapunut henkilö aiheuttaa keskimäärin 10 000-15 000 euron nettokustannuksen julkiselle taloudelle joka ainoa vuosi täällä ollessaan. Eli se että pyritään torjumaan ja ehkäisemään haitallista maahanmuuttoa ja edistämään paluumuuttoa, se maksaa toki, mutta se on investointi joka maksaa itsensä takaisin", Halla-aho perusteli.

Halla-aho huomautti, että esimerkiksi Irakin tapauksessa me emme voi tietenkään pakottaa Irakia ottamaan vastaan kansalaisiaan ja painotti, että näiden palautettavien kohdalla ongelma ei ole Irak, vaan palautettavien haluttomuus palata.

"Juuri säilöönotolla kielteisen päätöksen jälkeen pyritään edistämään ihmisten halukkuutta palata. Mehän olemme nähneet monissa tapauksissa, että kun Irakista tulleet henkilöt syyllistyvät vaikkapa rikoksiin Suomessa, niin he pakenevat saman tien oikeuslaitosta takaisin Irakiin", Halla-aho napautti.

Kallionpää kauhisteli ratkaisua laittaa säilöön ihmisiä, joita ei voida palauttaa tai jotka eivät suostu palaamaan kotimaahansa, johon Halla-aho esitti vastakysymyksen:

"Mikä on vaihtoehto? Sekö että heidät ikään kuin hyväksytään, että he pysyvät täällä, jolloin koko turvapaikkajärjestelmä ja maahanmuuttolainsäädäntö menettää merkityksensä ja muuttuu vitsiksi?"