Yleisradio teki jutun Paltamoon sijoitetuista afgaaninuorista, joiden tukiasuminen on loppumassa. Sen aikana heille on järjestetty asumisen lisäksi peruskoulutusta ja muuta opastusta elämää varten.

Nyt on edessä muutto pois tuetusta asumisesta sekä itsenäistyminen ja ammatin hankkiminen. Olisi hienoa, mikäli sekin sujuisi hyvin ja nuoret sijoittuisivat tuottavina työntekijöinä ja lainkuuliaisina kansalaisina suomalaiseen yhteiskuntaan.

Valitettavasti erittäin suuri osa turvapaikan saaneista afgaaneista ei kuitenkaan tilastojen mukaan kykene tähän, siis ei työllistymään eikä edes lainkuuliaisuuteen. Siten veronmaksajien elätettäväksi jäämisen riski on Ylen positiivisesta uutisesta huolimatta varsin suuri. Eikä ajautuminen rikosten poluillekaan ole rehellisesti sanottuna kokonaan pois suljettu.

Ylen maahanmuuttajapositiivisen jutun mukaan "nuoret suunnittelevat tulevaisuutta myös paljon pidemmälle. He voivat saada Suomen kansalaisuuden 4–5 vuoden päästä, jonka jälkeen he voivat käydä tapaamassa perhettään entisessä kotimaassaan".

Hetkinen.

Jos nämä nuoret siis voivat lähteä kotimaahansa tapaamaan perhettään, herää väistämättä kysymys siitä, että onko heillä todellisuudessa tarvetta minkäänlaiseen turvapaikkaan. Jos ja kun sellaista ei ole, niin eikö kaikkien kannalta olisi vielä Suomeen varsin todennäköisesti veronmaksajien elätettäväksi asettumistakin parempi, mikäli he käyttäisivät täällä saamansa sivistyksen parantaakseen kotimaansa tilannetta.

Sitä paitsi olen aivan varma, että Afganistanissa (tai kenties Iranissa, josta monet afgaanit ovat lähteneen Suomeen) on tulevaisuudessa paljon suurempi tarve autonasentajille - jollaiseksi yksi Ylen jutun afgaaneista ilmoitti pyrkivänsä - kuin Suomessa, jossa ilmastotavoitteiden seurauksena autoilusta pyritään pääsemään mahdollisimman tarkoin eroon.

Lisäksi on huomattava, että kaiken keskinäisen riitelyn, uskonnollis-etnisen vihanpidon ja sotimisen jälkeen Afganistanissa olisi tarvetta mille tahansa osaamiselle ja ylipäänsä toimivan yhteiskunnan nähneille nuorille miehille. Lisäksi ajatusta paluusta kotimaahan tukee se, ettei turvapaikkajärjestelmää ole tarkoitettu siirtolaisuuteen - saati elintasopakolaisuuteen - vaan ainoastaan turvan saamiseen siksi ajaksi kun kotimaassa ei ole mahdollista elää.

Valitettavasti lienee niin, että näiden(kin) afgaaninuorten osalta yhteiskuntamme on sokea, eikä halua tukea Afganistanin kehitystä kohti parempaa tulevaisuutta sen enempää kuin välttää heistä aiheutuvia yhteiskunnallis-taloudellisia kustannuksia suomalaisille. Olisikin erityisen hienoa, mikäli kevään eduskuntavaalien jälkeen juuri tähän asiaan saataisiin muutos ja turvapaikkajärjestelmä pyhitettäisiin pelkästään siihen tarkoitukseen, johon se on alkujaan kehitettykin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Somaleille, irakilaisille ja afgaaneille 5000 euron palkkio kotiinpaluusta
Ranskan afgaanilinja säästää Suomessa selvää rahaa
Naiset maahanmuuttopolitiikkamme uhreina, joista kukaan ei tunnu välittävän