Kehitysmaista Eurooppaan suuntautunut kansainvaellus on koronaviruspandemian aikana ollut viime vuosia vähäisempi. Juuri nyt maailmalla on kuitenkin tapahtumia, jotka saattavat hyvinkin lisätä ihmisvirran voimakkuutta oleellisesti pandemian hellittäessä - ja vieläpä sellaisista maista, joista tulevat ihmiset aiheuttavat vastaanottajamaille suurimpia kustannuksia. 

Yksi tähän viittaava seikka on Yhdysvaltain päätös vetää sotilaansa pois Afganistanista viimeistään syksyllä. Jos maan hallituksen ja Talebanin välillä syntyy sen jälkeen taisteluita ja koko yhteiskunta ajautuu sekasortoon, lienee vain ajan kysymys kun ihmissalakuljettajat saavat järjestetyksi liiketoimintansa siten, että EU:n rajat ylittävä asylum-sirkus käynnistyy jälleen.

Toinen huolestuttava uutinen kuuluu Somalian suunnalta. Siellä vallassa oleva presidentti on päättänyt omavaltaisesti pitää valtaa vielä pari lisävuotta. Jos tämä herättää maassa vallankaappaushenkeä ja käynnistää sisällissodan, ei liene epäilystä pohjoiseen matkaavan somalivirran kiihtymisestä.

Molemmissa valtioissa levottomuuksien - ja siten myös kansainvaelluksen - työntövoimana toimii hillitön väestönkasvu. Somaliassa on joka vuosi 1,75 prosenttia enemmän ihmisiä kuin vuotta aiemmin - se tarkoittaa lähes 200 000 ihmistä. Afganistanissa väestö kasvaa vieläkin nopeammin eli 2,25 prosentin vauhdilla - eli afgaaneja on joka vuosi noin 700 000 enemmän kuin edellisenä.

Nähtäväksi siis jää kuinka poliittinen tilanne kehittyy edellä mainituissa valtioissa. Ja kuinka valmis EU on ottamaan vastaan tulijoukon. Eli pitääkö Unionin raja, vai sortuvatko EU:n poliittiset päättäjät jälleen kerran avustamaan tulijoita näiden pyrkimyksissä. 

Varmaa on vain se, että jos tulijavirta kiihtyy, kiihtyy eurooppalaisten valtioiden muutosprosessi entistä nopeampana. Eikä se tiedä hyvää eurooppalaiselle kantaväestölle, kuten Helsingin sanomien pieni juttu jälleen kerran osoitti - vaikka jättikin monikulttuurisen aspektin julkiseksi salaisuudeksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttajien taloudellinen merkitys riippuu tulijaryhmästä
Helsinkiä terrorisoi 100 - 150 vaarallista nuorta
Pia Kauma ja suomalaisen maahanmuuttopolitiikan seuraukset