En malta olla välittämättä juuri äsken havaitsemaani äärimmäisen mielenkiintoista tilastotietoa, jolla on liittymäkohtia yhteen viime viikkojen hallitsevista poliittisista kysymyksistä, johon jopa pilapiirtäjä Karlsson otti kantaa aamun lehdessä. Tarkoitan sitä, että tätä kirjoitettaessa uusimman tiedon - eli marraskuun 23. päivän tilanteen - mukaan pohjoisen napajään laajuus oli 10,422 miljoonaa neliökilometriä. 

Tämän tiedon merkitys tuskin avautuu sellaisenaan yhdellekään arvoisista lukijoistani. Niinpä kirjaan alla olevaan taulukkoon samaisen napajään laajuudet marraskuun 23. päivänä viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

2018 10,422 miljoonaa km2
2017  9,826  miljoonaa km2
2016  8,845  miljoonaa km2
2015 10,021 miljoonaa km2
2014 10,396 miljoonaa km2
2013 10,314 miljoonaa km2
2012  9,950 miljoonaa km2
2011 10,207 miljoonaa km2
2010   9,923 miljoonaa km2
2009 10,247 miljoonaa km2

Taulukossa oleellinen asia - suorastaan skuuppi - viime viikkojen ilmastonmuutoskeskustelun valossa on se, että juuri nyt pohjoinen napajää on laajempi kuin mitä se on ollut samalla päivämäärällä kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana. 

Edelle koostamastani taulukosta opimme siis ainakin sen, ettei napajään sulamisvauhti ole mitenkään erityisen ripeää. Näin siitä huolimatta, että sen laajuus on huomattavasti pienempi kuin tilastojen alkuaikoina: kovimmat lukemat 11,897 miljoonaa km2 löytyvät vuosilta 1983 ja 1992. Vuoden 2008 lukema - siis edellinen kerta kun napajää oli 23 marraskuuta laajempi kuin tänä vuonna - oli 10,700 miljoonaa km2.

Nähtäväksi jää osuuko Ilmatieteen laitoksen merentutkimusyksikön päällikkö, tutkimusprofessori Jari Haapala oikeaan veikattuaan pari vuotta sitten, että Pohjoisnavalle saattaa päästä avovettä pitkin purjehtien jo lähivuosina ja arktinen merijää sulaisi ensimmäisen kerran kokonaan pois 2030– tai 2040-luvulla. Siis ehkäpä jo 12 ja viimeistään 22 vuoden kuluttua.

Siksi on hyvä katsahtaa vielä siihen, kuinka laaja napajää oli kuluneena kesänä pienimmillään ollessaan: 4,594 miljoonaa km2. Tämäkään lukema ei tietenkään avaudu ilman vertailudataa, joten koostetaanpa myös se tähän.

2018 4,594 miljoonaa km2
2017 4,665 miljoonaa km2
2016 4,165 miljoonaa km2
2015 4,433 miljoonaa km2
2014 5,029 miljoonaa km2
2013 5,054 miljoonaa km2
2012 3,387 miljoonaa km2
2011 4,344 miljoonaa km2
2010 4,615 miljoonaa km2
2009 5,119 miljoonaa km2

Kuten taulukosta näkyy, sijoittuu kuluva vuosi tässä taulukossa sijalle kuusi. Pienimmillään napajää on käväissyt vuonna 2012 ja suurimmillaan se oli tilaston alkaessa vuonna 2009. Siten tämäkään tilasto ei tue ainakaan kovin vahvasti tutkimusprofessori Haapalan näkemystä pohjoisen napajään menossa olevasta nopeasta sulamisprosessista. Itse asiassa tässä tilastossa ei näy minkäänlaista muutostrendiä.

En kuitenkaan ota tässä kirjoituksessa kantaa siihen, onko napajää pidemmällä aikavälillä sulamassa vai ei. Enkä etenkään siihen, onko parhaillaan käynnissä ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen. 

Sen sijaan haluan tuoda julkiseen keskusteluun tiedon pohjoisen napajään suurimmasta laajuudesta (ajankohtaan nähden), koska epäilen vahvasti, ettei valtamedia tule uutisoimaan havaitsemaani skuupiksi luonnehdittavaa tietoa napajään tämän hetken laajuudesta, vaan se tullee jäämään ns. vastuulliselta medialta tietonsa hankkivilta suomalaisilta kokonaan pimentoon.

Syytä median todennäköiseen hiljaisuuteen voimme itse kukin miettiä tykönämme, enkä lähde tässä avaamaan omia ajatuksiani. Totean kuitenkin, että journalistin ohjeissa sanotaan seuraavaa: "journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu."

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hiilinieluun keskittyminen olisi vanhentunutta metsäpolitiikkaa
Maapallon metsäpinta-ala kasvaa vauhdikkaasti
Länsi-Antarktiksen jääkentät yllättivät tutkijat