Kokoomuksen kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Wille Rydman kirjoitti eilen sosiaalisessa mediassa oman näkemyksensä suurmoskeijahankkeen tilanteesta:

"Helsingin Sanomat kertoi ensin että 'suurmoskeijahanke nytkähti eteenpäin' ja nyt että 'suurmoskeijaan aletaan kerätä lahjoitusrahaa Bahrainista ja muista Persianlahden maista'. Yle kertoi vähän neutraalimmin mutta silti harhaanjohtavasti, että 'suurmoskeija lähempänä kuin ennen'".

"Höpönlöpön. Se, että virkamiesesityksen kanta tähän hyvin arveluttavien taustatahojen orkestroimaan projektiin on myönteinen, ei tarkoita sitä, että poliittiset päättäjät esityksen hyväksyisivät. Uskallan väittää jo tässä vaiheessa: suurmoskeijaa ei Helsinkiin tule. Sanomattakin on selvää, että itse vastustan hanketta jyrkästi. Tietojeni mukaan myös enemmistöllä päättäjistämme on asiaan kielteinen kanta", kertoi Wille Rydman kirjoituksessaan.

Miksi valtamedia halusi jälleen uskotella lukijoille, että moskeijahanke olisi nyt yllättäen saanut tuulta purjeisiinsa, vaikka maailman tapahtumat ja salafistimoskeijoista kuvatut dokumentit ovat osoittaneet hankkeen kiistattoman haitallisuuden? Tunnusteleeko valtamedia ihmisten reaktioita ja siedättää yleisöään ajatuksella että hanke etenisi kaikesta huolimatta? Haluaako valtamedia luoda totuudenvastaisen käsityksen hankkeesta ikäänkuin luonnonvoimana joka vain etenee kaikesta vastustuksesta ja tosiasioista huolimatta?

Helsinkiläisiä ja koko Suomea kiinnostaa pitääkö kokoomus tärkeimmästä vaaliteemastaan kiinni loppuun saakka. Jan Vapaavuoren ja Kokoomuksen kiritti vaalivoittoon juuri vaalilupaus siitä, että suurmoskeijaa ei Helsinkiin tule.