"Helsingin suurmoskeijahankkeesta käytävä julkinen keskustelu näyttää valitettavasti kiertävän kehää varsin epäoleellisten seikkojen ympärillä. Uskonnonvapaus tai muukalaisvastaisuus eivät ole hankkeen toteuttamisen kannalta merkittävimpiä seikkoja. Olennaisinta on se, että suurmoskeijahanke on poliittinen", totesi sotatieteiden maisteri, kapteeni evp. ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Atte Kaleva keväällä.

Julkinen keskustelu kiertää samaa kehää edelleen.

"Suurmoskeijan rahoituksen kaavaillaan tulevan pääosin Persianlahden rikkailta öljyvaltioilta, Bahrainilta ja Saudi-Arabialta. Kokemukset Euroopasta ja koko maailmasta osoittavat selkeästi, ettei rahoituspaketti tule ilmaiseksi. Rahan mukana levitetään väistämättä myös ideologiaa, joka äärikonservatiivisen salafilaisen islamintulkinnan ollessa kyseessä on myös mitä suurimmassa määrin poliittinen kysymys."

Kaikkein huolestuttavinta Atte Kalevan mielestä suurmoskeijahankkeessa on se, että toteutuessaan se muuttaisi perusteellisesti suomalaisten muslimiyhteisöjen välistä dynamiikkaa. Suurmoskeijan rakentamisen myötä islamin salafilainen suuntaus saisi ylivoimaisen valta-aseman ja jyräisi vähitellen alleen muut muslimiyhteisöt. Tällainen kehitys lisäisi yhteisöjen välistä vastakkainasettelua.

Moskeijahanke heikentää olennaisesti koko maan turvallisuutta. Mikäli koko maan turvallisuusasioissa annetaan kaupungille päätösvalta, niin vastaava valta tulee samoin perustein antaa kaikille kaupungeille myös täysin itsenäisissä energia- ja talouspoliittisissa asioissa, kuin myös omien alueellisten rajojensa valvonnassa.

"En suoraan sanottuna ymmärrä monen toimijan intoa ajaa Helsingin #suurmoskeija -hanketta. Jo pelkästään rahoitussuunnitelma on niin epäselvä ja ylimalkainen, ettei hankkeesta edes keskusteltaisi, ellei kyseessä olisi moskeija", Kaleva tviittasi eilen.