Blogi: Professorin Ajatuksia, ma 20.11.2017 07:40

Havaintoja globaaleista ilmastoestimaateista ja arktisista jäätilastoista

Ilmoitin noin viikko sitten käyttäväni jatkossa pohjoisen napajään pinta-alaa ilmastonmuutoksen edistymisen seurannassa. Siksi lienee syytä dokumentoida hiukan tarkemmin se, miltä nuo tilastot näyttävät juuri nyt. Ja koska yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, päätin tehdä tämän käyttäen apunani muutamaa piirrosta.

Ensin kuva koko NOAA:n tilastosta, joka löytyy täältä.
 



Arvoisan lukijani on syytä huomata, että yllä olevan kuvan sininen käyrä on epäjatkuva, mikä tarkoittaa, että käytettävissä olevasta datasta puuttuu muutama mittausarvo. Nämä datan puutteet ajoittuvat vuosille 1987 ja 1988.

Kuvassa näkyvästä kuukausittaisen datan vuoden mittaisesta liukuvasta keskiarvosta (punainen viiva) nähdään jääpeitteen keskimääräisen koon muutos, joka on tilastojen olemassaoloajalta vaihteleva, mutta kokonaisuutena jonkin verran laskeva.

Ilmastonmuutoksen kannalta koko vuoden keskiarvoa oleellisempaa on jääpeitteen minimiarvo, eli kunkin vuoden syyskuiden mittaustulos. Se näkyy seuraavassa kuvassa.
 


Tästä nähdään selvästi, että arktisen jääpeitteen minimilaajuus supistui voimakkaasti vuosien 1996 ja 2007 välillä, minkä jälkeen nähtävissä on lähinnä satunnaisvaihtelua. Itse asiassa trendi vuodesta 2007 on pikemminkin nouseva kuin laskeva, kuten alla olevassa kuvassa olevasta lineaarisesta trendiviivasta (punainen suora) näkyy.
 

 

* * *


Kuvien piirtelystä selvittyäni laskin, onko satelliittimittauksiin perustuvan maapallon alailmakehän keskilämpöä kuvaavan RSS-datan ja arktisen jääpeitteen laajuuden välillä tilastollinen riippuvuus. Tein laskelman käyttäen kunkin vuoden kuukausien keskiarvoa sekä RSS-datalle, että napajään laajuusdatalle poistaen vuodet 1987 ja 1988, koska niistä puuttuu osa lähtötiedoista.

Tämän vertailun tuloksena RSS-estimaatin ja napajään keskimääräisen koon välillä on tilastollisesti erittäin merkitsevä keskinäinen riippuvuus (P=0,001). Tulos osoittaa, että arktisen jääpeitteen pinta-ala on hyvä mittari koko maapallon lämpötilan kehitykselle.

Tein saman testin myös RSS-datan tulkintamuutosta edeltäneelle aineistolle (joka ulottui kesäkuulle 2016, eli testiin tulivat vuodet 1979-1986 ja 1989-2015). Myös näiden välillä oli riippuvuus, mutta sen tilastollinen merkitsevyys oli huomattavasti heikompi kuin nykyistä RSS-tilastoa käytettäessä (P=0,041)

Tästä voitaneen päätellä, että nykyinen RSS-aikasarja vastaa korjausta edeltänyttä aikasarjaa paremmin ilmaston todellista kehitystä. Siten RSS-aikasarjan tulkintaan viime vuonna tehty korjaus on mitä ilmeisimmin ollut hyvin perusteltu.

Ihan uteliaisuuttani hain myös maanpinnan mittauksiin perustuvat HadCRUT4-estimaatit maapallon globaalille lämpötilalle ja testasin niiden ja arktisen jääpeitteen laajuuden välisen riippuvuuden vuoden 1979 ja 2016 välisenä aikana (pl. 1987-1988). Myös näiden välillä oli riippuvuus, joskin sen tilastollinen merkitsevyys oli aavistuksen vähäisempi kuin käytettäessä RSS-dataa (P=0,002).

Aivan lopuksi laskin, onko RSS-datan perusteella lasketun maapallon alailmakehän vuotuisen keskilämmön ja arkitsen jääpeitteen minimikoon (syyskuun tilasto) välillä tilastollinen riippuvuus (vuodet 1979-2016 ilman vuosia 1987-1988). Sellainen löytyi erittäin suurella tilastollisella merkitsevyydellä (P=0,001).
 

* * *


Tämä kirjoitus tulee siis jatkossa toimimaan jonkinlaisena referenssinä seuratessani maapallon ilmaston kehitystä. Siltä osin edelle kirjoittamastani on syytä nostaa esille kaksi kohtaa.

Ensimmäinen merkittävä seikka koskee ilmastotilastojen ja pohjoisen jääpeitteen laajuuden välistä suhdetta. Niiden välinen korrelaatio on erittäin suuri ja tilastollisesti merkitsevä, joten jääpeitedatan käyttäminen pelkästään omien havaintojeni perusteella kummallisuuksia (esimerkkitoinen ja kolmas) sisältävien ilmakehän lämpömittausten sijaan on hyvin perusteltua, koska arktisen jään pinta-alatietojen jälkikäteiselle muokkaukselle ei pitäisi olla mitään tarvetta. Toki otin varmuuden vuoksi talteen tämänhetkisen tilaston, jota tulen vertaamaan myöhemmin julkaistaviin tilastoihin.

Vielä mielenkiinoisempaa oli huomata, että arktisen jääpeitteen minimikoon (ja vähemmässä määrin myös jääpeitteen vuotuisen keskiarvon) kehitys viittaa vahvasti siihen, että globaalin ilmaston lämpenemien olisi sittenkin pysähtynyt noin kymmenen vuotta sitten. Kuluneen vuoden aikanahan on esiintynyt paljonkin väitteitä siitä, ettei näin olisi. Siksi tämän asian seuraaminen tulee lähivuosina olemaan erityisen mielenkiintoista.

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka ilmastonmuutos näkyy arktisessa jääpeitteessä?
Ilmaston lämpeneminen kiihtyi noin 0,2 asteella
Myös RSS:n globaalit lämpötilaestimaatit ovat jälkikäteisen muokkauksen kohteena

Professorin Ajatuksia ma 20.11. 07:40

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Oulun demari-imaami kiistää oikeuden näkemyksen lapsiraiskausasiassa

Klo 10:25.

Oulun imaami pelkää terrorismia

to 21.03. 10:22

Utrechtin turkkilaisampujalla on ihmisoikeudet

ke 20.03. 11:26

Vakiintuneet maahanmuuttoasenteet

ma 18.03. 23:31

Suomalaiset haluavat vihervasemmiston hallitukseen

su 17.03. 10:06

Kaikki terroristit eivät ole muslimeita

pe 15.03. 20:44

Pirullisia ympäristöongelmia

to 14.03. 23:14

Kohti parempaa kulttuuria

ke 13.03. 17:41

Piia Elonen listasi puolueita järjestykseen

ti 12.03. 15:33

Muslimien maahanmuutto on kytkettävä työllisyys ja rikostilastoihin

ma 11.03. 16:13

blogit

Vieraskynä

Ps-nuorten naiset: Nykyfeminismi tai sukupuolikiintiöt eivät edusta tasa-arvoa

ti 19.03.2019 20:01

Juha Ahvio

Vuosi 2019 totuuden valossa: Miksi kristityn tulee olla kansallismielisen isänmaallinen?

su 17.03.2019 10:23

Professorin Ajatuksia

Oulun demari-imaami kiistää oikeuden näkemyksen lapsiraiskausasiassa

pe 22.03.2019 10:25

Jukka Hankamäki

Lasten ristiretki ja ilmastopolitiikan kobravaikutus

pe 22.03.2019 10:30

Petteri Hiienkoski

The Telegraphin uutiset liikaa Facebookille: yhteisöpalvelu bannasi tiedonvälittäjän vaalien alla

ke 20.03.2019 19:18

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Työvoiman tarveharkinnan poiston tuhoisat seuraukset

la 16.03.2019 16:17

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Maahanmuuton hintalappu tarkentuu

to 21.03.2019 10:26

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Otsikko

su 10.03.2019 10:50

Heikki Porkka

Yleisradio ohjaa suomalaisten ajattelua

ti 19.03.2019 11:04

Tapio Puolimatka

Kirjablogi: Vaarallinen vihreä valhe

su 17.03.2019 10:11

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

ISIS-morsiamet - tätä dokumenttiä ei Yle esitä

ke 13.03.2019 20:09

Reijo Tossavainen

Journalistin päätoim. M. Pettersson: "Me vaikutamme äänestystulokseen"

to 14.03.2019 18:27

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Sankarien maine kestää kaiken

pe 22.03.2019 10:27

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20