Blogi: Professorin Ajatuksia, ma 20.11.2017 07:40

Havaintoja globaaleista ilmastoestimaateista ja arktisista jäätilastoista

Ilmoitin noin viikko sitten käyttäväni jatkossa pohjoisen napajään pinta-alaa ilmastonmuutoksen edistymisen seurannassa. Siksi lienee syytä dokumentoida hiukan tarkemmin se, miltä nuo tilastot näyttävät juuri nyt. Ja koska yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, päätin tehdä tämän käyttäen apunani muutamaa piirrosta.

Ensin kuva koko NOAA:n tilastosta, joka löytyy täältä.
 



Arvoisan lukijani on syytä huomata, että yllä olevan kuvan sininen käyrä on epäjatkuva, mikä tarkoittaa, että käytettävissä olevasta datasta puuttuu muutama mittausarvo. Nämä datan puutteet ajoittuvat vuosille 1987 ja 1988.

Kuvassa näkyvästä kuukausittaisen datan vuoden mittaisesta liukuvasta keskiarvosta (punainen viiva) nähdään jääpeitteen keskimääräisen koon muutos, joka on tilastojen olemassaoloajalta vaihteleva, mutta kokonaisuutena jonkin verran laskeva.

Ilmastonmuutoksen kannalta koko vuoden keskiarvoa oleellisempaa on jääpeitteen minimiarvo, eli kunkin vuoden syyskuiden mittaustulos. Se näkyy seuraavassa kuvassa.
 


Tästä nähdään selvästi, että arktisen jääpeitteen minimilaajuus supistui voimakkaasti vuosien 1996 ja 2007 välillä, minkä jälkeen nähtävissä on lähinnä satunnaisvaihtelua. Itse asiassa trendi vuodesta 2007 on pikemminkin nouseva kuin laskeva, kuten alla olevassa kuvassa olevasta lineaarisesta trendiviivasta (punainen suora) näkyy.
 

 

* * *


Kuvien piirtelystä selvittyäni laskin, onko satelliittimittauksiin perustuvan maapallon alailmakehän keskilämpöä kuvaavan RSS-datan ja arktisen jääpeitteen laajuuden välillä tilastollinen riippuvuus. Tein laskelman käyttäen kunkin vuoden kuukausien keskiarvoa sekä RSS-datalle, että napajään laajuusdatalle poistaen vuodet 1987 ja 1988, koska niistä puuttuu osa lähtötiedoista.

Tämän vertailun tuloksena RSS-estimaatin ja napajään keskimääräisen koon välillä on tilastollisesti erittäin merkitsevä keskinäinen riippuvuus (P=0,001). Tulos osoittaa, että arktisen jääpeitteen pinta-ala on hyvä mittari koko maapallon lämpötilan kehitykselle.

Tein saman testin myös RSS-datan tulkintamuutosta edeltäneelle aineistolle (joka ulottui kesäkuulle 2016, eli testiin tulivat vuodet 1979-1986 ja 1989-2015). Myös näiden välillä oli riippuvuus, mutta sen tilastollinen merkitsevyys oli huomattavasti heikompi kuin nykyistä RSS-tilastoa käytettäessä (P=0,041)

Tästä voitaneen päätellä, että nykyinen RSS-aikasarja vastaa korjausta edeltänyttä aikasarjaa paremmin ilmaston todellista kehitystä. Siten RSS-aikasarjan tulkintaan viime vuonna tehty korjaus on mitä ilmeisimmin ollut hyvin perusteltu.

Ihan uteliaisuuttani hain myös maanpinnan mittauksiin perustuvat HadCRUT4-estimaatit maapallon globaalille lämpötilalle ja testasin niiden ja arktisen jääpeitteen laajuuden välisen riippuvuuden vuoden 1979 ja 2016 välisenä aikana (pl. 1987-1988). Myös näiden välillä oli riippuvuus, joskin sen tilastollinen merkitsevyys oli aavistuksen vähäisempi kuin käytettäessä RSS-dataa (P=0,002).

Aivan lopuksi laskin, onko RSS-datan perusteella lasketun maapallon alailmakehän vuotuisen keskilämmön ja arkitsen jääpeitteen minimikoon (syyskuun tilasto) välillä tilastollinen riippuvuus (vuodet 1979-2016 ilman vuosia 1987-1988). Sellainen löytyi erittäin suurella tilastollisella merkitsevyydellä (P=0,001).
 

* * *


Tämä kirjoitus tulee siis jatkossa toimimaan jonkinlaisena referenssinä seuratessani maapallon ilmaston kehitystä. Siltä osin edelle kirjoittamastani on syytä nostaa esille kaksi kohtaa.

Ensimmäinen merkittävä seikka koskee ilmastotilastojen ja pohjoisen jääpeitteen laajuuden välistä suhdetta. Niiden välinen korrelaatio on erittäin suuri ja tilastollisesti merkitsevä, joten jääpeitedatan käyttäminen pelkästään omien havaintojeni perusteella kummallisuuksia (esimerkkitoinen ja kolmas) sisältävien ilmakehän lämpömittausten sijaan on hyvin perusteltua, koska arktisen jään pinta-alatietojen jälkikäteiselle muokkaukselle ei pitäisi olla mitään tarvetta. Toki otin varmuuden vuoksi talteen tämänhetkisen tilaston, jota tulen vertaamaan myöhemmin julkaistaviin tilastoihin.

Vielä mielenkiinoisempaa oli huomata, että arktisen jääpeitteen minimikoon (ja vähemmässä määrin myös jääpeitteen vuotuisen keskiarvon) kehitys viittaa vahvasti siihen, että globaalin ilmaston lämpenemien olisi sittenkin pysähtynyt noin kymmenen vuotta sitten. Kuluneen vuoden aikanahan on esiintynyt paljonkin väitteitä siitä, ettei näin olisi. Siksi tämän asian seuraaminen tulee lähivuosina olemaan erityisen mielenkiintoista.

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka ilmastonmuutos näkyy arktisessa jääpeitteessä?
Ilmaston lämpeneminen kiihtyi noin 0,2 asteella
Myös RSS:n globaalit lämpötilaestimaatit ovat jälkikäteisen muokkauksen kohteena

Professorin Ajatuksia ma 20.11. 07:40

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Professorin Ajatuksia

Professori on ammattitutkija, ja tullut valituksi professuuriin 2000-luvun alkupuolella. Kirjoitan blogia nimimerkillä voidakseni kommentoida vapaasti asioita, joista kaikki eivät välttämättä ole oikeaoppisia tai vallitsevan politiikan mukaisia.

tuoreimmat

Kuinka taipuu briteiltä EU:n iltalypsy

ti 11.12. 23:48

YK:n ihmisoikeuksien julistus täytti 70 vuotta

ma 10.12. 23:28

Kirjailijan helvettiin-toivotukset päätyivät lehden sivuille

la 08.12. 23:21

Ihmissalakuljettajille ja elintasopakolaisille karvaita tappioita

pe 07.12. 23:06

Järjestö esitti järjettömän vaatimuksen

to 06.12. 12:55

Jääkarhujen epäselvä kohtalo

ti 04.12. 22:30

Pitäisikö somaleiden ongelmat käsitellä mediahiljaisuudessa?

ma 03.12. 22:49

Lucia-neito ruotsalaisen kulttuurin muutosuhrina

la 01.12. 23:32

Tanskan hallitus esittää maahanmuuttoon uudistuksia

la 01.12. 11:25

Nyt tarvitaan taloudellisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden skenaarioita

pe 30.11. 00:02

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11.2018 00:00

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

Kuinka taipuu briteiltä EU:n iltalypsy

ti 11.12.2018 23:48

Jukka Hankamäki

Tapahtuneiden tosiasioiden edessä

ma 10.12.2018 23:34

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12.2018 15:21

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Petteri vaatii Suomeen hissunkissun vaaleja?

ma 10.12.2018 23:32

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Strasbourgilla ratsastaen

ke 12.12.2018 11:16

Olli Pusa

Länsimaiden perikato?

su 02.12.2018 22:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Agendatoimittajat turvautuvat jo natsien propagandajohtaja Göbbelsin oppeihin

la 08.12.2018 18:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Joutavan paperin johdosta

ti 11.12.2018 23:49

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40