SuomiAreena -tapahtumassa Porissa eilisen avauspäivän aiheena perussuomalaisilla olivat sananvapaus ja median tila.

Perussuomalaisten keskustelutilaisuudessa olivat mukana Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Perussuomalainen -lehden päätoimittaja Matias Turkkila ja poliittinen suunnittelija Riikka Purra.

Jussi Halla-ahon mielestä suurin ongelma nykyisessä "vihapuhehysteriassa" ovat monitulkintaiset lakipykälät. Lisäksi Suomen vihapuhetta koskeva lainsäädäntö on erittäin epäselvä.

"Ihmisellä pitäisi olla oikeus kohtuullisen vähällä lukemisella ja oppineisuudella tietää etukäteen, mikä on rikollista ja mikä ei", Halla-aho totesi.

Nykyinen käytäntö on hänen mukaansa kansalaisen oikeusturvan kannalta kyseenalaista.

Halla-ahosta on päivänselvää, että valheellisten väitteiden levittäminen ihmisistä ja väkivaltaan yllyttäminen pitää olla kiellettyä ja kriminalisoitua. Tällä hetkellä kukaan ei kuitenkaan oikein tiedä mikä täyttää rikoksen tunnusmerkit, kun puhutaan uskonrauhan rikkomisesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

"Tähän ei saa vastausta myöskään poliisilta. Oikeastaan ainoa tapa ottaa selvää siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, on käydä koeponnistamassa erilaiset sanomiset oikeudessa."

Halla-aho korosti lakipykälien monitulkintaisuuden ja epäselvyyden johtavan lopulta itsesensuuriin.

"Kun ihminen ei tiedä, saako islamista sanoa yhtä rumasti kuin muista uskonnoista, saako maahanmuuttajista puhua samaan sävyyn kuin kantasuomalaisista ja jos on epäselvää, mikä on sallittua ja mikä ei, ihmiset jättävät varmuuden vuoksi asioita sanomatta tai internetpalvelun tarjoajat, facebook ja erilaiset sosiaalisen median palvelut alkavat varmuuden vuoksi sensuroida harmaalla vyöhykkeellä olevaa puhetta välttyäkseen itse juridisilta ongelmilta."

Riikka Purran mielestä käynnissä on kansan "käytöskoulutus". "Melko kuuliaista ja vähän tyhmääkin" suomalaiskansaa halutaan ojentaa ja ihmiset ajetaan itsesensuuriin ja "hyssyttelymoodiin" eivätkä he ehkä uskallakaan sanoa mitään.

"On suoraan sanottuna edesvastuutonta se, että laitetaan resursseja tällaisiin vihapuhepoliisiryhmiin samaan aikaan, kun meidän yhteiskunnassamme on varsin konkreettisia ja realistisia uhkatekijöitä, jotka koskettavat enemmän tavallista ihmistä."

Matias Turkkilasta 50 vihapuhekoulutettua poliisia tuntuu yliresurssoidulta. Etenkin kun samaan aikaan "yhdenlainen puhe tuntuu olevan äärimmäisen herkkää ja sitten joku toisenlainen puhe ei, missä kannustetaan liittymään esimerkiksi Hampurin riehujaporukoihin".

"Keskeinen ongelma on vaan kytätä, mitä maahanmuutosta Suomessa puhutaan."

Turkkila painotti, että jos puhe on vaarallista, puututtakoon siihen sitten kaikkialta yhtäläisin keinoin.

Turkkilan mielestä on käsittämätöntä, että ihmisiä pitäisi suojella loukkaantumisilta.

"Ei me voida lähteä siitä, että me rakennetaan lakeja, jotka pyrkii estämään ihmisten loukkaantumista."

Turkkila toivoo, että myös kansalaisilla olisi yhtä korkea sananvapaus, kuin mikä medialla on.

Halla-aho huomautti, että jokaisen maan sananvapauden kuin myös kaikkien maailman valtioiden perustuslakiin kirjattujen ihmisoikeuksien perustarkoitus on aikanaan ollut suojella kansalaisia viranomaisten ja poliitikkojen mielivallalta. Nyt tässä on tapahtunut käännös. Etenkin vihapuheen kohdalla pyritäänkin nyt suojelemaan poliittista järjestelmää ja vallanpitäjiä yksittäisiltä kansalaisilta.

Halla-aho puoltaa kuitenkin, että pykälää kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tarvitaan, sillä mediavaikuttajat ja poliitikot voivat aiheuttaa suuria tragedioita puheellaan. Rikoslaki kiihottamisesta kansanryhmää vastaan jakautuu kuitenkin aivan selkeästi kahtia.

"Siellä on yhtäältä se, minkä ihan jokainen maalaisjärjellään ymmärtää kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan. Sitten siellä on se epämääräinen vihapuheosuus. Jos sanoo rumasti erityissuojelua nauttivista väestöryhmistä, niin syyllistyy samaan rikokseen."

Halla-ahosta on huvittavaa, että pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on isomman otsikon alla: sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan. Hän sanoi olevan vaikea ymmärtää sitä, että hän tai Hakkarainen ovat syyllistyneet rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

"Tämä tällainen nakertaa ihan oikeiden rikosten tuomittavuutta, että samaan kategoriaan lasketaan se että ihminen sanoo facebookissa rumasti jostakin - puhuen jopa totta, joka tapauksessa poliittisesti epäkorrektilla tavalla jostakin ihmisryhmästä."

Turkkila uskoo erilaisten kiertoilmaisujen lisääntyvän, jos omaa puhetta pitää alkaa rajoittaa mahdollisten ihmisten, tahojen tai instituutioiden loukkaamisen pelossa.

Turkkila ihmetteli EU:n "kerrassaan kurjasta ulkorajavalvonnasta" johtuvaa valtavaa pakolaisaaltoa ja samaan aikaan "tuotettua" vihapuhelainsäädäntöä, jota jäsenmaat sitoutetaan omissa lainsäädännöissään noudattamaan.

"Ei viranomainen tai lakia säätävä elin voi toimia siten, että he tekevät huonoa lainsäädäntöä ja sitten uutta lainsäädäntöä, jolla sitten pyritään estämään suuttuneisuus siitä minkä ovat itse saaneet aikaan."

Riikka Purran mukaan meille yritetään tuputtaa kulttuurien ja uskontojen "epäsuhtaa".

"Minua loukkaa se, että täällä on sukupolvet taistelleet ja tehneet meille naisille oikeudet ja sitten tänne tuotetaan kulttuuria jossa näin ei ole. Tämmöisestä loukkaantumisestahan ei tietenkään sovi yleisesti puhua."

Halla-aho kiinnitti erityisesti huomiota islamiin tai muslimeihin kohdistuvan arvostelun kriminalisoimiseen. Hänen näkemyksensä on, että tosiasiassa sillä oikeutetaan nimenomaan "radikaalien elementtien loukkaantuminen".

"Laki tavallaan silloin toteaa, että heidän uskontonsa pitää nauttia tässä yhteiskunnassa immunitettia ja se lietsoo heidän taipumustaan loukkaantua sellaisista meidän näkökulmastamme varsin mitättömistä asioista."

Suomessa vuosikymmenten ajan käyty kriittinen uskontokeskustelu on ollut Halla-ahon mukaan "siedätyshoitoa" ja kristinuskoa voi käsitellä hyvin kriittiseen sävyyn. Sen sijaan jos muslimit eivät koskaan joudu kohtaamaan niitä argumentteja, joita heidän oppijärjestelmiään vastaan voidaan esittää, niin heillä ei ole mitään syytä myöskään aloittaa yhteisöjen sisällä "islamin renessanssia", jonka tarve olisi mitä suurin tässä maailmassa.

Tällaisella lainsäädännöllä länsimainen yhteiskunta edesauttaa näiden ihmisten jäämistä hyvin keskiaikaisten oppirakennelmien vangiksi, heidänkin jotka elävät länsimaisissa yhteiskunnissa, Halla-aho perusteli.

Riikka Purra sääli suomalaisen median varassa asioita seuraavaa lukijakuntaa. Hän toivoo, että voisi lukea erilaisia näkökulmia ihan omalla äidinkielellään.

Hänen mielestä suomalainen media ei hirveän hyvin pysty käsittelemään monimutkaisia asioita.

"Itse en ole suomalaisen lehdistön Trump-uutisia lukenut viikkokausiin, se on aivan turhaa. En ole Trump-fani, mutta tämmöinen yksisilmäinen haukkuminen on yksinkertaisesti hirvittävän lapsellista ja sitten taas Brexit ilmiönä on erittäin monimutkainen."

Purran mukaan suomalainen lukijakunta haluaa helposti pureksittua, helppoja klikkejä ja vähän tissejä.

Halla-ahon mukaan median tila on muuttunut. Media oli ennen paljon moniäänisempi ja se arvosteli vallanpitäjiä, kun taas nykyään poliittisen kentän polarisoituminen ulottuu myös mediakenttään.

"Meillä on kaikkien sota persuja ja maahanmuuttokriittisyyttä vastaan ja mediasta on tullut vallanpitäjien sylikoira."

Perusuomalaisten ollessa oppositiossa median tärkein tehtävä oli piestä perussuomalaisia. Median tapa hahmottaa maailmaa onkin Halla-ahon mielestä itsenäisen Suomen historiassa pahempi ja pelottavampi kuin koskaan. Mediassa toimivat ihmiset elävät mielipidekuplassa ja hegemoniassa, vaikka toimittajien pitäisi olla edelläkävijöitä ympärillä tapahtuvissa ilmiöissä.

"Suomessa on melko pieni toimittajakunta ja kaikki toimittajat juovat kaljaa samassa kuppilassa. Suurin osa toimittajista on kiertänyt kaikki merkittävät tiedotusvälineet. Jos minkäänlaista sympatiaa esiintyy toisenlaista ajattelua tai perussuomalaisia kohtaan, niitä ymmärryksiä ja ajatuksia kohtaan jotka esimerkiksi johtivat Trumpin vaalivoittoon tai Britannian Brexitiin, niin kyllä semmoiset ihmiset joutuvat aika kaapissa olemaan suomalaisissa tiedotusvälineissä."

Halla-aho painottaa, että ihmisten mielipiteitä ei ole enää mahdollista manipuloida valehtelemalla tai jättämällä olennaisia asioita mainitsematta. Valtamedia pimittää oman agendansa kannalta ikävät asiat ja se saa suurimman osan ihmisistä hakemaan tietonsa muualta.

"Jos kerran jää kiinni valehtelusta, niin tietty osa vähintäänkin lukijakunnasta alkaa olettaa niiden valehtelevan kaiken aikaa ja kaikista asioista. Tämä on poliittisesti korrektin perinteisen mediatoiminnan huomattavin karhunpalvelus omalle uskottavuudelleen."

Suurimmat haasteet Perussuomalaisen puolueen uudistamisessa Halla-ahoi kertoi liittyvän jäsenistön ja toimijoiden kannalta sen toimintakulttuuriin.

Vuosien ajan puolueessa on kehittynyt ongelmia ja Halla-ahon mukaan perussuomalaisista tuli yksittäisten ihmisten henkilökohtaisia intressejä palveleva organisaatio. Tämä juuri hänen mukaansa vaikutti eniten Jyväskylän puoluekokouksen tapahtumiin ja äänestäjien henkilövalintoihin.

"Heillä oli huoli heidän omaa elämäänsä koskettavista asioista, nämä kysymykset valitettavasti unohtuivat siltä paljon puhutulta puolue-eliitiltä ja tulos on sitten tässä."

Halla-aho haluaa keskittyä nostamaan uudelleen keskiöön ennen kaikkea ne asiat, joiden takia "niin moni" on vaaleissa perussuomalaisia äänestänyt.

Hän haluaa ajaa niitä asioita, jotka ovat oikeita ja hän peräänkuuluttaa, että ihmisille täytyy perustella miksi nämä ovat oikeita asioita ajettavaksi.

Kannatus ei kuitenkaan hänelle ole tärkeintä, vaan halu muuttaa asioita.

"Jos niille ajatuksille ei ole kannatusta, niin näin olkoon."

Halla-ahon mukaan perussuomalaisissa pitkään vallinnut henkilö- ja johtajakeskeisyys on passivoinut jäsenistöä ja kenttää.

"Ei ole oikein uskallettu tehdä avauksia ja poliittisia suunnitelmia, koska on totuttu siihen että ylin johto kuitenkin määrää sen mitä tehdään."

Poliittinen suunnittelutyö on jäänyt paljon pienempään rooliin, kuin mitä sen pitäisi näin suuressa puolueessa olla.

"Meillä on ollut oikeita ja hyviä tavoitteita ja suuria päämääriä, mutta meiltä on puuttunut selkeät mallit siitä millaisella lainsäädännöllä ja minkälaisilla ratkaisuilla me pääsemme niihin tavoitteisiin."

Puoluetoimisto ja media aikoo hyödyntää Halla-ahon saamaa erittäin arvokasta kokemusta Brysselissä toimimisesta ja tuoda paremmin sitä kaikkien näkyviin, Turkkila kruunasi lopuksi.