Valtamedian ja aktivistien kampanja kenttäpiispan vaientamiseksi

"Ydinperhearvoja puolustava Särkiö on heikossa asemassa, koska hän on heteroseksuaalisessa avioliitossa elävä valkoinen kristitty mies"

Kotimaa ke 08.07.2020 23:36

Suomen Puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiö julkaisi juhannussunnuntaina 21.6.2020 Kotimaa24 -blogisivustolla blogitekstin nimeltä "Vallankumouksen hedelmät kypsyvät", jossa hän oli huolissaan perinteisten avioliitto- ja perhekäsitysten murenemisesta.

"Monet perheet ovat rikkoutuneet ja lapset kärsivät ahdistuksesta. Elämältä puuttuvat ehjät peruskivet ja suuntaviivat, jos ei voi luottaa syntymässä annettuun sukupuoleensa, avioliittoon, pariuskollisuuteen tai elämän merkityksellisyyteen Jumalan antamana lahjana."

Hän kirjoitti kulttuurivallankumouksesta, joka "on edennyt hyvän matkaa ja sen hedelmät kypsyvät":

"Marxilaisuuden edellyttämä proletariaatin vallankumous ei tullutkaan aseellisena. Bolshevikit ovat väistyneet.

Tilalle on kasvanut kulttuurieliitti, joka tekee hiljaa työtään rakenteiden murtamiseksi. Heille rakenteet ovat kaiken pahan juuri ja taantumuksen syy - kuten avioliitto, miehen ja naisen sukupuolijako, samoin isän ja äidin muodostama ydinperhe - niin myös lasten kotikasvatus."

Hän otti myös kantaa muun muassa syntyvyyden laskuun ja huomautti hallituksenkin olevan matalasta syntyvyydestä huolestunut.

"Minusta näyttää siltä, että 'rakenteiden' kuten ydinperheen, avioliiton, pariuskollisuuden ja sukupuolijaon murentaminen ovat vähintään osaksi laskevan syntyvyden taustalla.

Avioliiton ideana on ollut ihmiskunnan sivu tuoda turvallinen ja pysyvä koti seksille, lasten saamiselle ja heidän kasvattamiselleen. Kun seksiin ei nykyisin tarvita avioliittoa, murenevat samalla avioliiton tähän asti turvaamat asiat."

Blogiteksti sai aikaan sosiaalisessa mediassa hurjan äläkän ja myös Särkiö itse sai osakseen voimakasta arvostelua.

Lauma uhriutuvia ja kyynelehtiviä mielensäpahoittajia alkoi avautua "turvattomuuden tunteistaan", joita he kokivat luettuaan Särkiön "hämmentävän tekstin".

Moni nosti metelin ja kimpaantui siitä, kun Särkiö lainasi tekstissään Veikko Huovisen Lentsu-romaanin päähenkilön, Aleksi Rinteelän sanoja varmaankin vain keventääkseen vakavastiotettavan tekstinsä sisältöä ja täysin huumorimielessä:

"Mutta sitä minä pien höpöpuhheena, että naisella olisi joku rooli, josta sen pitäisi vappautua. Naisen pittää tehä lapsia ja hoitaa ne ja laittaa ruokaa ja ommella.

Näin on ollut maalimoitten alusta. Nainen joka ei hoija virkaansa, luuhittelloo joutavan panttina täällä elämän koleikkomailla. Se on jokkaisen naisen ja miehen velvollisuus, että pannaan ... siis tuota-tät-että, se karvakannel soimaan ja tehhään uusia ihmisiä maapallolle hipsimään. Sillon sitä ollaan oikeassa suhteessa orkaaniin, ainahi ekolookisessa mielessä."

Alkuperäinen teksti on poistettu Kotimaa24 -lehden sivulta, ja sen tilalle on aktiivisen katumisen merkiksi vaihdettu Särkiön anteeksipyyntö. Blogin voi kuitenkin vielä lukea Googlen arkistosta ja itse punnita sen sisältöä.

Valtamediat polkaisivat liikkeelle Särkiön blogin ympärille valtakunnan laajuisen kohun, vaikka teksti oli viipymättä jo poistettu eikä siihen kenelläkään ollut mahdollisuutta enää tutustua. Missään ei edes esitetty asiallista kritiikkiä, joka osoittaisi jonkin todellisen epäkohdan kirjoituksessa.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö joutui nopeasti punavihreän kenttäoikeuden eteen ja tuomio ainoasta oikeasta totuudesta poikkeavista näkemyksistä luettiin ja toimeenpantiin nopeasti.

Haukkumakuorossa mukana olivat räksyttämässä välittömästi ja tiiviisti yksissä tuumin Yle, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Verkkouutiset, jopa Maaseudun Tulevaisuus ja Seura -lehti.

MTV Uutiset halusi tehdä kaikille selväksi, että blogitekstistä syntynyt kohu tuli epämiellyttävänä yllätyksenä kenttäpiispa Pekka Särkiölle ja muun muassa makusteli sillä, että "Särkiö poisti sen verkosta liukkaasti ja pyyteli anteeksi mielipahaa".

Juhannuksen jälkeisenä maanantaina iltapäivän päätteeksi Puolustusvoimat osoitti jo polvistuvansa poliittisesti korrektin alttarin edessä ja teki parannusta, kun se twiittasi:

"Kenttäpiispa Pekka Särkiö pyytää anteeksi blogitekstiään ja kertoo, että Puolustusvoimat kuten myös hän itse ovat sitoutuneet kaikkien ihmisten ehdottomaan tasa-arvoon ja jakamattomaan ihmisarvoon."

Seuraavana päivänä, tiistaina Puolustusvoimat tuomitsi lopulta täysin kenttäpiispa Pekka Särkiön blogitekstin ja kertoi Twitterissä saaneensa Särkiön kirjoituksesta paljon palautetta.

Kaiken kaikkiaan kenttäpiispalla ei ollut tietystikään mitään anteeksi pyydettävää, eikä hänen olisi pitänyt nöyristellä yhtään kenellekään. Mutta koska hän niin teki kulttuurimarxistien edessä pahoitellen, heille pelkkä anteeksipyyntö ei luonnollisestikaan tule riittämään.

Vaikka Puolustusvoimat taipuikin painostukseen, tästä tekstistä voidaan tulla vielä vaatimaan seikkaperäistä selvitystä ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, siltä edellytetään peräti poliisitutkintaa.

Koko kohu kertoo joka tapauksessa jälleen kerran siitä, kuinka kapea sanan- ja mielipiteenvapaus punavihreässä totalitaristisessa "demokratiassa" on.

Mutta mitä kenttäpiispa Pekka Särkiö itse ajattelee kirjoituksesta ja tapahtumista?

Kotimaa24 olikin kärppänä paikalla ja yritti esittää blogisivustollaan huolettomasti kysymyksen, "mitä oikein tapahtui".

Särkiö arvelee, että hänen blogissaan kiihdytti erityisesti viittaus marxilaisuuteen. Hänen mukaansa marxilaisuus on olemassa oleva ideologia, jolla on vaikutusta nyky-yhteiskunnassa.

Marxilaisuuden edustajat haluavat murtaa rakenteita ja luoda uusia, Särkiö sanoo eikä siis peru puheitaan marxilaisuudesta, mutta on sitä mieltä, että ideologiaa ei olisi pitänyt nimetä marxilaisuudeksi.

Kotimaa24 -lehden mukaan Pekka Särkiön blogin ajatuksia on useissa reaktioissa verrattu tohtori Jukka Hankamäen julkaisuun "Totuus kiihottaa - Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä" , jonka julkaisemisen perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta keskeytti aiemmin kesäkuussa.

Kotimaa24 kysyi saman tien, mitä mieltä kenttäpiispa on vertauksesta.

"En tunne Hankamäen ajatuksia enkä ole lukenut hänen kirjaansa.

En ole minkään poliittisen puolueen jäsen. Olen aivan liian vihreä ollakseni vaikka perussuomalaisten kannattaja. Olen luonnonsuojeluhenkinen", Särkiö totesi kuin pakotettuna irtisanoutumaan ja tekemään oitis vakuuttavaa pesäeroa perussuomalaiseen arvomaailmaan.

Hänen tarkoituksensa oli Kotimaa24:n mukaan kiinnittää blogissaan vain huomiota siihen, millaisia seurauksia alhaisella syntyvyydellä on Suomessa tulevina vuosikymmeninä. Hän uskoo, että osaltaan syynä syntyvien lasten vähäiseen määrään on avioliiton merkityksen heikkeneminen ja se, ettei nykynuorilla ole turvallista parisuhteen mallia.

Jyväskylän yliopiston professorin, Tapio Puolimatkan mielestä kenttäpiispa Pekka Särkiö teki palveluksen suomalaiselle yhteiskunnalle esittämällä tärkeän analyysinsä tekijöistä, jotka uhkaavat avioliittokulttuurin perusteita ja sen myötä koko yhteiskunnan, ja erityisesti sen kaikkein heikoimpien jäsenten eli lasten hyvinvointia.

Tapio Puolimatka on kasvatustieteen ja valtiotieteen tohtori, joka toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa ja käytännöllisen filosofian dosenttina Helsingin yliopistossa.

"Perhearvojen puolustaminen pyritään määrittelemään vihapuheeksi väittämällä, että ydinperhearvot loukkaavat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä", Puolimatka toteaa erinomaisessa 29.6.2020 päivätyssä Keskisuomalainen -lehden blogissaan "Aktivistien kampanja kenttäpiispan vaientamiseksi".

Blogissaan hän selvittää rohkean johdonmukaisesti ja tiivistetysti sen, miten lyhyessä ajassa pystytään luomaan laaja mediakampanja - kuten kenttäpiispankin kohdalla nähtiin - jossa ydinperhettä puolustava henkilö leimataan homofoobikoksi tai transfoobikoksi.

Mediakampanjoissa käytetyt menettelytavat toistuvat Puolimatkan mukaan samanlaisina maailmanlaajuisesti.

"Aktivistit eivät analyyttisesti käsittele perhearvojen perusteluja kuten ydinperheen merkitystä lasten ja aikuisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnan elinvoimaisuudelle.

Sen sijaan huomio kiinnitetään loukkaantuneiden ihmisten tunteenpurkauksiin ja kielteisten tunneleimojen levittämiseen", Puolimatka selventää.

Puolimatkalla on myös omakohtaista kokemusta punavihreiden seksuaaliradikaalien masinoiman laajan poliittis-ideologisen kampanjan ja somevihapuhemyrskyn kohteeksi joutumisesta - virastaerottamis- ja vaientamisyrityksistä.

Hän tuo esiin tuoreessa kirjassaan "Saanko luvan – sanoa? Sananvapaus ja vihapuhe" sivuilla 54-58 ja Keskisuomalaisen blogissaan poliittisesti korrektista käsityksestä poikkeavien toisinajattelijoiden eli "väärää" mielipidettä olevien vaientamiseen pyrkivien julkisuuskampanjoiden perusvaiheet - niin kutsutun aktivistien "käsikirjoituksen" konservatiivis-kristillisten henkilöiden nöyryyttämiseksi - joita Toby Youngin analyysin mukaan on viisi (5):

1. Etsi loukkaavia kommentteja

2. Herätä yleistä närkästystä

3. Kiinnitä huomiota kohdehenkilön asemaan sortohierarkiassa

4. Eristä kohdehenkilö

5. Juhli voittoa

Ensimmäinen askel on löytää jotakin “loukkaavaa”, jota kampanjan kohdehenkilö on joskus sanonut tai kirjoittanut.

Heti kun konservatiivis-kristillistä sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsitystä kannattava henkilö saa uuden viran tai työpaikan - olipa kyseessä julkinen virka tai paikka yksityisessä yrityksessä - vapaan ajattelun viholliset eli aktivistit alkavat selata internetiä löytääkseen hänen "vääristä" ajatuksistaan todisteita, joita voidaan julkistaa sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä.

Esimerkiksi kun kristillisdemokraatti Aki Ruotsala oli nimitetty Pori Jazzin toimitusjohtajaksi, aktivistit löysivät hänen joskus kommentoineen henkilöä, joka oli kokenut eheytyneensä homoseksuaalista heteroseksuaaliksi. Kun valtamedia oli tarttunut tähän kommenttiin, ei mennyt kauaakaan kun Ruotsala oli jo erotettu, Puolimatka kirjoittaa kirjassaan.

Aki Ruotsala on tätä nykyä kristillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja ja varakansanedustaja. Häneen liittyvästä pikaisesta irtisanomisepisodista koskien Pori Jazzin toimitusjohtajuusnimitystä kesällä 2018 voi lukea teologian tohtori ja dosentti Juha Ahvion perinpohjaista pohdintaa ja osuvaa analyysiä Oikean Median artikkeleista 8.6.2018 "Tapaus Aki Ruotsala ja sananvapauden tila Suomessa" ja 23.6.2018 "Suomalainen sanan- ja mielipiteenvapaus orwellilaisen aivopesun kourissa".

Pekka Särkiön tapauksessa - Puolimatkan mukaan - aktivistit yrittivät saada kenttäpiispan erotetuksi esittämällä vääristeleviä tulkintoja kirjoituksesta, jossa hän puolusti kristillistä avioliittokäsitystä ja kritisoi seksuaalisiin kokeiluihin ohjaavaa seksuaalikasvatusta.

Kuitenkaan aina pelottelu- ja häpäisykampanja ei onnistu yhtä nopeasti ja näppärästi kuin Ruotsalan kohdalla, vaan joudutaan tekemään hartiavoimin työtä, jotta yleisössä saadaan herätettyä riittävästi närkästystä.

Pääsemme näin julkisuuskampanjan perusvaiheeseen kohtaan kaksi: herätä yleistä närkästystä.

Puolimatka korostaa heti aluksi, etteivät julkisuuskampanjat saa alkuaan siitä, että joku aidosti loukkaantuu ja sen pohjalta alkaa toimia.

"Olisi nimittäin outoa, että ihmiset etsisivät kohdehenkilön tuotannosta jotakin loukkaavaa ja sitten levittäisivät tätä lausumaa julkisuuteen, niin että se loukkaisi vielä useampia ihmisiä. Kyse on vain pitkälle kehitetystä julkisuuspelistä", Puolimatka alleviivaa ja lisää, että tällaista "julkisuuspeliä" tehostaa, kun loukkaantuviksi ilmoittautuneita löytyy useita esimerkiksi jonkin adressin allekirjoittajina.

Särkiön blogista luotiin aktivistien "pelikirjan", "käsikirjoituksen" mukainen julkisuuskohu ilmaisemalla siitä luonnehdintoja kuten ”omituinen naisvihamielisiä salaliittoteorioita tihkuva blogiteksti”, joka edustaa ”ummehtunutta arvomaailmaa ja asenteita”.

Punaviherradikaalit hyökkäsivät Särkiön kimppuun tavalla, joka on sitä paljon puhuttua "maalittamista" ja se oli merkki myös muille iskeä kyntensä Särkiöön.

Näin voidaan nähdä esimerkiksi LGBTQ-myönteisen ja seksuaalisten vääristymien normalisointia ajavan Setan ajatuksia innokkaasti riekkuvan Kirkko&Kaupunki -lehden tehneen, kun se halusi omalta osaltaan kantaa kortensa kekoon ja lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki Kommentti-kirjoituksessaan "Kenttäpiispan blogikirjoituksella saattaa olla pitkät jäljet" kutsui Pekka Särkiön blogia "ummehtuneita asenteita vilisseeksi kirjoitukseksi" ja kiitteli, ettei "sen paremmin Puolustusvoimien kuin kirkonkaan johdossa" Särkiön blogitekstille "löytynyt ymmärrystä ja se on hyvä se".

Heinimäki suorastaan halveksi kenttäpiispaa kenraalikuntaan kuuluvana Puolustusvoimien kirkollisen työn johtajana ja irvaili:

"Kirkollisessa mielessä kenttäpiispa on piispa samassa mielessä kuin moottoripyöräjengin presidentti on presidentti valtiollisessa mielessä – eli ei ollenkaan."

Heinimäki toimi jopa tuomarina ja koko Kirkko&Kaupunki -lehden arvovallalla julisti:

"Olisiko kaikille parempi todeta, että ohi on, ja nimittää kenttäpiispaksi vaikka Särkiölle vastannut sotilaspastori evp Suvi Kouri?"

Tällä hän viittasi sateenkaaripappi, väitöskirjatutkija ja sotilaspastori evp Suvi Kourin Kotimaa24 -blogisivustolla esittämään vastaukseen kenttäpiispa Pekka Särkiölle.

Sateenkaaripappi Suvi Kouri väitti Särkiön blogin loukkaavan perusoikeuksia ja pohjaavan ”äärimmäisen kapeaan ja vanhentuneeseen käsitykseen ihmisyydestä, sukupuolesta ja seksuaalisuudesta”. Kouri näki Särkiön listaamien aitojen huolien "juontavan juurensa samoihin 'ongelmiin', joihin kirkko on pyrkinyt kautta historiansa puuttumaan: naisten seksuaalisuuteen sekä seksuaaliseen vapautumiseen".

Kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka hämmästelee perusteita, joihin vedoten Heinimäki ehdotti Särkiön erottamista virastaan ja Kourin kutsumista viran hoitajaksi. Puolimatka huomauttaa, että "todellisuudessa Särkiön puolustama ydinperhemalli suojelee lapsen oikeutta isään ja äitiin ja puolustaa lapsen ihmisoikeuksia".

Puolimatka katsoo, että Särkiön blogia vastustetaan kiihkeästi, koska se paljastaa aktivistien ohjelman epäinhimillisyyden: he ajavat ydinperheen hajoamista, mikä vie lapsilta heidän kehityksensä perusedellytyksen.

"Ydinperheen eheys ja hyvinvointi ovat edellytyksiä koko yhteiskunnan hyvinvoinnille. Ydinperheen hajotessa lasten pahoinvointi kasvaa", Puolimatka tarkentaa ja painottaa vahvan avioliittokulttuurin olevan tärkeä yhteiskunnan hyvinvoinnille.

Kasvatustieteen professori Puolimatka ilmaisee saman perusajatuksen lainaamalla McGill yliopiston professori Douglas Farrowia, joka toteaa:

”Naisen ja miehen avioliittoinstituution heikentäminen vie yhteiskuntaa kohti yleistä kulttuurista kaaosta – – ja kulttuurista itsemurhaa – – Yksikään tällaisen lähestymistavan omaksunut yhteiskunta ei voi pitkällä tähtäimellä pysyä elinvoimaisena.”

Puolimatka kiinnittää huomionsa siihen, että Särkiön blogista esitettiin ideologisesti värittyneitä ja vääristeleviä väitteitä erityisesti sen jälkeen, kun se oli poistettu julkaisualustalta eikä ihmisillä ollut mahdollisuutta itse lukea sitä ja itsenäisesti arvioida sen sisältöä.

Tässä kohtaa tullaankin jouhevasti julkisuuskampanjoiden perusvaiheeseen numero kolme: kiinnitä huomiota kohdehenkilön asemaan sortohierarkiassa.

Puolimatkan mukaan aktivistien kampanjat perustuvat ihmisten luokitteluun niin sanotun ”intersektionaalisen hierarkian” mukaisesti: henkilön asema määräytyy niin sanotuissa ”sorto-olympialaisissa”.

"Oletuksen mukaan sorretumman luokan näkökulma on yleensä puolueettomampi ja todenmukaisempi. Mitä selkeämmin sorrettuun luokkaan kuuluvaksi henkilö luokitellaan, sitä korkeammalle hän nousee arvohierarkiassa ja sitä suurempi painoarvo hänen näkemyksillään on.

Mitä alempana henkilö on sorto-olympialaisissa, sitä helpompi kohde hän on leimaamiskampanjoille", Puolimatka luonnehtii ja havainnollistaa asiaa esimerkillä:

"Esimerkiksi heteroseksuaalinen orientaatio kertoo kuulumisesta sortajiin, koska ydinperhe ymmärretään marxilaisuudessa sortojärjestelmäksi.

Samasta syystä muunsukupuolisen tai transihmisen näkemykset ovat painoarvoltaan suurempia kuin omaan biologiseen sukupuoleensa identifioituvan henkilön näkemykset."

Puolimatka korostaa, että tässä ajattelussa on huomattava nimenomaan ”sorretut ihmisryhmät”. Ne luokitellaan ideologisilla perusteilla. Kaikki ydinperhearvoja kyseenalaistavat sukupuoliset ja seksuaaliset vähemmistöt luokitellaan sorretuiksi vähemmistöiksi, jolloin heidän käsitystensä oletetaan lähtökohtaisesti olevan puolueettomampia ja todenmukaisempia.

"Ydinperhearvoja puolustava Särkiö on heikossa asemassa, koska hän on heteroseksuaalisessa avioliitossa elävä valkoinen kristitty mies, joka identifioituu omaan biologiseen sukupuoleensa. Hänen käsityksensä ovat intersektionaalisen hierarkian mukaan erityisen epäilyksenalaisia", Puolimatka tietää.

Sen jälkeen kun kohdehenkilön "erityisen epäilyksenalaisella" asemalla sortohierarkiassa on herätelty riittävästi huomiota, seuraa kohdehenkilön eristäminen, joka on neljäs Puolimatkan esittelemistä julkisuuskampanjoiden perusvaiheista.

Puolimatka muistuttaa:

"Kohdehenkilön eristämisen kannalta ei riitä, että hän on vastustajien hyökkäysten maalitauluna."

Tärkeää on siis myös saada hänen viiteryhmänsä tai aateryhmänsä ottamaan häneen etäisyyttä.

Kirjassaan "Saanko luvan – sanoa? Sananvapaus ja vihapuhe" Puolimatka käyttää esimerkkinä kristittyä, jota vastaan hyökätään sen takia, kun hän vastustaa itsemäärittelyyn perustuvaa sukupuolikäsitystä. Tällöin lehdistö pyrkii löytämään jonkun toisen kristityn, joka pitää tällaista lähestymistapaa rakkaudettomana, suvaitsemattomana, evankeliumin hengen vastaisena tai yksinkertaisesti järjettömänä.

"Tällöin kielteisen julkisuuskampanjan kohteena oleva henkilö ja hänen edustamansa näkemys voidaan osoittaa omituiseksi poikkeukseksi, joka ei edusta mitään varteenotettavaa ryhmää tai näkökantaa."

Tällaisen poliittisesti korrektin kannanoton esittäjä esitetään valtamedioissa edistyksellisenä poliitikkona. Vastaavasti poliittisesti epäkorrektia käsitystä puolustavaa henkilöä vastaan käynnistetään valtamedioissa kampanja, jossa hän ja hänen ajatuksensa asetetaan kielteiseen valoon.

"Näin valtamediat pyrkivät ohjailemaan puolueiden politiikkaa poliittisesti korrektiin suuntaan. Puolueet joutuvat ottamaan huomioon sen, että myönteinen julkisuus tuo heille ääniä ja valtaideologian vastustamisesta voi joutua maksamaan poliittisesti kalliin hinnan."

Särkiön vastaisessa kampanjassa monet keskeiset kirkolliset vaikuttajat saatiin ottamaan häneen etäisyyttä. Myös Puolustusvoimat saatiin reagoimaan Twitter-tilillään ja toteamaan armeijan kannan aiheeseen olevan "selvä, se tulee laista sekä omasta normistamme":

"Puolustusvoimien tavoite on turvata tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset toimintatavat kaikille. Sukupuoli, seksuaalisuus tai muu henkilöön liittyvä syy ei saa vaikuttaa henkilön kohteluun."

Arkkipiispa Tapio Luoma korosti kannanotossaan kirkon sitoutuvan tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen.

"Ikään kuin Särkiö ei sitoutuisi", Tapio Puolimatka peräänkuuluttaa.

Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka puolestaan twiittasi:

”Enpä ole pitkään aikaan tuntenut itseäni niin esineellistetyksi kuin tämänpäiväisten kenttäpiispan aatosten äärellä.

Osoittavat ohutta historian, ihmisen ja kristillisen uskon ymmärrystä."

Kasvatustieteen professori Puolimatka pohtiikin aivan oikeutetusti:

"Ovatko Hintikan tunteet siis keskeinen arviointiperuste hyväksyttäville kirjoituksille? Särkiön blogin näkökulma on eettinen: hän esittää vetoomuksen asettaa ydinperhearvot ja lasten ihmisoikeudet yhteiskunnallisten ratkaisujen keskeiseksi kriteeriksi."

Tapio Puolimatkan esille nostama, Toby Youngin analyysiin perustuva väärinajattelevien hiljentämiseksi tarkoitettu julkisuuskampanja luonnollisesti huipentuu aktivistien voitonjuhliin.

Jokaista voittoa - konservatiivis-kristillistä näkökantaa puolustavan henkilön häpäisemistä ja nujertamista - juhlitaan niin railakkaasti, että muut perinteistä sukupuoli- ja seksuaalisuuskäsitystä kannattavat - ydinperheen puolustajat - varmasti tietävät, mikä kohtalo heitä odottaa, jos he liian rohkeasti ilmaisevat mielipiteensä.

Särkiötä ei saatu erotetuksi, kuten Tapio Puolimatka huomauttaa, mutta hänelle tehtiin tulevaisuudessa vaikeammaksi ottaa kantaa ydinperheen ja perinteisen perhemoraalin puolesta.

"Näin toisinajattelijat yksi kerrallaan vaiennetaan uhkaamalla heidän toimeentuloaan ja mustaamalla heidän maineensa", Puolimatka kiteyttää.


 


 

Tytti Salenius ke 08.07. 23:36

Pääuutiset

blogit

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09. 23:07

Arto Luukkanen

Puhtain asein puhtaan asian puolesta - avoin kirje Mikko Kärnälle ja Oula Silvennoiselle

su 13.09. 23:00

Timo Vihavainen

Libero

su 13.09. 22:58

Professorin Ajatuksia

Kreikkalaisten prioriteeteista

su 13.09. 22:57

Laura Huhtasaari

MEP Huhtasaari: EU:n ilmastolaki pahentaa ilmastoa

pe 11.09. 14:33

videot