Yle teki jälleen yksisilmäisen jutun palestiinalaisten ahdingosta. Siinä mainittiin, että Gazan kaistaleella opiskelu on arvossaan. Siellä on yli 20 yliopistoa ja korkeakoulua, joista valmistuu vuosittain tuhansia lääkäreitä, insinöörejä ja lakimiehiä.

Ongelmana on, ettei näille koulutetuille nuorille ole töitä eikä edes toivoa paremmasta, eikä Gazasta pääse edes pois. Siksi lääkärit joutuvat ajelemaan taksia ja maatalousinsinöörit viljelemään kasveja.

Yksiselitteisenä syynä Gazan ongelmiin on Ylen mukaan Israelin sille asettama saarto. Sen myötä "Israelin maalta, mereltä ja ilmasta tekemissä iskuissa on kuollut tuhansia palestiinalaisia siviilejä."

Jutussa ei kuitenkaan tuotu esille saarron syitä. Eli sitä, että joka ikinen kerta kun Israel on hiukan hellittänyt otettaan Gazasta, on sieltä käyty juutalaisten kimppuun raketteja ampumalla ja terroritekoja tekemällä. Ei myöskään sitä, että Israelia vastaan sotiva Hamas-järjestö on terroristijärjestö, jonka ohjelmassa on edelleen juutalaisvaltion tuhoaminen. Eikä edes sitä, etteivät gazalaiset paljasta Israelin viranomaisille rakettien ampujia tai terroristeja vaikka tietäisivätkin heistä.

Ylen toimituksessa ei ilmeisesti ole tultu edes ajatelleeksi, että Suomen historia voisi tarjota palestiinalaisille esimerkin, jonka mukaan toimimalla sen ahdinko hellittäisi varsin nopeasti. Ja mikäli Ylen tarina sen vuosittain valmistuvista tuhansista korkeakoulutetuista pitää paikkansa, olisi alueen ahdinko hyvinkin pian pelkästään paha muisto.

Tuosta esimerkistä eli Suomen politiikan suunnanmuutoksesta toisen maailmansodan jälkeen kirjoitin kaksi vuotta sitten. Siksi en ryhdy käymään asiaa läpi tässä, mutta kopioin vanhasta kirjoituksestani kuitenkin oleellisen kappaleen.

"Miljoonan shekelin tai dinaarin kysymys analogiasta tietenkin kuuluu, että mitä jos palestiinalaiset olisivat suomalaisten tapaan todenneet tilanteen ja pyrkineet kaikesta katkeruudesta huolimatta hyviin väleihin valloittajien kanssa? Sekä hyötymään sen kasvavasta taloudesta omilla vahvuuksillaan - mitä ne sitten ovatkaan."

Lopuksi esitän jälleen kerran ihmettelyni Ylen toimituskunnan älyllisesti epärehellisestä ja yksipuolisesta uutisoinnista. Ja kysyn, että mikä on tuon toimituskunnan näkemys hyväksyttävä peruste sen verorahoitteiselle toiminnalle jos ja kun se ei ole puolueeton, totuudenmukainen ja monipuolinen uutisointi Suomen ja maailman tapahtumista?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuun tavoittelu taivaalta on johtanut palestiinalaiset ahdinkoon
Ylen päätoimittajan luottamus tulisi mitata
Gazalaiset ja Karjalan menetys