Suomen historian ensimmäinen islamilainen terrori-isku tapahtui Turussa perjantaina 18.8.2017.

"Miksi virallista Suomea ei kiinnosta?" kysyy perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari twiitissään 18. elokuuta ja viittaa Espanjan Barcelonassa, vain päivää ennen Turkua, 17.8.2017 tapahtuneeseen terrori-iskuun.

Barcelonassa kaupungin, alueen ja valtion edustajat nimittäin osallistuivat tragedian uhrien muistamiseen kaksi vuotta iskun jälkeen.

"Miksiköhän Turussa ei?" kummastelee niin ikään Identiteetti ja demokratia -parlamenttiryhmässä (ID) EU-asioiden neuvonantajana työskentelevä Sakari Linden.

Suomen Uutiset kertoo, että Turussa järjestettiin sunnuntaina 18.8. terrori-iskun vuosipäivänä Kukkavirta-muistokulkue ja kukkien lasku Aurajokeen jo toista kertaa.

Muistokulkueella haluttiin järjestäjien tiedotteen mukaan Turun terrori-iskun uhrien lisäksi kunnioittaa terrori-iskujen uhreja kaikkialla Euroopassa.

Kansallismielisten liittouman järjestämä tilaisuus sujui rauhallisessa ja kunnioittavassa tunnelmassa.

Järjestäjät kiittivät poliisia sujuvista turvallisuusjärjestelyistä ja erityisesti siitä, että tänä vuonna Aurajoen vastarantakin oli annettu Kukkavirta-tapahtuman käyttöön, joten vasemmistolaisten rummuttava huutokuoro ei päässyt sinne rettelöimään ja häiritsemään muistotilaisuutta viimevuotiseen tapaansa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila piti erikoisena äärivasemmiston halua järjestää jälleen ”vastamielenosoittajien” huutokuoron muistokulkuetta vastaan, sillä 188 Kukkavirtahan on nimenomaan terrori-iskun uhrien muistoa kunnioittava muistokulkue, ei mielenosoitus.

Junnilan mielestä oli surullista, että Turun kaupunki ei halua millään lailla noteerata tätä islamilaista terrori-iskua.

"Haluaisin, että puhuttaisiin enemmän siitä, mitä Turussa on tapahtunut ja miksi se on tapahtunut", Vilhelm Junnila totesi ja oli pahoillaan Turun kaupungin hyvin nihkeästä asenteesta uhrien muistamiseen.

Suomen Uutisten mukaan perussuomalaisten Turun valtuustoryhmä olisi halunnut, että valtuustossa olisi pidetty hiljainen hetki uhrien muistolle. Edes tähän ei Turussa suostuttu.

"Nyt jauhetaan äärioikeistosta ja äärivasemmistosta, ja siitä, keitä kulkueessa on mahdollisesti mukana. Sen sijaan meidän pitäisi puhua siitä, että tämä oli ensimmäinen islamilainen terrori-isku Suomessa. Jollei tästä saa puhua, niin mistä sitten", Junnila peräänkuuluttaa.

Kaikki tietävät, että iskun teki vuonna 1994 syntynyt marokkolainen Abderrahman Bouanane. Hän oli saapunut Suomeen turvapaikanhakijana keväällä 2016.

Bouanane valehteli Suomeen tullessaan iäkseen 17 vuotta, ja sai näin luvan viettää ensin puolisen vuotta alaikäisten turvapaikanhakijoiden yksikössä. Toisten lähteiden mukaan Bouanane ilmoitti poliisille aluksi iäkseen 18 vuotta, syntymävuodekseen 1998 ja nimekseen Abderrahman Mechkah.

Turvapaikkaa hakiessaan hän oli ilmoittanut puolestaan nimekseen Abdul Rahman ja olevansa palestiinalainen. Hän oli ystävilleen kehuskellut antaneensa suomalaisviranomaisille väärän nimen ja iän.

Bouanane oli kirjannut muistiinpanoihinsa, että hän haluaa tehdä Suomesta islamilaisen valtion ja ettei pidä demokratiasta. Terrori-iskun tekeminen oli hänelle jihadististen näkemysten toteuttamista.

Bouanane puhui suomalaisista "vääräuskoisina" ja oli todennut, että kristityt pitäisi tappaa. Bouanane kirjoitti käsin arabiaksi poliittisen manifestin, jossa oli viittauksia Koraaniin ja teki saman sisältöisen videon ennen puukotuksia.

Käräjäoikeus tuomitsi Abderrahman Bouananen 15. kesäkuuta 2018 kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä elinkautiseen vankeusrangaistukseen.

31-vuotiaan kuolleen naisuhrin pikkuveli kommentoi MTV Uutisille tuntojaan iskua seuraavana päivänä sanomalla:

"Olin jo aikaisemmin sanonut, että on vain ajan kysymys, kun Suomessa sattuu jotain. Ajattelin jo silloin, kun turvapaikanhakijoita rupesi tulemaan Suomeen paljon, että siitä seuraa jotain pahaa. Joukossa on aina vaarallisia ihmisiä. Ja nyt se sitten tapahtui."

Niinpä perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnilan peräänkuuluttamaan huoleen, että meidän pitäisi puhua enemmän Turun tapahtumista ja siitä, miksi se on tapahtunut; ja minkä tähden Suomen on niin vaikeaa myöntää, että tämä oli ensimmäinen islamilainen terrori-isku Suomessa, syy löytyy islamista.

Koko ongelman ydin on islam ja muslimimaahanmuutto.

Valtamedia jatkaa islam-poseeraustaan, moraalista ylemmyyttään ja paremmuuttaan turvautumalla edelleen monikulttuurisen rikkauden illuusioonsa keskittymällä vain siihen, miten muistokulkueet vuodesta toiseen saataisiin leimattua ”äärioikeistolaisiksi” tai "natsimarsseiksi".

Päättäjät eivät puolestaan vieläkään tiedä, mitä tehdä tilanteessa, jonka ovat itse luoneet. Islamistista terrorismia käsitellään elämän tosiasiana, johon eurooppalaisten, myös suomalaisten, on totuttava. Se on ikään kuin jonkinlainen poikkeus, joka ei liity islamiin.

Keskustelukulttuuri kaikkialla on sitä, että islamin kasvavasta uhasta huolimatta eurooppalaisten on elettävä elämäänsä mahdollisimman normaalisti.

Useimmissa Euroopan maissa islamin kyseenalaistaminen on leimattu "islamofobiaksi", ja on ennakkoluuloista ja suvaitsematonta "vihapuhetta" arvostella takapajuista ja brutaalia poliittis-ideologista uskontoa. Islamin hyssyttely on tärkeämpää kuin suomalaisten henki.

Sunnuntaisessa Kukkavirta-muistotilaisuudessa juhlapuheen pitänyt perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila palautti mieleen, miten kaksi vuotta sitten Suomen Turun ylle kertyi synkkiä pilviä.

"Noista pilvistä ei ropissut sadetta, vaan kosteus kaupungin kasvoilla koostui kyyneleistä.

Kyyneleet eivät syntyneet Auran aalloista, vaan suolasta, jota haavoihimme siroteltiin. Haavoihin, jotka eivät enää umpeutuneet.

Kello oli 16.02 ja tapahtui se, mitä Suomessa ei koskaan pitänyt tapahtua", Junnila huomautti ja korosti veitsihyökkäyksen olleen tuolloin Suomen ensimmäinen, jihadistisessa tarkoituksessa tehty islamilainen terrori-isku, jonka uhreiksi joutui kymmenen viatonta henkilöä, joista kaksi menehtyi.

"Kotiseutuamme kohtasi äärimmäinen paha. Tämän pahuuden takia kuolleiden, loukkaantuneiden ja heidän läheistensä tragedia ei saa koskaan painua unholaan."

Junnila kuvaili, miten iskun jälkeen meille kerrottiin, että "mitä enemmän elämä jatkuu arkisena, sitä nopeammin voimme käsitellä asiaa".

"Asiat yritettiin selittää parhain päin, jonka jälkeen niistä vaiettiin. Ajankuva on se, että tietyistä asioista vältetään sanomasta mitään negatiivista."

Puheessaan Junnila tähdensi, että yhtenäisyyttä ei kuitenkaan rakenneta siten, että yritetään olla vain yhtä mieltä ja vain, koska asiasta ei uskalleta muuten keskustella. Ja ne jotka uskaltavat, saavat tuntea sen nahoissaan.

Hän totesi ilmiön olevan samantyyppinen kuin suomettuminen aikanaan.

"Jopa niin, että emme enää uskalla puolustaa sitä, mihin uskomme ja huolehtia omasta turvallisuudestamme. Turvallisuus on ollut yhteiskuntamme arvokkaimpia piirteitä.

Nyt elämme äärimmäisen liennytyksen ja hyväuskoisuuden aikaa. Uhrit maksoivat siitä kovimman hinnan. Muistakaamme heitä, kun kukat lipuvat pitkin Aurajoen pintaa", Junnila kehotti ihmisjoukkoa, joka oli kokoontunut Aurajoen rantaan muistamaan uhreja ja laskemaan kukkia hiljaisen virran vietäväksi heidän muistolleen.

Hän muistutti, että Turun päivänä 2017 laskettiin Aurajokeen ensimmäisen kerran kukkia uhrien muistoksi. Seuraavana vuonna ei kaupunki tai valtiovalta kuitenkaan enää halunnut muistella järkyttävää tragediaa laisinkaan ja muistotilaisuuden järjestäminen jäi yksittäisille kansalaisille ja kansalaisliikkeille.

"Suomen Turku pystyy parempaan. Ei voi olla niin, että yhteiskunta äityy valikoimaan, mitä tragediaa on suotavaa muistaa, mitä kärsimystä on sopivaa jakaa tai ketkä sitä saavat surra."

Turun kaupunki järjesti suruliputuksen vuonna 2017 perjantain 18. päivän tapahtumien johdosta keskustan silloilla lauantaina kello 8–21. Lauantaina sisäministeriö määräsi puolilta päivin suruliputuksen koko maan valtion virastoihin ja laitoksiin. Liputus alkoi heti ja se päättyi klo 21. Sisäministeriö toivoi, että koko maa yhtyisi suruliputukseen.

Vuoden kuluttua iskusta, 18. elokuuta 2018, Turun kaupunki ei järjestänyt muistotilaisuutta. Turun kaupunginjohtaja Minna Arveen mukaan kaupunki oli sitä mieltä, etteivät traaginen rikos ja sen tekijä ansaitse muistopäiviä.

Nyt sunnuntaina perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila vetosi Turun kaupunkiin, että se toimisi sillanrakentajana ja kunnioittaisi terrori-iskun uhreja valaisemalla kirjastosillan Suomen lipun väreillä jokaisena tulevana elokuun 18. päivänä:

"Vaikka aika unohtaisi uhrit, me emme unohda!"