Blogi: Jukka Hankamäki, ti 14.11.2017 09:31

Fahrenheit 451

Paperi syttyy 233 Celsius-asteessa, joka vastaa 451 Fahrenheitin lämpötilaa. Viimeksi mainittu on myös Ray Bradburyn tunnettu romaani ja François Truffaut’n elokuva.

Sanotaan, että totuus ei pala tulessakaan, ja suurta osaa netissä ilmestyneestä onkin ollut vaikea polttaa poroksi. Niinpä Saksan hallitus sääti hädissään lain, joka määrää Internet-toimijoille 50 miljoonan euron sakot ”väärinä” pitämiensä näkemysten lausumisesta. Lieventävien asiainhaarojen vallitessa voi selvitä 5 miljoonalla.

Lokakuun alussa voimaan tulleen lain mukaan sosiaalisen median ylläpitäjien täytyy alkaa valvoa käyttäjien mielipiteitä, ja ”vihapuheena” pidetyt näkemykset velvoitetaan poistamaan määräajassa. ”Selvästi lakia rikkova sisältö” pitää poistaa 24 tunnissa ja ”epäselvissä tapauksissa” aikaa on viikko.

Ripeää pitää olla sensuurin työn. Viranomaiset ilmeisesti tavoittelevat sensuroitavalle ainekselle lisäjulkisuutta, sillä pimittämisellä on paniikinomainen hoppu. Kaikki alkavat tietää, että ”verkko tulkitsee sensuurin vaurioksi ja reitittää sen ohi” niin sanotun Streisand-ilmiön mukaisesti. Tässä mielessä verkko toimii kuten ihmisten aivot, jotka kiinnittävät huomioonsa kaikkeen, mikä kielletään ja tuottaa ”kielletyn hedelmän houkutuksen”.

Saksa toistaa natsitraumaansa ja sensuroi kuin Gestapo

Ymmärrettyään Alternativ für Deutschland -puolueen vaalivoitosta saamansa signaalin Angela Merkelin hallitus on yltynyt täysin kaheliin sananvapauden kuohintaan. Sakon uhan suuruus joko osoittaa sananvapauden arvon tai mitätöi euron tavalla, joka on 1930-luvun inflaatiota pahempi.

Kun Saksan sananvankeutta valvova inkvistio on annettu nettioperaattorien tehtäväksi, töpselinokkaiset nettinörtit toimivat nyt yhtä aikaa poliiseina, syyttäjinä ja tuomareina, ja ratkaisujen täytyy olla joka kerta oikeita, sillä kansanvaltaisille yhteiskunnille tyypillisenä pidettyä muutoksenhakumahdollisuutta ei ole. Tämä saattaa selittyä sillä, että aineistojen tuhoaminen ei ole edes tuota pelättyä tuomitsemista, jota edeltäisi oikeuskäsittely ja puolustatumismahdollisuus, vaan se on yksipuolista poistamista eli likvidointia, joka voi tapahtua täysin mielivaltaisesti.

On huomattava, että vaikka jotkut mielipiteet olisivat joidenkin toisten mielestä vääriä tai joissakin suhteessa epätosia, ne ovat kuitenkin todellisia, sillä ne esiintyvät todellisuudessa. Siksi niiden pois jynssääminen johtaisi valheelliseen kuvaan yhteiskunnasta.

Tätä kautta Saksan hallitus on avannut tien ihmisoikeuksien, YK:n ihmisoikeusjulistuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaiseen sensuuriin. Tämä jälkikäteinen pikasensuuri luo olemassaolollaan pelkoa ja aiheuttaa ennakkosensuuria, jonka tarkoitus on tappaa sananvapaudesta sen olennainen ydin: mahdollisuus osoittaa ja lausua julki vaikeiksi koettuja yhteiskunnallisia ongelmia.

On muistettava (ja myös tulevaisuutta varten tähdennettävä), että sananvapauden suoja koskee nimenomaan ongelmallisiksi koetuja asioita, joista julkinen hallinto ja valtiovalta ovat eri mieltä kuin kansalaiset, sillä ongelmattomien asioiden kohdalla sananvapautta ei lainkaan tarvita. Sananvapaus on yhteiskunnan rakenteiden välillä vertikaalista, ja se voi realisoitua vain sellaisissa kysymyksissä, jotka herättävät voimakasta erimielisyyttä, siis myös vihaista puhetta.

Miksi sarkasmia pitää varoa?

Palautan mieleen kirjailija Heinrich Heinen lauseen vuodelta 1823: ”Siellä, missä poltetaan kirjoja, poltetaan pian myös ihmisiä.”

Sarkasmien, parodioiden ja mustan huumorin esiinnousua voidaan pitää merkkinä politiikan ja hallinnon despoottisuudesta, sillä sarkastisuus on psykologisesti arvioiden merkki siitä, että sen harjoittajat kokevat itsensä loukatuiksi. Sarkasmi kukkii kansan keskuudessa siksi, että sovitus ei olosuhteista johtuen käy, ja jäljelle jää vain alistuminen.

Sarkasmia ja parodiaa ei ollut missään niin paljon kun entisissä sosialistimaissa. Niissä sananvapautta ja muita perusoikeuksia loukattiin tavalla, jolla koko ihmisyys kiellettiin, ja yhteiskuntakritiikki käpertyi sarkasmien ja parodioiden kuoreen. Sama on toteutumassa myös nyky-Suomessa, sillä terveessä yhteiskunnassa esimerkiksi Päivän Byrokraatin ja Keijo Kaarisateen tapaisia sinänsä viattomia sivustoja ei tarvittaisi.

Varoitan siis lähtemisestä sarkasmien tielle, sillä se on merkki oloihin alistumisesta, eräänlainen voimattomuuden tunnustus, josta valtiovalta, poliittinen hallinto ja viranomaiset tykkäävät. Sen vuoksi ne katsovat tyytyväisinä läpi sormien, kun kansalaiset muurahaisia sukissaan ja naama tympeästi vääntelehtien valittavat ja selittelevät, että heidän vihassaan vapauksia vastaan rikkoneita kohtaan onkin muka kyse vain mitättömästä ”sarkasmista”, eli mustan huumorin kaapuun puetusta ”kritiikistä”.

Tällaisesta tukahdutetusta, todellista vastarintaa nujertavasta ja ihmisten luovuutta sekä elämän voimia vastustavasta anturan alle asettamisesta nousee ahtaassa elintilassa piipertävien pieneläinten, jyrsijöiden ja päästäisten, tympeä lemu.

He vetivät altaan maton

Kysytäänpä kuitenkin, miksi ylipäänsä on olemassa ”vihapuheeksi ”sanottua maahanmuuton ja muiden epäoikeudenmukaisena koettujen tarkoitusperien arvostelua ja vastustusta. Kuin mustasta komediasta on se tapahtumien kulku, jolla ”vihapuheen” metsästäjät ryömivät nyt kynnet verillä koettaen tavoittaa edellä kulkevan yhteiskuntakritiikin ja laittaa häkistään lähteneen lohikäärmeen aisoihin.

Niin sanottu vaihtoehtomedia ja sen terävä yhteiskuntakritiikki syntyivät siksi, että Euroopan unionin löperöliberaalit ja vihervasemmistolaiset idealistipoliitikot avasivat Euroopan ulkorajat maahanmuuttotulvalle, jota kansallisvaltioiden kantaväestöt eivät hyväksy.

Tällä dynamiittityhmällä politiikallaan he sytyttivät vastavalkeat ja kritiikin soihdut, mutta vieläkään he eivät tajua tekojensa merkitystä eivätkä ymmärrä jälkien johtavan omiin päätöksiinsä. Sen sijaan he arvostelevat itse tuottamansa ongelman ilmentymää, laajaa yhteiskuntakritiikkiä ja vaihtoehtomediaa, joka on kyseenalaistanut perinnemedian tavan elää rappeutuneessa, korruptoituneessa ja mädässä symbioosissa EU-johdettujen hallitusten kanssa.

Nyt nuo valtavirtapoliitikot sättivät omista virheistään itse herättämänsä arvostelun olemassaoloa, mikä on johtamassa kaksinkertaiseen valheeseen ja petokseen. Voilà! Tämä politiikka on, paitsi tyhmää, myös toimimatonta, sillä mielipiteiden tukahduttaminen johtaa yleensä käsirysyihin kaduilla.

Asia on kuin kaasun ja tulitikun suhde. Poliitikot syyttävät räjähdyksestä leimahdusta, vaikka he itse päästivät kaasun keittiöön.

Kulttuurin katastrofaalisuus ja nurin käännetty liberalismi

Eräinä syinä mielipiteiden kärjistymiseen ovat olleet postmoderismin, jälkistrukturalismin, sosiaalisen konstruktionismin ja dekonstruktion tapaiset irrationaaliset ajatussuunnat, jotka ovat pyrkineet kaiken olemusajattelun kieltämiseen.

Menetetyiksi on tuomittu yhtä hyvin kansallisvaltiot, kehollinen kaksiarvoinen sukupuoliero kuin kaikki muukin aineellinen, mukaan lukien valtioiden varallisuus. Nyt koko elämä alkaen perhe-elämästä ja päättyen kansakuntien itsemääräämisoikeuteen yritetään ryvettää nomadisen kiertolaisuuden sekamelskassa, jota höystävät ”sananvastuu” ja ”kivapuhe”.

Kysymyksessä on olevaisen maailman kieltäminen, jota jo Martin Heidegger arvosteli kirjoituksissaan.

Ei ihme, että tätä valheellisuutta vastaan on lopultakin noussut vastareaktio. Tulkitsen nykyistä mielipideympäristön klusteroitumista, polarisaatiota ja kärjistymistä seuraukseksi älyn rappiosta, jonka vallitessa irrationalismi ja sen mukaiset poliittiset näkemykset ovat lähteneet lentoon länsimaissa.

”Vihapuheeksi” lavastetussa argumentaatiossa on kyse realistien ja rationalistien esiinnoususta huomauttamaan, ettei kaiken potaskan pidä läpäistä kriittisyyden seulaa, vaan suuri osa punavihreiden ajatuspajojen, wörkshoppien ja kaikenlaisten pop up -pilottiprojektien päättömistä ideoista joutavat suoraa päätä rehusilppuriin ja poistoraasteen keskipakoissuuttimen kautta Nevanderin suolle.

Tosiasiassa poliittisen eliitin optimismi on pelkuruutta kohdata todellisuus, ja heidän esittämänsä uhkaukset sananvapauden pois syömisestä ovat pelkkää pyrkimystä jatkaa omaa syväjoogaansa pian poksahtavassa kuplassa.

Heidän väitetty ”liberalisminsa” ei ole mitään oikeaa vapaamielisyyttä vaan pikkusieluisten opportunistien elämäntapaeskapismia ja huvitteluliberalismia, joka asettaa ihanteeksi ja päämääräksi, että kaikilla olisi kliffaa. Koska yhteiskunnallinen todellisuus harvoin on pelkkää kliffaa, he osoittavat omaa vapaamielisyyttään kahlitsemalla asioita koskevan totuuden.

Syynä Euroopan maiden älyllisesti, poliittisesti ja taloudellisesti katastrofaaliseen tilaan on se, että Eurooppaa johtamaan on päästetty videopelien yleissivistämiä porvareita ja vihervasemmistolaisia ituhippejä, joilla ei ole esittää toimintansa tueksi vähäisintäkään järjen hiventä, ei minkäälaista filosofiaa eikä sen tärkeintä menetelmää, eli loogista ajattelua.

Täytyisi kai itse ryhtyä filosofiaa jakamaan, sillä luonto ei säästä lahjojaan, mutta mitä tehtävää noille niinistöille, biaudet’eille ja monille muille sitten jää?

Jukka Hankamäki ti 14.11. 09:31

Kommentit: 0



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Facebook sivullamme.

Jukka Hankamäki

Filosofian tohtori Filosofi, tietokirjailija, tutkija Etiikan ja yhteiskuntafilosofian asiantuntija

tuoreimmat

Gallup-kannatusten salaisuus

ke 17.01. 18:42

Niinistön mehut

ti 16.01. 15:17

Eliitti rappeutunut Rappio elitisoitunut

pe 12.01. 16:26

Ylen kurja Kekkis-proggis

ma 08.01. 15:08

HS uutisoi pakolaispolitiikan parannukset manikealaisesti

la 06.01. 18:49

Kaksinaismoralismista

to 04.01. 16:49

Niinistö ei ole osoittanut aktiivista katumista

ma 01.01. 15:54

Keppimiehen kauppaketju sensuroi moraalipaniikissa tähtipojat

pe 29.12. 14:36

Sukupuolta ei voi sensuroida

to 28.12. 13:18

Feministinen EU-kähmintä

ke 27.12. 14:36

blogit

Vieraskynä

Gazan rintamalta kuuluu kyllä jotakin

to 04.01.2018 16:15

Juha Ahvio

Mistä on kysymys Trumpin ja Bannonin vastakkainasettelussa?

ti 09.01.2018 17:58

Professorin Ajatuksia

Talouttamme vaivaa turvallisuushakuisuus

to 18.01.2018 16:15

Jukka Hankamäki

Gallup-kannatusten salaisuus

ke 17.01.2018 18:42

Petteri Hiienkoski

Kristinusko ja islam X: Allah on Raamatun Jumalan irvikuva

ke 06.12.2017 08:52

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kutsutaan romanit Suomeen ja testataan Helsingin päätös

la 02.12.2017 20:53

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Feminististä ei ole miesliikkeen johtoon

pe 05.01.2018 08:15

Arto Luukkanen

Tänään Ylessä: matelevaisuuden huippu?

ma 15.01.2018 16:49

Mika Niikko

Toinen kierros konservatiivien käsissä

to 18.01.2018 16:21

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Vuosi 2017 ja terroriunohdusteollisuuden nousu

la 30.12.2017 11:36

Heikki Porkka

Ruotsi on ihmiselle EU:n vaarallisin maa

ma 15.01.2018 19:37

Olli Pusa

Onko Ruotsi menetetty maa?

to 18.01.2018 20:16

Alan Salehzadeh

Ääri-islamisteissa on myös naisia, ja he pystyvät miehiä tehokkaammin radikalisoimaan lapsia

ke 03.01.2018 19:52

Janne Suuronen

Sauli Niinistö uudenvuodenpuhe ja ilmastonmuutos

ma 01.01.2018 17:10

Reijo Tossavainen

Huhtasaaren poliittinen ajojahti on perusteeton

to 18.01.2018 09:58

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Vuoden 1918 sodan syyt

to 18.01.2018 16:16

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49