Blogi: Vieraskynä , ke 11.10.2017 13:19

Steve Bannon, Christopher Lasch ja demokratian kriisi

Vasemmistolaista yhteiskunnallista ajattelijaa ja historian professoria Christopher Laschia ei hevin yhdistäisi Trumpin entiseen neuvonantajaan Steve Bannoniin. Mikäli Lasch eläisi yhä, hän olisi Jerry D. Salyerin artikkelin mukaan niitä harvoja, jotka Brexitin ja Trumpin valinnan jälkeen, voisivat huudahtaa: Mitä minä sanoin!

Steve Bannonin ajatteluun Lasch on vaikuttanut paljon. Breitbart-lehti on pitänyt Laschin viimeiseksi jäänyttä kirjaa The Revolt of the Elites and the Betrayal of Democracy nykyisen populistisen agandan takana. Laschia voisi kuvata kommunitaristiseksi populistiksi, jonka ajattelu oli hyvin omintakeista, sillä hän vastoin kuin liberaalivasemmisto antaa arvoa perheelle ja yhteisöt yhtenäisinä pitäville sosiaalisille normeille, ja vaikka hän saattaa nostaa perustelunsa Marxilta, hän siitä huolimatta arvostelee yliopistoa, joka on unohtanut työväenluokan. Hän vihaa vasemmistolaista valtakoneistoa enemmän kuin konsevatiivista.

Lasch tuomitsi liberaalien ennakkoluulot perinteitä ja historiallista muistia kohtaan. Hänen mielestään vihamielinen suhtautuminen omaan historiaan ja kulttuuriin on merkki kulttuurimme romahtamisesta. Esseessään Why the Left has no Future Lasch on lähimpänä Bannonin ajattelua. Lasch analysoi nykyajan intellektuellien maailmankuvaa uskonnon, perhekeskeisten arvojen ja henkilökohtaisen vastuun etiikan vastaiseksi. Liberaalit kirjailijat ovat pelkkiä puoliradikaaleja teeskentelijöitä.

Lasch kirjoitti Eliitin kapina -kirjansa vastauksena espanjalaisen konservatiivin José Ortega y Gassetin klassiseen teokseen Massojen kapina, jossa Gasset näkee rahvaanomaisen roskaväen uhkana sivilisaatiolle. Lasch taas näkee uhan valehtelevassa eliitissä, millä entisen aristokratian kanssa on yhteistä turhamaisuus ja ylpeys, mutta mikä ei ole saanut vanhan aristokratian hyviä puolia.

Uutta aristokratiaa ei aateluus velvoita, se kerääntyy rannikoille ja kääntää selkänsä sisämaalle, se luo siteet liikkuvaan rahaan, glamouriin, muodin ja popkulttuurin kansainvälisiin markkinoihin. Siitä ei löydy minkäänlaista patriotismia, monikultturismi sopii sille täydellisesti. Uudet eliitit ovat kotonaan transit-tilassa, matkalla kokouksiin, festivaaleille, kodissaan he käyvät vain kääntymässä. Tällaisten ihmisten näkökulma ei ole kansallinen, vaan heillä on ”turistien maailmankatsomus”, eikä Lasch odottanut paljon maailmalta, mitä johtavat turistit.

Laschin merkitys on siinä, että hän näytti vaihtoehtoisia näkökulmia politiikkaan ja yhteiskuntaan, kulissien takaiset rahamiehet ja ylimieliset teknokraatit ovat johdattaneet meidät kulttuuriseen rappioon, hallitsemattomien massiivisten demografisten virtausten aikakauteen ja nähtävästi myös kontrolloimattomiin vallankumouksiin niin geenitekniikassa, robotiikassa kuin psyykenlääkkeiden kehittelyssäkin.

Vaikka Lasch ei ollut uskonnollinen, arvosti hän sellaisia katolisia ajattelijoita kuin Orestes Brownson ja paavi Johannes Paavali II ja piti mahdollisena, että usko saattaisi olla parannuskeino edistyksellisten toverien mieltä jatkuvasti askarruttavaan ”teknologian faustilaiseen näkemykseen”.

Lasch taisteli palavasti ihmisen kokoisen demokratian puolesta. Hänen mielestään kahden työssäkäyvän vanhemman perheiden ja yksinhuoltajaperheiden jatkuva lisääntyminen on todiste siitä, että olemme yhä enemmän talouselämän käskyläisiä. Vasemmiston halu työntää lapset yhteiskunnan kasvatettaviksi vahvistaa byrokraattista individualismia ja jättää kansalaiset niin aikuiset kuin lapset kulutuksesta nauttiviksi lapsiksi.

Ihmiset ovat menettäneet uskonsa demokratiaan, se ei enää vakuuta heitä, kirjoittaa lakimies ja tutkija James Kalb. Yhteiskunnat ovat muuttuneet, ja globalismi ja yhä lisääntyvä kansan monimuotoisuus on tehnyt vaikeaksi määritellä, mitä erillisiä kansanosia hallitsemiseen valitut edustavat. Brexit-äänestys on hyvä esimerkki; osa koki, että heillä on enemmän yhteistä muiden Euroopan maiden vastaavasti ajattelevien ihmisten kanssa kuin omien maanmiestensä kanssa. He asettivat etusijalle Brysselin byrokraatit.

Toinen ongelma on äänten ostaminen, mikä johtaa hallituksiin, jotka ovat valmiita tekemään yhä enemmän niiden kansanosien puolesta, jotka ovat tottuneet tekemään yhä vähemmän. Lupauksilla huojennuksista saadaan kannatusta. Lopputulos on kurittoman kansan kykenemättömyys hyödylliseen yleiseen keskusteluun ja suuren aktiivisen hallituksen muodostaminen. Kun kansa on kykenemätön suuntaamaan hallitukselle perusteltuja vaatimuksia, hallitus alkaa tehdä päätökset kansan nimissä ilman kansan tosiasiallista osallistumista.

Seurauksena on pieni hallitseva eliitti, joka ei eliitiksi tunnustaudu, ja siksi siltä puuttuu asenne ajaa yhteistä etua. Etiittiin kuuluvat ovat vallassa todennäköisimmin vain vahvistamassa omia vallan asemiaan, ja he katsovat jopa oikeudekseen sivuuttaa pahantahtoisina tai suosion ansaitsemattomina pitämiensä ihmisten tarpeet. Kansalaiset ovat antaneet hallitukselleen vahvan oikeutuksen, millä hallitus päättää sitten hyvästä ja pahasta, oikeasta ja väärästä, ja kun vallan kaikki osapuolet ovat tasavertaisia vaatimaan tahtonsa toteuttamista, niin konfliktin sattuessa, lukumääräisesti suurempi osa tahtoja jää vallitsevaksi.

Näin vallan enemmistöt alkavat laiminlyödä tasa-arvoiset vähemmistöjen vaatimukset epäreilulla tavalla. Pyrkimysten tasa-arvoisuus ei kerro, kuinka konflikti ratkaistaan, eikä aina olla halukkaita jättämään hankalia kysymyksiä äänestettäviksi, joten hallitus yhteistyössä vaikutusvaltaisten instituutioiden kuten mm. median organisaatioiden kanssa, päättää millaiset unelmat pääsevät suosituimmuusasemaan – ja koska puuttuu riippumaton mitta hyvästä ja pahasta – järjestelmän tarpeet ja sitä hallitsevien intressit ovat ne, jotka määräävät asian käsittelyn ja käytännön.

Tänä päivänä suositaan unelmia, jotka vahvistavat vapaata valtiota ja taloutta. Markkinoiden ulkopuolisten ja ei-byrokraattisten yhteyksien toimintaa – perhettä, uskontoa, kulttuuriperinnettä – ei tueta, koska ne häiritsevät kaupallisuutta, urakehitystä, kuluttajuutta. Nyt suositaan kulttuurinormeja rikkovia toiveita, niinpä naista, joka haluaa olla mies, tulee kohdella miehenä; rikotaan avioliiton erikoislaadun rajoja; hajotetaan perinteisiä perhejärjestelmiä.

Demokratia perinteisessä mielessä ei kestä, kun vahva identifikaatio yhteiseen kansakuntaan on hiipumassa. Demokratian edellyttämä sosiaalinen yhtenäisyys ja kurinalaisuus suunniteltujen tehtävien hoitamiseksi alkaa loppua. Yhteiselle ymmärrykselle ja vapaaehtoiselle yhteistyölle perustuva elämäntapa on tuhoutumassa, ja siksi demokraattiset pyrkimykset johtavat hyvin hämärille poluille.

Kalbin mukaan yhteiskunta on mennyt vinoon sellaisessa, mikä on perustavaa laatua olevaa, ja ongelmat ovat niin syvällä, etteivät poliittiset sovellukset, korkeammat hallinnon muodot, voi tilannetta auttaa. Tarvitaan jotain politiikkaa edeltävää, uskonnollista ymmärrystä, koska vapauden ja yhdenvertaisuuden abstraktiot eivät muuta niitä todellisia järjestelyjä, joita poliitikot tekevät elämäntapamme tuhoamiseksi. Meidän on tuotava kysymys hyvästä elämästä taas julkiseen keskusteluun.

 

Lähteet:

Kalb, J. 2017. Should Catholics favor democracy? Crisis-magazine, 2.8.
Salyer, J. D. 2017. Christopher Lasch: one of Bannon's favorite authors. Crisis-magazine, 19.9.

Kirjoittaja on Hilkka Axelsen, eläkkeellä oleva kirjastonhoitaja, FM yleinen historia.

Vieraskynä ke 11.10. 13:19

Vieraskynä

Oikean Median vieraskynä -blogiin poimitaan mielenkiintoisia kirjoituksia henkilöiltä, jotka kirjoittavat harvemmin tai eivät voi omalla nimellään kirjoittaa valitsemistaan aiheista.

tuoreimmat

Puolimatka: Altistaako nykyinen seksuaalikasvatus nuoria hyväksikäytölle?

pe 22.02. 21:57

Miten Amerikan eliitti jakoi kansan kahtia

la 02.02. 00:40

Vihapuhe on ihmisoikeus

ke 09.01. 17:44

Viktimokratia on nykypolitiikan valtavirtaa

to 20.12. 23:49

Kirja-arvio: Väärän lipun operaatio

ke 19.12. 22:16

Kirja-arvio: Pilvikädet, M.A. Meretvuo

to 13.12. 23:30

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11. 00:00

GCM-Sopimus uhkaa Euroopan turvallisuutta

to 15.11. 23:36

Naistennis ja feminismi

su 11.11. 01:16

Saako Sexpon pedofiliaohjelmaa kritisoida?

su 28.10. 21:39

blogit

Vieraskynä

Puolimatka: Altistaako nykyinen seksuaalikasvatus nuoria hyväksikäytölle?

pe 22.02.2019 21:57

Juha Ahvio

Vuoden 2019 vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä

su 17.02.2019 21:28

Professorin Ajatuksia

Ann Selin perussuomalaisella linjalla

pe 22.02.2019 21:53

Jukka Hankamäki

Vaalit: Soten loppusota vai uusi lähtölaukaus?

to 21.02.2019 22:23

Petteri Hiienkoski

Demokratia ja uskonnonvapaus edellyttävät sananvapautta

su 10.02.2019 04:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rajatonta välinpitämättömyyttä

pe 08.02.2019 19:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kantasuomalaisia syrjitään yo-kirjoituksissa järjestelmällisesti

la 26.01.2019 22:07

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suomi intiaanina - viekö EVM maat ja mannut?

ma 18.02.2019 22:18

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Vihertynyt valtaeliitti ja identiteettipolitiikan moraalikaaos

la 16.02.2019 11:57

Heikki Porkka

Yle pimittää merkittävää tietoa Ranskan antisemitismistä

ke 20.02.2019 19:22

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Neuvostotaide oli propagandan väline

ke 20.02.2019 17:49

Reijo Tossavainen

Tee oma arvovalintasi ja äänestä!

ma 11.02.2019 09:16

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Intellektuellin osa

pe 22.02.2019 21:54

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20