Suomalaisten asenteista löytyy vahvaa kansallismielistä kasvualustaa. Jos esimerkiksi maahanmuuton määrä olisi kansalaisille yhdentekevää, kasvanut maahanmuutto tuskin johtaisi kansallismieliseen liikehdintään.

Tämä ilmenee tänään julkaistusta Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tutkimusraportista ja EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston kirjoittamasta artikkelista Tyytymättömyyden Siemenet – Mistä populismi tulee?

EVA:n vuoden 2017 arvo- ja asennetutkimuksessa kohdennettiin yhteensä 14 kysymystä viidelle eri aihealueelle, jotka olivat maahanmuutto, tuloerot, eliitit, globalisaatio sekä markkinatalous.

EVA:n tutkimuksessa vastaajilta kysyttiin, kuinka valmiita he olisivat äänestämään kolmea kuvitteellista populistipuoluetta.

Puolueista ensimmäinen edusti tiukan linjan nativistista populismia, toinen occupy-henkistä vasemmistopopulismia ja kolmas radikaalia vihreyttä.

Kuvitteellisten puolueiden ohjelmat muotoiltiin tarkoituksella kärjekkäiksi ja ehdottomiksi. Niihin sisällytettiin sellaisia populistisia ulottuvuuksia, joita voidaan pitää tiettyä kannattajakuntaa voimakkaasti kosiskelevina, mutta käytännössä mahdottomina toteuttaa.

Äärikansallinen populistipuolue oli 25 prosentin kannatuksellaan selvästi suosituin vaihtoehto EVA:n tutkimuksessa. Osuutta voidaan pitää suurena, jos ohjelman ajatellaan pitävän sisällään vaatimuksen maahanmuuton pysäyttämisestä kokonaan sekä euroeron.

Toiseksi eniten suosiota saisi radikaalivihreä puolue, jota äänestäisi 11 prosenttia vastaajista. Vasemmistopopulistinen puolue jäisi kolmanneksi vain 7 prosentin kannatuksellaan. Ainoat väestöryhmät, joissa vasemmistopopulistinen puolue saa vähäistä enemmän kannatusta, ovat vasemmistoliiton (28 % äänestäisi) ja vihreiden (18%) kannattajat.

Valta-osa, eli 45–74 prosenttia suhtautuu kriittisesti maahanmuuttoon, eliitteihin ja markkinatalouteen.

Raportin mukaan suomalaisen populismin kova ydin löytyy eliittien ja globalisaation vastaisuudesta.

Suomalaisen populismin kova ydin kertoo siis hyvin samanlaisesta asetelmasta kuin Brexitiin päätyneessä Isossa-Britanniassa tai Donald Trumpin presidentikseen valinneissa Yhdysvalloissa, raportti selvittää.

Maahanmuuttovastaisuuteen nojaavaa populismin ulottuvuutta voidaan kutsua nativistiseksi populismiksi. Kantaväestön etusijaa korostava asennoituminen, nativismi, on tyypillinen kansallismielisille, oikeistoa tai keskustaa edustaville populisteille kautta maailman.

Populismin toisen ulottuvuuden käyttövoimana on taloudellinen eriarvoisuus, sillä siinä yhdistyvät tuloerojen ja markkinatalouden vastustaminen sekä eliittien ja globalisaation kritiikki. Tällainen egalitaristinen populismi on tyypillinen erityisesti vasemmistopopulisteille ympäri maailmaa.

Nativistinen, kansallismielinen populismi asennoituu kielteisesti maahanmuuttoon eikä sitä haluta ainakaan lisätä. Globalisaation nähdään vieneen työpaikkoja ja heikentäneen kansallista päätösvaltaa. Nativisti pitää eliittiin kuuluvia moraaliltaan arveluttavina oman etunsa ajajina ja päättäjiä epärehellisinä. Nativisti kaipaa vahvaa johtajaa, jotta kansakunta löytäisi taas oman identiteettinsä ja yhteiskuntaan palaisi kuri ja järjestys.

Sen sijaan egalitaristinen, vasemmistolainen populismi vastustaa taloudellista eriarvoisuutta ja markkinataloutta. Egalitaristien mielestä globalisoituminen hyödyntää pientä eliittiä, joka huolehtii lähinnä omista eduistaan.

Nativistinen populisti uskoo, että maamme ongelmat johtuvat liian avoimista rajoista: maahanmuutosta, globalisaatiosta ja näitä ajavasta eliitistä, joka ei arvosta kansallista etua saati itsemääräämisoikeutta.

Nativististen populistien ykkösasia on maahanmuuton hillitseminen.

Heidän mielestään nykyisen suuruinen maahanmuutto on liiallista, eivätkä he pidä sen lisäämistä humanitäärisistä tai taloudellisista syistä perusteltuna.

Globalisaatiokehitys on nativistien mielestä mennyt liian pitkälle.

Suomen ja suomalaisten tulisi ottaa päätösvaltaa eliiteiltä takaisin omiin käsiin tavalliselle kansalle, peruuttaa muutama askel taaksepäin globalisaatiosta ja pysäyttää työpaikkojen valuminen ulkomaille.

Nativistinen populismi on ollut Välimeren maita lukuun ottamatta eurooppalaisen ja pohjoismaisen populismin pääsuuntaus. Suomessa perussuomalaiset tai länsinaapurimme ruotsidemokraatit kuuluvat molemmat tähän kategoriaan, samoin Ison-Britannian Itsenäisyyspuolue UKIP, Ranskan Kansallinen rintama tai Puolan Laki ja oikeus.

Keskimäärin vähemmän populistisia asenteita löytyy muu muassa kokoomusta tai RKP:ta äänestäviltä, johtavassa asemassa olevilta, akateemisesti koulutetuilta ja EU-myönteisiltä.

Egalitaristiseen populismiin keskimääräistä taipuvaisempia ovat puoluekannaltaan vasemmistolaiset ja vihreät, ikääntyneemmät väestönosat sekä naiset. Nämä ryhmät ottavat etäisyyttä nativistiseen populismiin liittyvistä asenteista.

Miehet puolestaan allekirjoittavat hieman keskimääräistä vahvemmin nativistisen populismin mutta lievemmin egalitaristisen populismin asenteet. Samankaltaiset asenteet löytyvät nuorilta 18–25-vuotiailta.

Kaikkein selvin yksittäinen populismin selittäjä on koulutus, joka erottelee toisistaan etenkin ääripäät. Akateemisen koulutuksen saaneet ovat vähiten taipuvaisia populistiseen asennoitumiseen, ilman peruskoulun jälkeistä koulutusta jääneet eniten.

Yliopistokoulutuksen saaneet erottuvat selvästi ei-populistisena ryhmänä.

Nimenomaan yliopistokoulutus näyttäisi muokkaavan asenteita suvaitsevaiseen ja avoimeen suuntaan. Koulutettujen osaajien eliitti ajaakin rajojen avoimuutta ja globalisaatiota, raportissa tarkennetaan.

Pelkkä korkeakoulutus ei kuitenkaan muuta asennoitumista, sillä ammattikorkeakoulun käyneet ovat akateemisia paljon alttiimpia nativistiselle populismille.

Raportin mukaan maahanmuuttoa jyrkästi vastustava ja eroa eurosta ajava puolue voisi nousta jopa suurten puolueiden joukkoon, mutta radikaalivasemmistolaiset aatteet eivät suomalaisten sydämiä sulata.

Ehkä vastoin ennakko-oletuksia nativistipuolueen kannatuksessa ei ole suurta eroa miesten ja naisten välillä. Puolue kuitenkin torjutaan naisten parissa hieman miehiä useammin.

Poliittisella kartalla nativistisen populismipuolueen kannatus paikantuu vahvasti perussuomalaisten äänestäjiin. Heistä peräti 79 prosenttia pitäisi tällaisen puoleen äänestämistä todennäköisenä ja käytännössä kukaan ei sulkisi vaihtoehtoa pois. Perussuomalaisten ohella kannatusta löytyisi myös kristillisdemokraatteja äänestävistä (33 %).

Kokoomusta ja perussuomalaisia äänestävät torjuvat äärivasemmistolaisen puolueen varsin kategorisesti, kannoillaan keskustan ja kristillisdemokraattien kannattajat. Myös sosiaalidemokraattien kannattajat torjuvat vaihtoehdon selvin numeroin, mutta näkyvästi pehmeämmin kuin vaikkapa keskustaa äänestävät.

EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston mukaan populismissa ei ole aina kysymys epäterveestä ilmiöstä.

"Populistien huolenaiheet ovat usein ihan asiallisia", toteaa Haavisto STT:lle.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on yhteiskunnallinen insinööritoimisto, joka suorittaa ideoiden lujuuslaskentaa.

EVA on myös elinkeinoelämän ajatuspaja, jonka tavoitteena on edistää suomalaisen yhteiskunnan pitkän aikavälin menestystä. EVA tuottaa tietoa ja näkemyksiä ajankohtaiseen julkiseen keskusteluun sekä esittää reformeja poliittisille päättäjille.