Koko maapallon ihmisten elämä perustuu kasvuun. Etenkin Afrikassa kannustetaan väkiluvun kasvuun, joka on johtanut väestöräjähdykseen. Länsimainen hyvinvointi perustuu kulutuksen kasvuun. Päättäjillä on tavoitteena bruttokansantuotteen kasvu, kasvu ja kasvu, jotta saadaan jatkuvasti enemmän rahaa kaiken kivan rahoittamiseen. Ikuinen kasvu on mahdottomuus, eikä kivan rahoittamiseen ole kasvu riittänyt enää vuosikymmeniin. Siksi päättäjien ratkaisu on ollut velkaantuminen. Kasvua on yritetty lisätä velkaa ottamalla.

 

Kun Euroopassa luonnollinen väestönkasvu on hiipumassa, on avuksi otettu maahanmuutto.

 

Väestönkasvun hillitsemiseksi tehokkainta olisi kehitysavun lopettaminen ja Euroopan rajojen sulkeminen. Tätä on esittänyt mm. Pentti Linkola. Mitä enemmän olen maailmaa nähnyt, sitä vakuuttuneemmaksi olen tästä tullut.

 

Suomen tulee asettaa väestötavoitteeksi kolme miljoonaa. Suomen tulee ajaa EU:ssa maailmanlaajuisena tavoitteena väestömäärän puolittaminen 150-200 vuoden kuluessa. Suomessa tavoitteeseen päädytään kun nykyinen syntyvyys jatkuu vuosikymmenien ajan. ”Ennakollinen kokonaishedelmällisyysluku oli puolestaan koko mittaushistorian alhaisin, 1,35.”

 

Kokonaishedelmällisyysluku on lapsiluvun odote eli lapsimäärä, jonka naiset keskimäärin saavat elinaikanaan. Luvun pitää olla vähintään yli väestön nettouusiutumisluvun eli 2,1, jotta väestö uusiutuisi ja väestösuhteet pysyisivät tasapainossa.

Afrikan ja Euroopan väestökehitys

Suomen väkiluku kasvoi 2019 maahanmuuton takia. Myös syntyvistä lapsista yhä suurempi osa on maahanmuuttajien jälkeläisiä.

 

Jos maapallon väestömäärä puolittuisi, olisi maapallolla 3,8 miljardia asukasta eli samanverran kuin vuonna 1970. Ei olisi eläinten, kalojen ja kasvien sukupuuttoa, ei ilmastonmuutosta, ei saaste- ja muoviongelmia, ei huolta luonnonvarojen ehtymisestä, ruoka riittäisi kaikille, ei olisi kansainvaelluksia, olisi vähemmän sotia ja maiden sisäistä väkivaltaa, vähemmän rikollisuutta, ei nykyisenkaltaista pandemioiden uhkia.

 

Kasvusta luopuminen ei tarkoita Impivaaraan matkustamista. Päinvastoin. Meillä on entistäkin paremmat mahdollisuudet rahoittaa hyvä elämä itse kullekin. Toki se edellyttää turhan kulutuksen vähentämistä niin kotitalouksissa kuin julkisella sektorilla sekä ihmisten oman vastuun lisäämistä omasta elämästä.

 

Kolme miljoonaa asukasta riittäisi Suomelle

 

Suomen väkiluku ylitti 3 miljoonaa vuonna 1912, 4 miljoonaa sodan jälkeisten suurten ikäluokkien myötä vuonna 1950, viisi miljoonaa 1991. Nyt asukkaita on 5,5 miljoonaa.

 

Yhden vuoden kasvuennätys saatiin vuonna 1947, jolloin syntyi 108.168 lasta. Silloin naisille syntyvien lasten keskimäärä oli 3,5 lasta. Jos otamme tavoitteeksi nykyisen hedelmällisyysluvun 1,35, palataan kolmen miljoonan asukkaan Suomeen noin 100-150 vuodessa.

 

Poliitikot hokevat, että olemme kokoamme suurempi valtio EU:ssa. Näillä muskeleilla voimme vaikuttaa siihen, että kaikki Euroopan ja myös kaikki maailman valtiot tavoittelevat väestömäärän puolittamista 150 vuodessa.

 

Pienemmän väestömäärän edut

 

Pienemmästä väestömäärästä on valtavia etuja kaikille, niin ihmisille, eläimille kuin luonnolle: merille, kasveille ja puustolle.

 

Väestömäärän pienentäminen on mahdollista rauhanomaisin keinoin. Suomessa voidaan lopettaa humanitäärinen maahanmuutto kokonaan. Lapsilisät ja erilaiset sosiaaliset tuet voidaan lopettaa vähitellen, ensin kolmannesta lapsesta alkaen kokonaan.

 

Suomi voidaan jakaa pienemmiksi valtioiksi. Helpointa on antaa Ahvenanmaalle itsenäisyys. Ahvenanmaan maakunnassa on 30.000 asukasta, jolla se olisi maailman 10 pienimmän valtion joukossa samassa väkimäärässä kuin vauraat San Marino, Monaco ja Liechtenstein. Rikas Ahvenanmaa ei tosin itsenäistyisi vapaaehtoisesti, koska se saa manner-Suomelta monin verran enemmän avustuksia kuin Suomen köyhät maakunnat.

 

Tilastojen mukaan ”

Vuosomasaaren valtion nykytilanne

Rastilassa, Itäkeskuksessa, Kontulassa, Jakomäessä, Kivikossa ja Kurkimäessä, joissa ulkomaalaistaustaisia oli yli kolmasosa.” Vuosaaressa asukkaita on 40.000, joista maahanmuuttajia noin 15.000. Maahanmuuton jatkuessa Vuosaaren asukasmäärä kasvaa ja kantasuomalaisten määrä tulee vähenemään. Jonain kauniina päivänä voitaisiin Vuosaarelle antaa itsenäisyys. Suomalaiset saisivat Karjalan evakkojen tapaan siirtyä sieltä pois ennen rajan sulkemista. Lisäksi kannustaisimme asukkaiden siirtymistä Kontulasta uuteen maahanmuuttajien valtioon ja näin asunnot voidaan vaihtaa poismuuttavien suomalaisten kanssa. Meille on kerrottu, että ulkomaalaiset ovat työteliäitä, yhteisöllisiä ja yrittelijäitä. Sanoisimme heille: tässä on teidän maanne, pärjätkää omillanne. Eipä aikaakaan kun Vuosomasaaren valtio ajaa hyvinvoinnissa Suomen ohi.

 

Narva oli virolainen kaupunki Neuvostoliiton miehitykseen asti. Sen jälkeen väestösiirroilla Narvasta tuli venäläinen. Kaupungin asukkaista lähemmäs 90 % on venäläisiä. Kun Viro sai itsenäisyytensä takaisin, sen olisi kannattanut jättää Narva ja sen venäläiset Venäjälle. Historiallisista syistä johtuen tällaista päätöstä ei voitu tehdä.

 

Isot maat velkaisimmat

Maailman suurimmat maat ja niiden velka per asukas

Maailman väkirikkaat valtiot ovat velkaisimpia. Pienissä valtioissa julkista velkaa ei paljoakaan ole. Miten se on mahdollista? Pienissä valtioissa on infrastruktuuri hyvässä kunnossa. Lentokenttä on jopa 11 tuhannen asukkaan Naurussa samaan aikaan kun Suomi sulkee monin verroin suurempien kaupunkien lentokenttiä.

 

Isot valtiot pystyvät ottamaan velkaa, koska niistä ei käytännössä yksikään päättäjä joudu vastuuseen. Pienessä maassa kuten Islannissa holtittomat velanottajat joutuvat vankilaan.

 

Yksi iso selitys velkaantumiseen on kehitysapu ja humanitäärinen maahanmuutto. Suomen valtionvelasta 76 % on syntynyt kehitysavusta ja humanitäärisestä maahanmuutosta (2019). Pieniin maihin ei ole tunkua humanitäärisen sosiaaliturvan puuttumisen takia, eivätkä ne anna kehitysapua.

 

Väestömäärältään suurista valtioista velkaisin asukasta kohti on Japani. Siellä asukasta kohden valtiolla on velkaa 90.000 euroa. Japanin väestö on vanhenemassa, siellä ei kuitenkaan haeta väestönvaihtoa ulkomailta.

 

Suomen EU-vastuita lisätään 2020 merkittävästi

USA:n velka (41.000 euroa) on alle puolet Japanin julkisesta velasta. Suomen velka on 60 % USA:n velasta. USA:n osavaltioilla on velkaa asukasta kohden noin 1000 – 4000 USD.

 

EDIT: lisätty 12.6.2020 klo 18 some-keskustelun johdosta:

 

USA:n velkakello kertoo amerikkalaisten veloista valtavasti suuremman velkamäärän. Osavaltion velkojen lisäksi USA:n piirikunnat ovat velkaisempia kuin osavaltiot. (Piirikunta on Yhdysvaltojen osavaltion tai territorion aluehallinnon yksikkö, joka pääsääntöisesti on pienempi kuin osavaltio, mutta suurempi kuin kunta tai kaupunki.)

Netti on tulvillaan erilaisia tilastoja valtioiden veloista. Tiedot ovat eri vuosilta ja osin ristiriitaisia. Käytin yhtä tilastoa, jolloin jos ne ovat virheellisiä, olisi oletettavaa, että samalla tavalla virheellisiä. Toki eri maiden tilastointimenetelmät vaihtelevat. Käyttämäni tilasto on Public debt per capita. Tilastossa List of countries by external debt amerikkalaisten velka on 77.000 usd per asukas. Tuossa samassa tilastossa Suomen velka on 87.500 usd/asukas. Mukana on myös yksityissektorin velat.- LISÄYS päättyy.

Käyttämäni velkatilasto

 

Valtiot alle 500T asukasta. Velka/asukas. Alle 10T€

Toukokuun 2020 lopussa Suomen valtion velka oli 123 mrd € eli 22.247 euroa asukasta kohden. Vuonna 2020 lisälainanottotarve on näillä näkymin 19 miljardia euroa. Valtion velan lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on velkaa (2019 18 mrd €, 3352 euroa asukasta kohden). Suomi on taannut EU-maiden velkoja 23 miljardia euroa (31.12.2019). Koronakriisin varjolla Suomen vastuita ollaan lisäämässä kymmeniä miljardeja euroja. Joudumme maksamaan velanhoitokuluja vuosi vuodelta enemmän mm. uusien EU:n suoraan perimien verojen kautta. Suomi lähestyy kovaa vauhtia USA:n velkaisuutta.

 

EU:n muuttuessa liittovaltioksi ovat kaikki EU:n jäsenmaat yhtä velkaisia, koska veloista tulee yhteisvastuullisia. Kyse on aivan samasta kuin kuntien liitoksista. Kun kesämökkikuntani velkainen Ristiina liitettiin vauhdilla velkaantuvaan Mikkeliin, kaikki velat tasattiin ja ristiinalaiset velkaantuivat lisää.

 

EU-maiden velat yhteensä ovat 2019 asukasta kohden 24.900 euroa Iso-Britannian lähdön jälkeen. Jos velat jaettaisiin tasan asukasluvun suhteen, Suomen velkaosuus ei merkittävästi kasvaisi. Joku huijaus tässä on, kun Suomelle jyvitetään keskimääräistä merkittävästi suurempi osa veloista. Yksi selitys on, että vähävelkaisemmat EU-maat (lähinnä entiset itäblokin valtiot) eivät hyväksyisi moista tasajakoa. Ne ovat kuitenkin olleet aika hiljaa viime kuukausina. Ovat varmaan hiljennetty lupauksilla EU-tukien jatkumisesta

Velkaisimmat EU-maat Irlanti, Belgia, Italia

EKP- ja EVMM-velat hämärtävät tuhlauksen todellisen sisällön. Kun EKP ostaa Italian valtion velkoja, se painaa rahaa, joka annetaan Italialle. Rahat on jo käytetty, joten näillä velanostoilla ei elvytetä yhtään mitään. Koska kaikki on maksettava, eikös juu, mitä tässä maailmassa velkaantuu, nämäkin velat pitäisi maksaa. Kun Kreikka, Italia eikä Espanja maksamiseen pysty, lainoista tehdään ikuisia, jolloin uskotellaan, ettei Suomi ole menettänyt järjestelyssä. Uusi keino kiertää asia on antaa raha lahjaksi. Sekin on Suomelle velkaa, mutta tämä velka on maksettava ja siksi EU:lle annetaan verotusoikeus. Näin maksettava velka ei näy Suomen valtion luvuissa.

 

Suomi maksaa EU:lle jäsenmaksuina osuuden markkinahintaisista kulutus- ja investointisuureista (= noin arvonlisäveropohja) sekä tullimaksut. Tullimaksut ovat "varastamista", ne kuuluvat Suomelle. Uusia EU-veroja suunnitellaan muovin ja hiilen käytöstä, digitaalisesta liike-toiminnasta ja päästökaupan tulojen ottamisesta EU:lle. Pienet itsenäiset valtiot eivät tällaisia veroja voi edes harkita.

 

Koko EU on yhtä suurta velkahuijausta. Kreikka ei tule koskaan maksamaan velkojaan ja tuskin myöskään Italia ja Espanja. Velat kierrätetään Euroopan keskuspankin ja Suomen Pankin kautta. Keskuspankki voi välttää luottotappiot esimerkiksi tekemällä lainoista ikuisia. Näin Kreikan lainojen osalta todellisuudessa on jo tehty. Suomen takausvastuut Kreikan lainoista ulottuvat vuoteen 2082. Se tarkoittaa, ettei yksikään veloista päättänyt henkilö ole enää silloin elossa.

 

Väkirikkaissa muslimivaltioissa velkaa on vähän asukasta kohden. Esimerkiksi Pakistanin ja Indonesian velat ovat vain 8 % USA:n velasta. Se saattaa johtua uskonnon kielteisestä suhtautumisesta velkaan.

 

Myös kehitysmaissa on vähän velkaa asukasta kohden. Tämä johtuu monesta syystä: avokätisen kehitysavun takia velkaa ei tarvitse ottaa, otettu velka annetaan aika ajoin anteeksi ja suuresta väestönkasvusta. Etiopiassa (885 €/asukas) nämä syyt selittävät velkaisuuden. Suuri selittäjä on myös rahan arvo. Monissa Afrikan maissa tuhat euroa vastaa paikalliselta ostovoimaltaan 10-20.000 euroa.

 

Kiina (6946€) ja Intia (4587€) ovat vähävelkaisia maita kun velka lasketaan asukasta kohden. Kumpaakin voidaan pitää kehitysmaana, vaikka niissä on paljon keskittynyttä vaurautta.

 

Viro on EU:n vähävelkaisin maa (tilaston 135. ja velkaa 3000 USD per asukas (2017). Viron vähävelkaisuutta selitetään EU-tuilla, jotka vähenevät 2021. Olisiko Viro toteuttanut velaksi ne hankkeet, jotka EU on rahoittanut? Tuskin. Finanssikriisin jälkeen Viro sopeutti julkista talouttaan ankaralla kädellä. Virossa laskettiin julkisten alojen palkkoja ja nostettiin eläkeikää sekä veroja. Muut Euroopan maat alkoivat samaan aikaan lisävelkaantua rajusti.

 

Ikuinen kasvu on mahdottomuus

 

Suomen BKT (bruttokansantuote) vuonna 1950 oli vuoden 2010 rahassa ostovoimakorjattuna noin 6500 euroa, vuonna 2015 32.000 euroa. Kasvu 70 vuodessa oli viisinkertainen. Voiko kasvu olla 5-kertainen vuoteen 2100. Eli BKT asukasta kohden olisi 160.000 euroa vuodessa. Ei varmasti voi. Todennäköisimmin BKT alenee. Sitä paitsi, mitä ostaisimme? 5 puhelinta voi jollain olla, mutta ei viittä autoa. Kaviaarin syöminen silakan sijasta kasvattaa BKT:ta, mutta emme voi syödä viittä kertaa enemmän kuin nyt, sillä liikalihavia ollaan jo nyt. Vuonna 2017 lähes kolme neljäsosaa 30-vuotiaista ja sitä vanhemmista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli ylipainoisia.

 

Suomalainen hyvinvointivaltio on perustunut vientiin. Näemme ympärillämme kuinka vientiteollisuuden on käynyt ja kuinka sen tulevat näkymät vaikeutuvat. Suomalaista teollisuutta on jo siirretty ulkomaille ja lisäsanktiot teollisuudelle vauhdittaisivat siirtoja. Suomen kilpailukykyä haittaavat muita maita korkeammat henkilöstökulut. Jos teollisuudelle määrättäisiin lisää ympäristömaksuja, muut maat ottaisivat vientitulomme.

 

Kansantaloudet ovat kasvaneet väestönkasvun imussa. Suomessakin BKT kasvaa kun tänne otetaan työttömiksi jääviä ulkomaalaisia elätettäväksi. Elättäminen (asunnot ja asuminen, terveydenhoito, koulutus, ruoka, vaatetus, sosiaaliturva) maksavat. Rahaa elättämiseen saadaan suomalaisten säästöistä, veroja korottamalla sekä velkaa ottamalla.

 

Mihin olemme menossa?

 

Jos Suomessa jatketaan vuonna 1990 alkanutta väestönmuutosta, suomalaiset jäävät vähemmistöön omassa maassaan tämän vuosisadan loppuun mennessä. Sitä ennen tapahtuu paljon muuta. Suomen kansantalous romahtaa ja hyvinvointivaltio menetetään.

 

HS kääntää kaikki kivet aivopesulle. Entä Suomi itse

Suomi on velkaantunut joka vuosi vuodesta 1990 alkaen. Vaikka Suomi on myynyt valtaosan edellisten sukupolvien tekemästä ja säästämästä varallisuudesta, se ei ole riittänyt, koska olemme elämme joka vuosi yli varojemme.

 

On turha haaveilla uudesta Nokiasta, sellaista ei tule. Emme voi elää uskoen kasvuun, koska kasvu on kaiken tuhon siemen. Eikä hyvinvointiin riittävää kasvua tulla saamaan. Velkaannumme edelleen ja jossain vaiheessa tulee romahdus. Turha toivoa, että muut velkaiset EU-maat tulisivat maksamaan Suomen velat, kun ne eivät suoriudu edes omistaan.

 

Velkaa tulee olemaan niin paljon, että vain hyperinflaatio voi meidät pelastaa. Se johtaisi kansan samanlaiseen kurjuuteen, jossa Zimbabwe elää.

 

Millaisen valtion haluamme?

 

 

 

”Tämä taivas, tämä maa

sillä arvoa on pysyvää

tämä taivas, tämä maa

sukupolvelta toiselle jää”

Sävel ja sanat Jukka Kuoppamäki

 

Kun tyydymme vähempään, meille kaikille riittää hyvää elämää. Emme tarvitse kaikkea sitä tavaraa, johon olemme tottuneet. Koronakriisin aikana olemme nähneet sen, ettei kaikkea kivaa tarvitse hankkia ja käytettyjen tavaroiden kauppa on lisääntynyt merkittävästi. Tuleeko tästä maan tapa, joka tuhoaa hallituksen haaveet talouden kasvusta.

 

Maslow’n mukaan ihmisen tarpeiden hierarkkinen järjestys on:

1. fysiologiset tarpeet (hengissä säilymisen fyysiset edellytykset, kuten ruoka, juoma, hengitysilma)

2. turvallisuuden tarpeet (suojautuminen erilaisilta vaaroilta)

3. yhteenkuuluvuuden ja rakkauden tarpeet (ystävyys, rakkaus, ryhmään kuuluminen)

4. arvonannon tarpeet (itsearvostus, kunnioituksen saaminen muilta).

5. itsensä toteuttamisen tarpeet (omien kykyjen saaminen täyteen käyttöön esimerkiksi työssä tai vanhemmuudessa).

Mikään näistä tarpeista ei edellytä suuria tuloja, eivätkä korkeaa verotusta niiden toteutumiseen. Ihmiset ovat pärjänneet vaikeissa oloissa ryhmään kuulumisen myötä. Suomessa on ollut aikoja, jolloin yksin perheen kanssa jääminen olisi tietänyt kuolemaa, mutta naapuriavun turvin on selviydytty.

 

Taloudellisesti Suomen parhaat ajat olivat 1980-luvun alkuvuosina. Ihmisillä oli työtä ja ahkeruutta työn tekemiseen. Sosiaaliturva oli vähäinen. Suomalaiset elivät suu säkkiä myöten. Ulkomaalaisia asui Suomessa vähän. Vielä 1980 valtion velka oli vain 3 miljardia euroa (9 % BKT:sta). Kaikilla oli mahdollisuus hankkia koulutus. Julkiseen terveydenhoitoon pääsi jonottamatta. Asuntojen hinnat olivat kohtuulliset ja inflaatio auttoi asuntolainojen maksamisessa. Työttömyys oli noin 4 %, eikä mitään tempputyöllistämisiä tarvittu. Suomalaiset tekivät kaiken tarpeellisen työn: rakentamisen, kuljetukset, marjojen poiminnan, siivoukset, postinjaon jne. Ulkomaista halpatyövoimaa pienipalkkaisen työn tekijöiksi ei tarvittu.

 

Väestön vähenemisen aiheuttamat ongelmat

 

Väestön väheneminen aiheuttaa ongelmia, jotka ovat voitettavissa. Kun veronmaksajia on vähemmän, on julkisen sektorin vähennettävä palveluja. Se on vain hyvä asia. Näin vapautuu myös työvoimaa yksityissektorille.

 

Digitalisaatio aiheuttaa työttömyyttä, mutta se sopii hyvin väestön vähenemisestä selviämiseen.

 

Eläkemaksujen maksajia on vähemmän, jolloin eläketurvaa joudutaan heikentämään. Se on edessä joka tapauksessa kansantalouden romahduksen tullessa.

 

Olisi suuri virhe paikata väestön luonnollinen väheneminen maahanmuutolla. Se vain heikentäisi kansantalouden kestokykyä.

 

Pienet maat toimivat paremmin

 

Maapallolla on 29 valtiota, joissa on alle 500.000 asukasta. Olen käynyt reppumatkoillani niistä 19:sta. Jokainen pienistä valtioista on jättänyt jälkensä sydämeeni. Matkoistani näissä maissa voi lukea matkakirjastani. Tässä luonnehdintoja muutamista käymistäni pienistä valtioista.

Suurien ja pienien valtioiden taulukoissa oleva * tarkoittaa, että olen käynyt ko. maassa.

 

Islanti (360.000) – paras maa Euroopassa

 

Islanti ei liittynyt EU:hun ja sillä on oma valuutta. Maalla on velkaa (18.000€/asukas), mikä johtuu paljolti finanssikriisin edeltävän ajan ylilyönneistä, joista moni peluri joutui vuosiksi vankilaan. Islannissa olen käynyt kaksi ihastuttavaa kertaa. Aivan fantastinen maa. Loma-aikana turisteja on liian paljon, mutta tämän voi välttää vuokraamalla auton ja kulkemalla omia teitään sekä ajoittamalla matkan lomaruuhkan ulkopuolelle.

 

Tonga (103.000) – leppoisin maa (Oseania)

Torikauppiaan aamu-unet Tongalla

Tongassa koin olevani maassa, jonne olisin voinut muuttaa asumaan. Olisin ollut yksi maan 2000 ulkomaalaistaustaisesta asukkaasta. Pääkaupungin kadut olivat arkimaanantaina autiot kello 8 ja tori vasta herää elämään kahdeksan jälkeen. Maassa käytetään suomalaista aapiskukkoa, jonka suomalainen yksin kulkenut nainen käänsi tongan kielelle. Ihmiset asuvat omakotitaloissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

Antigua & Barbuda (96.000) – sydämellisin maa (Karibia)

Sydämeni jäi Antiguaan. Keskustelin paikallisten kanssa siitä, miksi täällä on näin hyvä olla, vaikka maa on eurooppalaisen mittapuun mukaan köyhä. Valtio on useasti hurrikaanien yli kulkema. Viimeksi 2017 hurrikaani tuhosi Barbudan saaren miltei kokonaan. Nämä kohtalot yhdistävät asukkaita puhaltamaan yhteen hiileen. Velkaa maa on joutunut ottamaan tuhojen korjaamiseksi. Sitä on 19.000 euroa asukasta kohden.

 

 

Malediivit (375.000) (Intian valtameri)

 

Malediivien on väitetty jäävän ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun alle vuosikymmenet. Siellä maa edelleen on. Asukkaat ovat 100 %:sti muslimeja. Islam-uskonto ei kuitenkaan hallitse asukkaiden arkea, minkä vuoksi maassa on leppoisaa kulkea. Velkaa on 9900 euroa asukasta kohden. Osin se johtuu turismia varten tehdyistä investoinneista, jotka myös tuovat maalle rahaa.

 

Botswana (2,3 miljoonaa) – Afrikan tasa-arvoisin ja vaurain maa

 

Kalaharin autiomaa peittää 85% Botswanan pinta-alasta. Silti maa on vauras. Naisten asema Botswanassa on afrikkalaisittain erittäin hyvä. Vauraus perustuu paljolti luonnonvaroihin. Moni köyhä afrikkalainen kehitysmaa on rikas luonnonvaroiltaan. Niistä ei ole mitään iloa, jos valtio keskittyy uskonnolliseen määräysvaltaan ja keskinäiseen sotimiseen. Botswanan väestönkasvu on pienempää kuin mustan Afrikan maissa yleensä. Yhdellä naisella on keskimäärin 2,7 lasta. Kristinuskonto on valtauskonto maassa: ¾ asukkaista on kristittyjä. Velkaa on vain 2100 euroa asukasta kohden.

 

Uruguay (3,5 miljoonaa) – hienon maan hyvinvoinnin kehitys

Uruguay oli 1900-luvun alussa maapallon vauraimpia maita. Vauraus perustui paljolti lehmien ja lampaiden kasvatukseen. 1930-luvun lama tuhosi hyvinvointivaltion perustat. Mutta sydämellisyys ja leppoisuus on säilynyt. Ihastuin Colonial del Sacramentossa taloon ja haaveilin, että muutan sinne kirjailijaksi. Velkaa asukasta kohden 13.000 euroa.