Blogi: Janne Suuronen, ti 28.03.2017 16:28

Ylimitoitetut maataloustuet

Maataloustuet ovat monitahoinen ja vaikea aihepiiri. Usein tunnetason mielikuvissa kiinni pitäytyminen estää asiakeskustelun aihepiiristä. Maataloustukiin liittyvä julkinen pohdinta vastaa vaikeudeltaan maahanmuutto- ja NATO-jäsenyyden aihealueita.

Blogissa tarkastellaan maataloustukia enemmänkin tilastollisesta, kuin käytännöllisestä näkökulmasta katsoen. Suurin osa blogin tekstistä koostuu suorista lainauksia eri lähteistä. Käytetyt lähteet ovat listattuina loppuun.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportin muutama kappale tiivistää pariin lauseeseen maataloustukiin liittyvän keskustelun faktapohjan vaikeutta:

Maatalouden tukien kokonaisuus on hyvin monimutkainen. Tuista osa on EU:n kokonaan maksamia, osassa on tämän lisäksi kansallista rahoitusta ja osa on kokonaan kansallisesti maksettuja. Monimutkaisuutta lisää se, että tukien kohdentamiseksi Suomi on jaettu seitsemään eri tukialueeseen. Tukialueilla tuen määrä vaihtelee ja tukiehdoissakin voi olla vaihtelua. Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa arvioitiin suomalaisen tukihakemuksen olevan EU:n monimutkaisin, jo sivumäärältään se on kaksinkertainen verrattuna useimpiin muihin maihin.”

Suomalaisen maataloustuotannon lähtökohtana ovat olleet ruokahuollon omavaraisuus ja huoltovarmuus sekä kannattavan maatalouden merkitys maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisessa. Ruokahuollon omavaraisuus edellyttää, että Suomessa tuotetaan kansallisen ruokahuollon keskeisiä elintarvikkeita ja tuotanto vastaa myös määrällisesti merkittävää osaa kansallisesta tarpeesta. Lisäksi edellytyksenä on, että maataloustuotannon laajuus varmistaa osaamisen, jolla kansallinen elintarviketuotanto on turvattu myös äärimmäisissä poikkeusoloissa. Tämä maataloustuotannon perustava lähtökohta on pitkällä aikavälillä hidastanut merkittävästi kansallisen maataloustuotannon rakenteen muuttumista.”

 

Maatalouden työllistävyys

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on 49 000 maatalousyritystä ja luonnonvarakeskuksen mukaan 51 000 yritystä.

Vertailun vuoksi voisi todeta Nokia työllistäneen huippuvuosinaan 25 000 ihmistä, UPM:n työllistävän tällä hetkellä 12 000 ihmistä, valtion 120 000 ihmistä ja Suomen kunnat työllistävät yhteensä yli 500 000 ihmistä.

Maatalouden parissa työskentelee 2-3 % kaikista Suomen työllisistä.

 

Maatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta

Talouselämä-lehden mukaan maatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 5,2 miljardia ja elintarviketeollisuuden 13,2 miljardia. Siten maatalouden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on kolmisen prosenttia ja koko elintarviketuotannon osuus 7 %.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan Suomen maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on tätä vähemmän, noin 2 %.

 

Maatalous elinkeinona

Tilastokeskuksen mukaan maatilayrityksen verotettavat myyntitulot ovat keskimäärin vuodessa 52 000 €.

Valtiontalouden tarkastusviraston vähän vanhemman (v2009) raportin mukaan ”maatilojen todellinen kannattavuus ei selviä nykyisillä laskentakäytännöillä

Maatalouden virallinen kannattavuusseuranta antaa toiminnan tuloksista ilmeisesti turhankin pessimistisen kuvan. Seurantatilojen työtunnit ja oman pääoman määrä on arvioitu yläkanttiin.

Kolmasosassa (20 000kpl) maataloustiloista harjoitetaan myös muuta yritystoimintaa.

 

Suomen maataloustuotannon omavaraisuusaste

Suomi sijaitsee maatieteellisessä pussinperässä ja mihin suuntautuva elintarviketuonti saattaisi suurempien konfliktien yhteydessä vaikeutua merkittävästikin. Siten on jo ennalta tärkeää pitää huoli elintarvikkeiden huoltovarmuudestamme.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan Suomen elintarvikkeiden tuonnin (2012) arvo oli 4,6 miljardia euroa ja vienti 1,6 miljardia euroa. Suomi ei muutenkaan viimeiseen 150 vuoteen ole ollut elintarviketuotannon suhteen omavarainen. Lukuunottamatta muutamia molempien maailmansotien aikaisia vuosia, joina Suomessakin nähtiin nälkää.

Suomen koko elintarvikesektorin suuruusluokka on 12 miljardia euroa ja mistä siis tuonti haukkaa aimo siivun.

Joidenkin leipäviljojen sato viedään ulkomaille eläinrehuksi Suomen ilmaston karuuden aiheuttaman heikon laadun vuoksi. Vastaavasti ulkomailta tuodaan samoja viljoja ihmisten elintarvikkeisiin. Siten joidenkin viljojen osalta tilastolliset tuotantolukemamme (so omavaraisuus) ovat hieman vääristyneitä.

Suomen elintarviketuotannon omavaraisuutta arvioitaessa kannattaa myös huomioida, että maatalous tarvitsee toimiakseen tuontipolttoaineita, tuontikoneita ja tuontilannoitteita.

 

Nykyisten maataloustukien suuruus

Rahalla mitattavien numeeristen arvojen määrittämisen voisi kuvitella olevan kaikkein yksinkertaisin asia. Mutta onkin kaikkein eniten ristiriitoja herättävä asia.

Valtiontalouden tarkastusviraston raportista:

Vuonna 2011 viljelijätuilla Suomen maataloutta tuettiin yhteensä 1,9 miljardilla eurolla. Tuki koostui peltokasvien ja kotieläinten ns. CAPtulotuesta (534 milj. €), epäsuotuisien maatalousalueiden luonnonhaittakorvauksesta (425 milj. €) ja ympäristötuesta (352 milj. €).

EU:n osittain tai kokonaan rahoittaman tuen lisäksi suomalaisille maatiloille maksettiin vuonna 2011 kansallista tukea yhteensä noin 552 miljoonaa euroa. Kansallinen tuki koostui pohjoisesta tuesta (335 milj. €), Etelä-Suomen kansallisesta tuesta (84 milj. €), luonnonhaittakorvauksen kansallisesta lisäosasta (119 milj. €) ja eräistä muista kansallisista tukimuodoista.

Lisäksi:

Tarkasteltaessa EU:lle notifioidun kansallisen maataloustuen määrää Suomi on Ranskan jälkeen EU:n toiseksi suurin kansallisen tuen maksaja. Vuonna 2011 EU:n komissiolle raportoitu kansallisista varoista maksettu tuki oli 1 189 miljoonaa euroa.”

Summat ovat absoluuttisia, eivätkä väkimäärään suhteutettuja. Suomen väkimäärähän on 1/10 Ranskan väkiluvusta. Vaikkapa saman tai hieman paremman ilmaston Ruotsi ei maksa kansallisia maataloustukia juuri ollenkaan.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen mukaan Suomen maataloustukien koko on 2,1 miljardia euroa.

Tilastokeskuksen virallisen laskennan mukaan maataloustuet / yritys ovat keskimäärin 30 000 €, mutta mikä kerrottuna maataloustukia saavien yritysten määrällä jää reilusti alle maataloustukien virallisestakin määrästä (1,5 mrd€ vs 1,9 mrd tai 2,1 mrd€). Kuvastaa omalta osaltaan maataloustukien moninaisuudesta ja kokonaisuuslaskennan vaikeudesta.

Wikipedian mukaan Suomen maataloustukien kokonaismäärä on 4 miljardia euroa ja mistä 1,9 miljardia euroa on suoria tukia.

Liberalismi-wikin mukaan Suomen maataloustukien määrä on 4 miljardia euroa vuodessa. Tai jopa sitäkin enemmän.

Maataloustuet ovat Suomessa 4 miljardia euroa vuodessa eli tuhansia euroja perhettä kohden. Toisen laskelman mukaan ne ovat noin 5 miljardia euroa vuodessa. Kummassakin luvussa olivat mukana vain EU:n tullimuurein sääntelemä ylihinta sekä veronmaksajien valtion ja EU:n kautta maksamat suorat ja epäsuorat maataloustuet Suomeen. Päälle on siis laskettava tueksi mm. vesistöjen saastuttamisen maksuttomuus.

Maataloustuet olivat 4 miljardia euroa vuonna 2006 + ympäristöhaitat. Vuonna 2011 tuet ovat yhä 3,01 miljardia euroa + ehkä miljardi euroa epäsuoraa hintatukea:

Suomen maksamat maataloustuet 1100 miljoonaa euroa (suora maataloustuki 555, ympäristötuki 265, luonnonhaittakorvaus 304 miljoonaa).

EU:n maksamat tuet 766 miljoonaa (541 + 107 + 118 miljoonaa vast.).

Luopumis- ym. tuet 260 miljoonaa, maatalouden kehittäminen 116 miljoonaa euroa.

STM:n osuudet maatalouseläkkeistä 531 ja lomituksista 219 miljoonaa.

Maataloustuotteiden hintatuki (eli tuontisuojalla korotetut hinnat) maksaa kuluttajille ehkä miljardi euroa, tästä ei ole edes olemassa kunnon selvitystä.

Näiden 4 miljardin euron päälle tulevat ympäristöhaitat eli puuttuvat ympäristöhaittaverot kuten 1990-luvulla lakkautetut lannoitehaittaverot.

Eurostatin mukaan Suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet. ”Eurostatin tilastokirjan Agriculture and fishery statistics:n mukaan Suomessa vuonna 2010 maataloustuotannon arvosta oli tukia noin 59 prosenttia. Norjassa tuki oli 37 prosenttia, Irlannissa 31, Sveitsissä 29, Ruotsissa 21 ja EU:ssa keskimäärin 16 prosenttia tuotannon arvosta.

Hollantilaisen Wageningenin yliopiston LEI-tutkimuslaitos on vuonna 2010 tutkinut maataloustuen mahdollisen vähentämisen seurauksia. Raportti sisältää paljon tuloksia, jotka koskevat eri tuki- ja maatalousmuotoja, mutta hyvin karkeasti yleistäen johtopäätösten mukaan Suomessa voidaan tehdä huomattavia tukileikkauksia ilman, että suuri osa tiloista täällä joutuu pahoihin vaikeuksiin.

 

Maataloustuottajien oma näkemys ?

Vanha vitsi kuuluu, että satoi tai paistoi, oli aurinkoinen tai sateinen kesä, oli hyvä tai huono sato, maataloustuottajien mielestä tuet eivät koskaan ole riittäviä. Näkemys, millaisia Ylen kaltainen valtamedia useimmiten tuo esiin.

Mutta maataloustuottajien parista löytyy myös erilaisia mielipiteitä. Tässä lainauksia eräästä:

Maanviljelijä avautuu: Kotimaisen maataloustuotannon pitää antaa supistua

Suomalaisista viljelijöistä on tullut valtion elättejä, sanoo kananmunantuottaja Mikko Välttilä. Ratkaisuksi Välttilä tarjoaa, että kotimaisen tuotannon annettaisiin supistua ja kauppojen ylivaltaa purettaisiin.

Ruotsissa ruoan tuotantoa on vähennetty, minkä seurauksena kotimaisia tuotteita on alettu ostaa enemmän. Kotimainen on onnistuttu brändäämään ulkomaista puhtaammaksi ja kun tuotantoa on vähemmän, kysyntää on suhteessa enemmän.

Kotimaista tuotantoa on pienennetty. Se vastaa edelleen kriisiajan tarpeita, mutta halpa massa tuodaan ulkoa ja kotimaista arvostetaan, Välttilä kertoo.

” – Viljelijöistä on tullut valtion elättejä, joiden kaikki tulot tulevat tuista

 

Blogissa käytetyt lähteet:

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/maanviljelija-avautuu-kotimaisen-maataloustuotannon-pitaa-antaa-supistua/6357114

https://www.vtv.fi/files/3511/4_2013_Maatalouden_tukihallinto_netti.pdf

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__maa__mmtal/020_mmtal_tau_102_fi.px/table/tableViewLayout1/?rxid=7076e55f-2147-454f-a975-dd4cc738fe38

https://www.luke.fi/maatilojen-maara-vahenee-toiminta-monipuolistuu/

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul115_SM2014.pdf

http://www.talouselama.fi/uutiset/elintarviketeollisuus-vaikuttaa-bkt-hen-yli-13-miljardia-3458185

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__maa__mmtal/020_mmtal_tau_102_fi.px/table/tableViewLayout1/?rxid=7076e55f-2147-454f-a975-dd4cc738fe38

https://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2009/maatilojen_todellinen_kannattavuus_ei_selvia_nykyisilla_laskentakaytannoilla.3011.news

https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/julkaisut/suomenmaatalousjamaaseutuelinkeinot/jul115_SM2014.pdf

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki

http://liberalismi.net/wiki/Maataloustuet

http://www.talouselama.fi/tebatti/suomessa-on-maailman-korkeimmat-maataloustuet-3435446

Janne Suuronen ti 28.03. 16:28

(Kaikki OM:n osoitteet vaihdettiin turvallisiksi https- osoitteiksi 28.10.2018. Muutos nollasi osan vanhoista FB peukutus- ja jakolaskureista)

Janne Suuronen

Aktiivinen yhteiskunnallisten ilmiöiden havainnoija jo useiden vuosikymmenten ajalta. Mielellään rasisti, fasisti, konservatiivi ja muidenkin paheksuttujen arvojen kannattaja. Nuori kapinallinen uusia muodikkaita ihku-ilmöitä vastaan. Lopultakin kyse on vain termien sisällön määrittelystä poliittista käyttötarkoitusta varten.

tuoreimmat

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08. 14:57

Ylen valeet

ke 08.08. 19:45

Demokratiamme on rikki median osalta

to 02.08. 13:12

Perinteiset perhearvot uhka ?

ke 06.06. 14:01

Tunteellinen pakkopaluu kotikonnuilleen

ti 15.05. 17:37

Valehteleva Finlayson - ajan hengessä mukana

to 03.05. 17:08

Ilmastonmuutos ja väestönkasvu

ke 25.04. 22:15

Punikkitoimittajat taas vauhdissa

pe 06.04. 21:32

Kreml-Aho vs EU-Rehn

la 17.03. 13:29

Hurstin valinta

la 27.01. 15:30

blogit

Vieraskynä

Kirja-arvio: Kiinalainen juttu

su 18.11.2018 00:00

Juha Ahvio

Sananvapaus on uhattuna Suomessa

to 06.12.2018 13:01

Professorin Ajatuksia

Kirjailijan helvettiin-toivotukset päätyivät lehden sivuille

la 08.12.2018 23:21

Jukka Hankamäki

Avoin kirje Uuden Suomen Markku Huuskolle ja Alma Medialle

la 08.12.2018 23:24

Petteri Hiienkoski

Ylen sokeat politrukit "natsijahdissa"

pe 07.12.2018 05:29

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12.2018 15:21

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Hyvää itsenäisyyspäivän aattoa!

to 06.12.2018 12:57

Mika Niikko

Itsekkyyden naamiaiset

ma 02.07.2018 00:54

Musta Orkidea

Viimeisen muurin takana on totuus

ke 14.02.2018 10:55

Mikko Paunio

Jani Toivola, vammaiset ja vihreä identiteettilässytys

to 20.09.2018 16:44

Heikki Porkka

Yle, YK, islam, Viro ja GCM

ma 10.12.2018 10:56

Olli Pusa

Länsimaiden perikato?

su 02.12.2018 22:56

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Yle asennekasvatuksen asialla

to 23.08.2018 14:57

Reijo Tossavainen

Agendatoimittajat turvautuvat jo natsien propagandajohtaja Göbbelsin oppeihin

la 08.12.2018 18:28

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Tatuoitu nainen

la 08.12.2018 23:22

Matti Viren

Taas se Impivaara

ma 06.08.2018 22:40