Blogi: Matti Viren, ti 19.02.2019 23:20

Populismia

Populismi johtaa sivilisaation tuhoon! Näin jyrisi EU:n komission varapuheenjohtaja ja entinen Suomen pääministeri Jyrki Katainen Politico.eu-lehden haastattelussa marraskuussa 2016. Mutta mitä se populismi oikein on? Yleensä maalitauluna näyttävät olevan ns. kansallismieliset puolueet (Orban, Salvini…), mutta onko todella niin, että populismi koskee vain ja ainoastaan näitä puolueita. Asia rupesi minua vaivaamaan, kun katselin Vihreiden tänään (17.2) julkaisemaa eduskuntavaaliohjelmaa. Toki tiedän, että vaaliohjelmia ei pidä ottaa kovin vakavasti, eikä puolueiden välillä ole mainittavaa eroa ohjelmien suhteen, mutta jotenkin tuntuu, että nyt mennään riman alta oikein rohkeasti.

 

Ohjelmassa on 53 kohtaa, mutta katsotaan lähinnä niitä, joilla on suoranaista tekemistä rahan kanssa. Eli edetään seuraavan lyhyen listan kanssa. Sitaatit ovat kursiivilla.

 

”Panostetaan miljardi euroa lisää koulutukseen ja tutkimukseen”. Valtion talouden alijäämä on kuluvana vuonna (vajaa) kaksi miljardia euroa; tämä tulee ilmeisesti ”kaupun päälle” Vaikuttaa siltä, että on samantekevää, mihin koulutukseen rahaa lisätään.

 

”Helpotetaan työntekijöiden liikkumista. Kehitetään kaupunkien välisiä nopeita junayhteyksiä ja panostetaan kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kehittämiseen”. Laitetaanko likoon miljoona vai miljardi euroa? No, se käynee selväksi, että juna (metallipyörät) on ”hyvä” ja auto on ”paha”.

 

”Poistetaan työvoiman liikkuvuutta haittaava asuntokauppojen varainsiirtovero ja kompensoidaan budjettivaikutusta korottamalla kiinteistöveroa”. Varainsiirtoveron tuotto on vajaa miljardi ja kiinteistöveron (kunnille) vajaa kaksi miljardia. Seuraus olisi, että kiinteistövero (veron euromäärä) nousisi 50 %. Eläkkeellä asuvat (syrjäseutujen) pientuloiset varmaan pitävät ehdotuksesta. Mutta on aiheellista kysyä, miksi esimerkiksi oman asunnon myyntivoittoon ei rohjeta puuttua?

 

”Edistetään työhyvinvointia ja työstä palautumista tukemalla työpaikkojen investointeja esteettömyyteen, työhyvinvointiin ja sisäilmaongelmien korjaamiseen”. Onko tarkoitus kasvattaa yritystukia, vai miten tuetaan? Miten paljon?

 

”Poistetaan EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden lukukausimaksut ja tarjotaan opiskelijoille pysyvä oleskelulupa valmistumisen jälkeen”. Tuleeko tämä edellä mainitun miljardin euron lisäksi? Otetaanko kaikki halukkaat ilmaisen koulutuksen perässä tulevat ulkomaalaiset? Onko (tarpeen) tehdä mitään kustannusarviota?

”Tuetaan kestävää kaupungistumista ja turvataan kohtuullinen asumisen kustannusten taso muun muassa kasvattamalla vuokra-asuntotuotantoa”. Tämäkin kai maksaa, mutta turha kai puhua rahasta? Miten kohtuullinen kustannustaso toteutetaan (muutoin kuin verbaalisena ilmaisuna)?

”Toteutetaan sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Siirrytään kohti perustuloa, joka takaa perusturvan kaikissa elämäntilanteissa ja tekee työn vastaanotosta kannattavaa”.Käynee selväksi, että jotkut ovat saamassa lisää rahaa, mutta (tarkoituksellisen epäselväksi jää?) kuinka paljon ja keneltä otetaan? Eikö työn vastaanottamisen kannattavuus riipu mitenkään veroasteista, eli onko työn tarjonnan palkkajousto aina nolla? Miten tämä ”kannattavuusargumentti” suhteutuu kansainväliseen tieteelliseen kirjallisuuteen, vai onko sillä mitään väliä? Pitäisikö SOTE (kokonais)uudistuksen kohtalosta ottaa jotain oppia?

”Kevennetään ansiotulojen verotusta pienituloisia painottaen osana verotuksen rakenteen uudistamista”. Jos kevennetään, joiltain pitää varmaan ottaa pois? Keltä otetaan? Otetaanko lapsilta (lisää valtion velkaa)?

”Vähennetään sukupuolten välisiä palkkaeroja”. Miten tämä toteutetaan? Toteutetaanko palkkasäännöstely ja kiintiöt kaikki ammatteihin, vai?

”Palautetaan subjektiivinen oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen ja edistetään maksutonta varhaiskasvatusta”. Kai tällekin pitää laittaa joku hintalappu.

”Otetaan käyttöön kulutusta ja tuotantoa ohjaavia haittaveroja, kuten kaivosvero, muovivero, eläintuotevero ja lentovero”. Ideana näyttää olevan verotuksen muuttaminen mielipidevetoiseksi vastakohtana verotuksen tehokkuus- ja neutraalisuusperiaatteille. Kaikkia josta ei pidetä, verotetaan ”sikana” ja ”minun mielestäni hyvää” ei veroteta ollenkaan. Erityisesti verotuksen neutraalisuudella ei ilmeisesti ole mitään tekemistä vero-ohjelman kanssa.

”Uudistetaan yritystuet siirtämällä painopiste pieniin kasvuhakuisiin yrityksiin sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan. Parannetaan yrittäjien ja itsensä työllistävien sosiaaliturvaa muun muassa lisäämällä YEL-vakuutuksen joustavuutta ja edistämällä yhdistelmäturvaa, jota voi kerryttää sekä palkkatyöstä että yrittäjänä. Helpotetaan pienten kasvuhakuisten yritysten käyttöpääoman ja kasvun rahoituksen saatavuutta. Tuetaan uusien työpaikkojen syntymistä mikroyrityksiin ensimmäisen työntekijän työnantajamaksujen huojennuksella ensimmäisen työskentelyvuoden ajan”. Kovasti toistetaan termiä ”pienet” (ehkä ”äänestäjien lukumäärä on vaikuttanut sanavalintoihin”), mistä tiedetään, mitkä ovat ”kasvuhakuisia”. Yritysten kasvujaksot ovat äärimmäisen vaihtelevia ja lyhytkestoisia; miten niitä kyetään ennustamaan. Rahoituksen saannin helpottaminen tarkoittaa vain lisää yritystukia, vai miten helpottaminen hoidetaan? Miten työnantajamaksujen huojennus rahoitetaan? Valtio maksaa työeläkelaitoksille, vai? Yritysverotuksen keventäminen kaikille on ilmeisesti liian vaikeaa.

”Kasvatetaan kysyntää matalasuhdanteiden aikana tulevaisuuden kannalta olennaisilla investoinneilla muun muassa ekologisesti kestävään rakentamiseen, raideliikenteeseen sekä henkilöliikenteen sähköistämiseen. Mitenkähän investoinnit (tässäkin tapauksessa) rahoitetaan? Kuka tietää, koska on matalasuhdanne? Mikä suhdanne on muuten nyt? Onko ensi syksynä korkea- vai matalasuhdanne? Onko joku maa maailmassa, joka on onnistunut tasoittamaan suhdannevaihtelut kysyntää säätelemällä?

”Säilytetään yhteisövero nykytasolla”. Ihan hyvä, mutta jos muut maat laskevat veron vaikka kymmeneen prosenttiin, mitä sitten tehdään?

”Hallitaan varallisuuseroja korottamalla kiinteistöveroa”. Tuntuu olevan hieman omintakeista verotuspolitiikkaa ajatellen kiinteistöveron kohtaantoa. Miten asuntovarallisuus on erityisen paha asia esimerkiksi suhteessa osakeomistukseen? Eikö loogisempaa olisi keskittyä tulonjaon tasaamiseen, jos se nyt Suomessa olisi jokin ongelma?

”Työllistämisvaikutus: n. 100000 uutta työllistä hallituskauden aikana”. Palataan siihen alussa mainittuun populismi -teemaan. Eikö tällainen heitto ole populismia, vai koska se muuttuu populismiksi. Sittenkö, kun luku on 500 000? Jonkinlainen säädyllisyys varmaan vaatisi kertomaan, mistä moinen luku oikein tulee? Onko se laskettu jollain mallilla tai edes tietokannan avulla? Vai voiko vaaliohjelmissa heittää ilmaan minkä tahansa luvun. Voisi edes kertoa, mihin (toimialoille/ammatteihin) 100 000 työpaikkaa on syntymässä – vai onko sillä mitään väliä: julkiseen hallintoon, teollisuuteen vai maatalouteen? Sitä paitsi riippuuko luku mitenkään maahanmuutosta? Koska ohjelmassa kuitenkin ehdotetaan poistettavaksi kaikki rajoitukset ”työperäiseltä” maahanmuutolta, työvoiman tarjota voi periaatteessa kasvaa miten paljon tahansa, vai mikä sen estää? Eivätkö työllisyys ja palkat riipu mitenkään työvoiman kysynnän ja tarjonnan määristä?

Eikö populismia ole juuri se, että ihmisille tarjotaan ilmaista hyvää. Jätetään kertomatta, mitä hillopurkki maksaa ja kuka sen maksaa? Eikö olisi ”rehellisempää” sanoa: ”äänestä meitä, mutta lasku voi olla yllätys”?

 

Matti Viren ti 19.02. 23:20

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Me elvytetään

su 15.09. 22:55

SITRA

pe 30.08. 23:08

Työpaikat eivät synny itsestään

ke 21.08. 23:13

Väärään suuntaan

la 17.08. 22:11

Entä sitten, kun lama tulee?

la 10.08. 19:51

Opettajia ei tarvita

su 04.08. 23:25

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06. 22:39

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06. 00:19

Hiilinielut ja markkinatalous

ti 11.06. 23:28

Menot muuttuvat tuloiksi

su 09.06. 23:02

blogit

Vieraskynä

Konservatiivisivistyneistö, ulos kaapista!

ke 11.09.2019 22:30

Juha Ahvio

Miksi toisten sana on vapaampi kuin toisten?

su 15.09.2019 22:34

Professorin Ajatuksia

Äänikoikeus vaati ihmishenkiä, mutta sen käyttäminen ei kiinnosta

ma 16.09.2019 23:05

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

EKP:n elvytystoimet ovat talouden paukkumaissia

ma 16.09.2019 23:08

Petteri Hiienkoski

Sananvapaus on jakamaton

ti 17.09.2019 01:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rauhan projekti ei etsi vihollisia omistaan

ti 30.07.2019 17:12

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Monikulttuurisuus lisää rikollisuutta

su 18.08.2019 04:14

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Suomi Ranskan euroarmeijaan - kirje presidentille

ke 11.09.2019 22:27

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YK:n ilmastopaneeli IPCC tukeutuu pseudotieteeseen

la 07.09.2019 07:11

Heikki Porkka

Yle matkalla monikulttuurisuudesta ilmastonmuutokseen

to 12.09.2019 16:12

Tapio Puolimatka

Yhteiskunnan perusteita murennetaan

to 12.09.2019 23:16

Olli Pusa

Ylen aivopesu ja valehtelu

ti 27.08.2019 04:28

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Vihreät nuoret haukkuvat väärää puuta

pe 23.08.2019 09:24

Jessica Vahtera

Työhyvinvointia yhteiskunnan piikkiin

to 22.08.2019 16:17

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Huuhkainten moraalia

ma 16.09.2019 23:07

Matti Viren

Me elvytetään

su 15.09.2019 22:55