Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen kertoi viikko sitten YLEn Ykkösaamun haastattelussa, että autoilu on pääasiallinen ja tehokkain toimien kohde päästöjen vähentämisessä. Tässä yhteydessä viitattiin Traficomin teettämään tutkimukseen, jossa arvioidaan, että liikenteen hiilidioksidipäästöjen kääntäminen laskuun tulee todennäköisesti tarkoittamaan myös ajokilometrien kokonaismäärän pienentämistä. Hinnan osalta kipuraja näyttää kulkevan reippaasti yli kahdessa eurossa.

Olisi kiva nähdä ”oikea” tutkimus siitä, mikä on ”tehokkain” tapa suitsia päästöjä. Varmaa tietenkin on, että jos BKT ajatetaan nollaan, päästöt loppuvat, mutta tehokkuuskriteeri on varmaan monimutkaisempi asia kuin se, miten pelkästään päästöt saadaan pienenemään.  Joka tapauksessa tukeutuminen Traficomin tutkimukseen kaltaisiin tekeleisiin vaikuttaa äärimmäisen alkeelliselta tavalta selvittää asiaa.

Tutkimus on itse asiassa kysely, jossa Kantar TNS Oy kyselee kaikenlaista autoilusta, mutta mediaa on eniten kiinnostanut arviot niistä autoilun kustannusten kriittisistä arvoista, jotka vaikuttavat autoilun volyymiin. Kyselyn perusteella tällaisiksi kriittisiksi arvoiksi on valikoitunut bensan hinnan osalta 226 senttiä ja ajoneuvoveron osalta 500 euroa (jälkimmäinen luku tarkoittaa summaa, jonka 50 % vastaajista olisi valmis maksamaan ilman, että vähentäisi ajamista).

Kuvittelisin, että edellä mainittu 226 senttiä on keskimääräinen vastaus kysymykseen, miten paljon bensa saisi maksaa, jotta se vaikuttaisi ajamiseen. Kysymyksenasettelu on minun mielestäni älytön. Ei minkään hyödykkeen kysyntä ole sillä tavalla epälineaarista, että se jonkin hintatason jälkeen loppuisi kokonaan. Kyselyvastaukset ovat muutenkin absurdeja, koska niiden mukaan bensan hinta saisi laskea aina 99 senttiin ilman, että se vaikuttaisi ajamiseen. Eli hinnan vaihtelu välillä 0.99 – 2.26 euroa ei vaikuttaisi mihinkään! Kysely on itse asiassa tehty vuonna 2016 ja merkille pantavaa on, että edellisen kyselyn arvot ovat 1.15 ja 2.70 (siis olennaisesti suuremmat). Luvut kertovat ehkä enemmänkin siitä, että ihmiset vastaavat kyselyihin miten sattuu. Traficomissa on ilmeisesti vain sosiologeja, jotka eivät ole koskaan kuulleet kysyntäteoriasta ja kysyntätutkimuksesta. Samalla logiikalla voisi kysyä yrityksiltä, millä palkalla ne ovat valmiit työllistämään ”kaikki” ja perustaa vastauksiin työllisyyspolitiikan toimet.

Verotuksen osalta kyselyvastaukset viittaisivat siihen, että autoveron voi (lähes) kaksinkertaistaa (321:stä 500:aan) ilman, että se vaikuttaisi autoiluun. Tosin vastauksissa on valtavasti vaihtelua: 7 prosentilla kipuraja olisi (!) 50 euroa, mutta 26 prosentilla vasta 1000 euroa. Silloinkin vastaaja vasta harkitsisi autoilusta luopumista. Onko tämä maa todella täynnä näin upporikkaita autoilijoita, vai onko kysely tehty jossain yökerhossa?

”Vaikuttaa ajamiseen” on sitä paitsi hieman erikoinen käsite. Jos veroja nostetaan, vaikuttaa se ajamiseen monella eri tavalla ja monen ”marginaalin kautta”. Välitön marginaali liittyy tietenkin kilometreihin (poliitikoilla taximatkat näyttävät tosin olevan enemmänkin metri-luokkaa). Toinen ”ekstensiivisempi” marginaali koskee auton hankintaa: ostaako auton ja millaisen auton. Mutta on kolmaskin marginaali: lopettaako ajamisen & auton käytön & ja työssäkäynnin tykkänään. Jos työssäkäynti tulee pitkämatkalaiselle liian kalliiksi, siirtyy hän ”helposti” KELAn palkkalistoille. Valtio, joka kuvittelee saavansa suuremmat verotulot, saakin vain lisää maksettavaa. Toki verohurttia pääsee ainakin vielä toistaiseksi pakoon ulkomaille (neljäs marginaali).

Kyselytulokset ovat muutenkin vähän erikoisia. Kyselyn mukaan auton hinta vaikuttaa (eniten) kysyntään 40 prosentilla ja auton merkki 19 prosentilla vastaajista. Sitten on joukko muita tekijöitä. En ymmärrä, miten hinta kaikki muut epiteetit ovat jotenkin samanarvoisia tekijöitä kysyntäpäätöstä tehtäessä. Kaikki ominaisuudet kai hinnoitellaan: ei voi olla niin, että auton valinta perustuu 99 prosenttisesti muuhun kuin ”hintaan”. Mutta kyselyssä kaikki ovat samanarvoisia.

Kansainvälinen kirjallisuus kertoo meille aika hyvin, mikä on polttoaineen (tai autoilun kokonaiskustannusten) hintajousto. Selailemalla hieman nettiä, olisi päästy paljon järkevämpiin arvoihin kuin maksamalla Kantar Oy:lle taas kerran mojova summa rahaa. Mutta rahaa valtiohallinnossa näyttää nykyään olevan liiaksi asti.

https://www.is.fi/autot/art-2000006371416.html

https://arkisto.trafi.fi/filebank/a/1487147997/4f705c82fd6a3ec722b228467e1f2252/24182-Trafi_03_2017_Tutkimus_ymparistoystavallisesta_autoilusta.pdf