Hieman yllättäen, poiketen valtamedian yleensä kritiikittömästä maahanmuuttopolitiikkaan liittyvästä linjasta, MTV uutisoi saksalaisten heränneestä kiinnostuksesta hankkia asuntoja Unkarista. Syykin on artikkelin mukaan ilmeinen: Merkelin hallinnon harjoittama avoimien ovien maahanmuuttopolitiikka on tehnyt ainakin joidenkin videolla haastateltujen saksalaisten mukaan Saksasta likimain asuinkelvottoman. Kasvavat hallitsemattomaan maahanmuuttoon liittyvät sosiaaliset ongelmat alkavat ilmeisesti kärjistyä Saksassa, ja monet tuntevat olonsa turvattomiksi ja siksi etsiytyvät muualle, tässä tapauksessa Balaton-järven rantamille, Unkariin.

Viktor Orbanin Unkarin harjoittama tiukka linja maahanmuuton suhteen on löytämässä kannattajia myös muualtakin kuin ideologisesti sitoutuneista kansallismielisistä piireistä. Kun globalisaation todelliset kasvot ja sen tuottama hedelmä alkavat pikkuhiljaa nousta selvemmin ja selvemmin näkyviin, niin monet niistäkin jotka vierastavat kansallismielisiä aatteita vieraantuvat ja kokevat ajautuneensa vallitsevan, ultra-liberaalin, arvomaailman ulkopuolelle. Näille ihmisille Viktor Orban ei näyttäydy enää diktaattorina, vaan sankarina joka puolustaa perinteisiä eurooppalaisia arvoja.

On selvää että Euroopan Unioni ei pidä Unkarin viimeisimmästä vaalituloksesta, joka osoitti ja vahvisti Orbanin harjoittaman politiikan oikeutuksen ja suosion unkarilaisten keskuudessa. Ja nyt on ilmeistä että Orban on löytänyt kannattajia myös Unkarin rajojen ulkopuolelta. Juuri tässä seikassa piilee EU:n vastenmielisyys Orbania kohtaan: pelko siitä että myös muut jäsenmaat äänestävät omat Orbaninsa valtaan. Se merkitsisi EU:n loppua, ainakin sen nykyisessä muodossa. Mutta jos vielä jokunen vuosi sitten näytti siltä että kansallismieliset taistelevat tuulimyllyjä vastaan niin nyt tuntuu siltä että vuorovesi on vaihtumassa, ja että se joka taistelee tuulimyllyjä vastaan onkin globaali valta-eliitti, ja sen työrukkaset, joista EU on eräs merkittävimmistä.

Euroopan kansojen tahtoa on hankala vastustaa ja EU:n vaihtoehdot alkavat olla huonoja: joko kasvava diktatuuri liittovaltion muodossa, tai sitten asteettainen hajoaminen. Nykynäkymillä jälkimmäinen vaihtoehto on todennäköisempi. Liittovaltiokehitys on vastatuulessa ja epätodennäköinen, varsinkin tämän kevään maailmanpoliittisten käänteiden takia. Yhdysvaltain vetäytyminen Iranin ydinsopimuksesta synnytti repeämän Atlanttiseen yhteisöön ja aikaansai sen että Ranska ja Saksa, jotka haluavat pitää sopimuksesta kiinni, joutuvat lähentymään Venäjää. Tämä merkinnee ainakin jonkunasteisia myönnytyksiä siihen suuntaan, eikä se joka vie ole enää EU. Euroopan Unionista on tulossa hyvää vauhtia ajopuu, ja Suomen olisi syytä nyt pikaisesti tarkistaa linjansa. Ja äänestää oma Orbaninsa valtaan.

Ahti Valkeapää