Gazaa ympäröivällä raja-aidalla käynnissä olevat, "paluumarssiksi" nimitetyt mielenosoitukset ovat synnyttäneet otsikoita ympäri maailmaa. Tuhannet ovat osallistuneet väkivaltaisiin mielenosoituksiin. Yli kolmekymmentä gazalaista on kuollut ja satoja loukkaantunut. Viime aikoina noina perjantaipäivinä on kuitenkin näkynyt vähemmän mielenosoittajia ja väkivaltaa.
 
Israelin viranomaisten mukaan Hamasin johtaja Yahya Sinwar ei ole tyytyväinen tilanteeseen ja pelkää, että suuresti rummutetut mielenosoitukset epäonnistuvat. Hän ei ole myöskään tyytyväinen siihen, että väeltä puuttuu halukkuutta hyökätä aitaa vastaan rynnäköllä. Tämän takia Israel uskoo, että Hamas yrittää toteuttaa suuren terrori-iskun saadakseen kansanjoukot heräämään. Päivää ennen Israelin itsenäisyyspäivää viime viikolla (juutalaisen kalenterin mukaan) Israelin sotilaat löysivät suuren räjähteen piilotettuna kuorma-auton katolle. Auto oli menossa Samariasta Länsirannalta Israeliin. Turvallisuusviranomaiset uskovat, että pommia aiottiin käyttää terrori-iskussa itsenäisyyspäivänä, kun israelilaiset tulvivat puistoihin ja kaupungille juhlimaan.
 
Gazalaiset ovat myös keksineet uuden tavan terrorisoida Israelia: he käyttävät palavia leijoja. Välimeren tuulen avulla he lähettävät polttonestettä kuljettavat leijat rajan yli ja toivovat niiden laskeutuvan jonnekin, missä ne aiheuttavat vahinkoa. Yksi palava leija sytytti maanantaina vehnäpellon ja poltti yli tuhat neliömetriä lähes kypsää satoa. Joskus rajan yli tulee perätysten useita leijoja. Siitä on tullut halpa mutta tuhoisa tapa terrorisoida Israelia.
 
"Paluumarssin" on määrä huipentua 15. toukokuuta, joka on Israelin itsenäisyyspäivän jälkeinen päivä gregoriaanisen kalenterin mukaan. Palestiinalaisarabien keskuudessa tuota päivää kutsutaan nakbaksi (katastrofiksi), ja marssin sanomana on se, että on aika korjata Israelin valtion perustamisesta aiheutunut katastrofi ja samaan aikaan tapahtunut arabien pako alueilta, joista muodostui Israel. On aika "palata".
 

Kommentti

Mielenosoitusten tähänastisen tietyn epäonnistumisen ei pitäisi narrata ketään uskomaan, että ne ovat ohi. Sekä Gazassa että ympäröivällä alueella on monia tekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa konkreettisiin tapahtumiin. Toukokuun 14. päivänä Yhdysvaltojen on määrä siirtää suurlähetystönsä Jerusalemiin. Ensi kädessä juuri ilmoitus siirrosta sai mielenosoitukset liikkeelle, ja se saattaa myös lisätä öljyä liekkeihin. Presidentti Trumpin pitää myös tehdä päätös Iranin ydinsopimuksesta tulevina viikkoina. Jos hän päättää vetäytyä siitä, Iran ehkä päättää horjuttaa alueen tasapainoa sysäämällä liikkeelle sen itsensä tukemia terroristiryhmiä, Hamas mukaan lukien. Toinen ja vielä vaarallisempi vaihtoehto on, että Iran aloittaa konfliktin Israelin pohjoisella rajalla liittolaisena Hizbollahin kautta.
 
Israelin reaktiot mielenosoituksiin on asetettu kyseenalaisiksi ympäri maailmaa ja niitä on kritisoitu. Hamasin kuolleiden lukumäärää ei tietenkään pidä niellä purematta, mutta monilla mielenosoittajilla oli ampumahaavoja. Israel on myöntänyt, että virheitä on tehty, ja niitä tutkitaan. Päämääränä on luonnollisesti epäonnistumisien välttäminen. 
 
Israelin armeija on kuitenkin jälleen todistanut olevansa tehokas ja samalla pitävänsä kiinni moraalistandardista, jota mikään muu armeija ei kykene lähestulkoonkaan saavuttamaan. Paria mahdollista poikkeusta lukuun ottamatta surmansa saaneet olivat kaikki joko vahingoittamassa turva-aitaa, asettamassa pommeja tai ampumassa Israelin sotilaita – ja useimmat heistä olivat Hamasin jäseniä. Kyllä, ampumahaavoja saaneiden henkilöiden määrä on melko korkea, mutta heitä kohti ammuttiin pysäyttämismielessä, ei tappamismielessä. Siitä syystä Israel asetti yli sata tarkka-ampujaa barrikadeille – kuolleiden määrän minimoimiseksi.
 
Kun arvioidaan tähänastisia faktoja, Israelin taktiikka toimi. Gazalaisten "halukkuuden puute" aitaa vastaan syöksymisessä todistaa siitä, että he ymmärtävät sellaisen toiminnan hyödyttömyyden. He myös kieltäytyvät olemasta Hamasin poliittisen valtataistelun käyttövoimana. Käyttämällä määrätietoista mutta tarkkaa tulitusta selkeästi määriteltyihin kohteisiin Israelin sotilaat itse asiassa estivät suuremman kuolonuhrien määrän.
 
Samaan aikaan Hamas pyrkii rohkaisemaan lisää väkeä osallistumaan mielenosoituksiin ja käyttämään enemmän väkivaltaa. Hamas haluaa enemmän uhreja, sillä se saa siten lisää mainosta. On todella häpeällistä, että käyttäessään paljon aikaa Israelin kritisoimiseen kansainvälinen media antaa itsensä Hamasin tarkoitusperien käyttöön. On ollut jo vuosia aivan selvää, että Israel välittää Gazan väestöstä enemmän kuin Hamas välittää.
 

Lähde: Israel-raportti, Livets Ord