Epätavallisen kiintoisa raportti israelilaisessa päivälehdessä Ma'arivissa kertoi keskiviikkona, että Yhdysvaltain entinen ulkoministeri John Kerry kehottaa palestiinalaishallintoa pysymään lujana ja vastustamaan Trumpia ja hänen rauhansuunnitelmaansa Israelin ja palestiinalaisarabien välille. Artikkelin kirjoitti tunnettu kirjoittaja Ben Caspit, jonka mukaan Kerry sanoi, ettei Trump kestäisi pitkään Valkoisessa talossa. Hän odotti nykyisen presidentin poistuvan kuvioista vuoden sisällä.
 
Nämä asiat sanottiin John Kerryn ja Hussein Aghan välisessä tapaamisessa Lontoossa, ja myöhemmin ne raportoitiin Ramallahiin ja sitten vuodettiin lehdistölle. Kerry käytti äärimmäisen halventavia sanoja Trumpista ja sanoi, ettei kukaan Yhdysvalloissa, ei edes republikaanipuolue, ollut tyytyväinen presidentin suoritukseen. Hän lupasi auttaa luomaan vaihtoehtoisen rauhanaloitteen ja kerätä sille tukea Euroopasta. “Sanokaa Abbasille", Kerry sanoi, “että hänen tulee pysyä henkisesti vahvana ja pelata aikaa, ettei hän murru eikä taivu presidentti Trumpin vaatimusten edessä.” Kerry sanoi myös, että hän harkitsee presidentiksi pyrkimistä seuraavissa vaaleissa.
 
Raportissaan Hussein Agha kirjoitti, että Kerry vaikutti “hullaantuneelta". Hän kuvaili entistä ulkoministeriä energiseksi ja sanoi, että ajatus rauhan saavuttamisesta Israelin ja palestiinalaishallinnon välille “poltteli hänen luitaan".

 
Kommentti

Tätä voidaan tarkastella ainakin kahdesta näkökulmasta. Voidaan sanoa, että John Kerry todella on kiinnostunut rauhan saavuttamisesta ja tekee kaikkensa tavoittaakseen päämääränsä. Päämäärä ei kuitenkaan oikeuta keinoja! Vaaleilla valittua johtajaa ja valtion demokraattista systeemiä ei vaan voi pettää ja sitten käyttää samaisen valtion auktoriteettia rauhansopimuksen läpi saattamiseksi. Lisäksi Kerrylle annettiin jo mahdollisuus saada aikaan rauha omilla keinoillaan, eikä se onnistunut. Jos rauha todella on hänen päämääränsä, miksei hän antaisi Trumpin kokeilla omaa metodiaan?
 
Tässä kuitenkin todennäköisesti piilee asian ydin, ja toinen selitys Kerryn toimille. Israelin entinen puolustusministeri Moshe Ya'alon, jonka kommentit yleensä ovat harkittuja, kuvaili Kerrya kerran “pakkomielteiseksi ja messiaskompleksiseksi” tämän pyrkimyksissä rauhan tavoittamiseksi. Hän vaikuttaa olleen oikeassa. Kerry vaikuttaisi uskovan olevansa “valittu” rauhansopimuksen tuoja. Tämä on hyvin vaarallinen asenne. Sellainen pakkomielteisyys vaatii tuloksia, ja mieluiten heti. Kuitenkin ainoa osapuoli, johon Yhdysvalloilla on vaikutusvaltaa, on Israel, ja siksi Israeliin kohdistetaan paineita tehdä suuria myönnytyksiä. Tie pysyvään rauhaan ei näytä tältä. Tämä tie johtaa vain seuraavaan yhteenottoon.
 
On lannistavaa tietää, että tietyt voimat työskentelevät ympäri vuorokauden varmistaakseen Trumpin epäonnistumisen. Palestiinalaishallinto pystyy nyt manipuloimaan Yhdysvaltojen puolueita ja käyttämään niitä omiin tarkoitusperiinsä. Tämä johtaa siihen, että rauha lipuu yhä kauemmas. Kerryn kiero käytös kuitenkin myös siirtää sympatioita Donald Trumpille, jonka koko persoonallisuus ei niitä muutoin liiemmin herättele. Lukuisista puutteistaan huolimatta presidentti Trump tekee jotakin, mitä kukaan Yhdysvaltain presidentti ei ole tehnyt, ei ainoastaan tunnustaessaan Jerusalemin, vaan myös asettuessaan vastustamaan YK:n Israeliin kohdistamaa tekopyhyyttä. Nyt tiedämme myös, että hän toimii suojamuurina Kerryn messiaskompleksista pakkomiellettä vastaan. Tämä on itsessään jo melkoinen saavutus. 

Lähde: Israel-raportti, Livets Ord