Blogi: Matti Viren, pe 01.09.2017 10:16

Kenen kannattaa olla solidaarinen?

Antti (nimi muutettu), jonka tunnen muutaman mutkan takaa, on kolmikymppinen, joka ei ole koskaan ollut töissä eikä oikeastaan koulussakaan. Suomalaisesta systeemistä kertoo aika paljon, että koulussa meni monta vuotta, ennen kuin reagoitiin siihen, että Antti kävi siellä vain syömässä. Kotiin lähetettiin lappuja, jotka Antti itse kuittasi. Liian vähän henkilökuntaa koulussa. Tai ehkä liian paljon niitä, joille riitti virkatehtävien hoitaminen (lappu koululaisen laukkuun). Antti ei tee mitään pahaa, mutta ei mitään hyvääkään. Työkkärin kirjeet menevät roskikseen. Kun kysyy miksi, hän kertoo vain vienosti hymyillen olevansa hyvinvointivaltion uhri.

Varmaan hänkin kannattaa perustuloa – etenkin jos sitä kutsutaan sitä kansalaispalkaksi. Poliitikoille hän on yhtä arvokas kuin me kaikki muutkin; kukaan urallaan etenevä poliitikko ei rohkene arvostella näitä peräkamaripoikia. Ajatelkaa, että joku kutsuisi heitä “patalaiskoiksi”; mikä ”SOME-raivo” siitä syntyisi. Sosiologit rientäisivät yhdestä suusta selittämään, miten Antin ongelmat johtuvat köyhyydestä, eriarvoistumisesta, liian suurista luokkakoista, valtion talouden säästöistä ja ties mistä.

Antti ei ole ainoa. Jostain syystä hän vaan tulee aina mieleeni, kun media julistaa kansalaisten kannattavan kireämpää verotusta tyyliin “Reilut 80 prosenttia vastaajista hyväksyy solidaarisuusveron täysin tai osittain. Vastaajien joukossa isompituloisten toivotaan "kantavan kortensa yhteiseen kekoon"(MTV-uutiset 20.8) tai ”Suomalaiset arvioivat saavansa vastinetta maksamilleen veroille, ilmenee ammattijärjestö STTK:n kyselystä (28.8). Tyytyväisyyttä koettiin etenkin toimihenkilöiden keskuudessa. Vain kolme prosenttia vastaajista kertoi, ettei koe lainkaan saavansa vastiketta maksamilleen veroille. Kyselyyn vastanneista 68 prosenttia katsoi, että veronmaksukyvyn tulisi vaikuttaa nykyistä enemmän veronmaksuun. Näin koettiin laajalti eri tulo- ja ikäryhmissä”.

Miten solidaarisia ovatkaan ne, jotka eivät koskaan ole tehneet töitä, mutta haluavat lisää rahaa sillä periaatteella, että suurituloisilla on liikaa! Suurituloisia ei ole paljon, 5-10 % väestöstä. Kaikkien poliittisten liikkeiden pitää tietenkin valtaa hamutessaan väittää karttavansa heitä ja kertoa olevansa ”pieni- ja keskituloisten puolella. Ilmaisu on älyllisesti vähemmän haastavaa; koska suomalaisessa äänestäjäkunnassa ei ole juuri muita kuin pieni- ja keskituloisia, on tietenkin pakko olla heidän ”puolellaan”. Eri asia sitten on, miten loppupeleissä menetellään, käännetäänkö takkia tai ei. Mutta veropolitiikan sisällöstä ilmaisu ”kevennetään pien- ja keskituloisten verotusta” kertoo vain siitä, että todellista politiikkavaihtoehtoa ei ole olemassa vaan halvoilla kielikuvilla yritetään ostaa kannatusta muiden kuin miljonäärien joukosta.

Voi silti kysyä, voimmeko yksinkertaisesti vain äänestämällä tai gallupeilla päättää, miten paljon kullekin ihmiselle jää rahaa työn tuloksista. Voidaanko tavallisella verolailla päättää, että tienaamistasi sadasta tuhannesta eurosta jää käteen vain toimeentulotuen perusosa? Ja riittävätkö perusteluksi sanat tasa-arvo ja solidaarisuus! Perustuslaissa on pitkä lista subjektiivisia oikeuksia, mutta ei tietenkään mitään selkeää tukea periaatteelle, että rehellisellä toiminnalla ansaitsemasi tulot kuuluvat pääosin sinulle itsellesi. Jos vankikarkuri jää ilmaan toimeentulotukea, siitä seuraa vihaisia kommentteja ihmisoikeusjuristeina itseään pitäviltä, mutta 100 % tulovero tuskin kirvoittaa yhtään kommenttia.

Ymmärtäisin jotenkin innokkuuden siirtää rahaa rikkailta köyhille, jos tuloerot olisivat omista toimista ja valinnoista riippumattomia, ns. moukan tuuria. Mutta ei kukaan järkevä ihminen ajattele, että tuloerot pääsääntöisesti heijastelivat tällaista onnenkauppaa; tuloerojen takana ovat erot ahkeruudessa, pitkäjänteisyydessä, lahjakkuudessa ja niin edelleen. Ongelma vaan siinä, että julkisuutta eivät tällaiset epiteetit kiinnosta. Esiin kaivetaan aina ne kaikkein huonoimmat esimerkit: korruption kautta hankitut miljoonat, ”hyvä veli” -bonukset, hummatut miljoonaperinnöt ja suoranaiset huijaukset.

Mutta ei kai verotuspäätöksiä voi tehdä iltapäivälehtien lööppien perusteella. Eikä verotusta voi perustaa ”vain” tasa-arvo- tai solidaarisuusperiaatteisiin, mitä ne sitten lienevätkään. Verotus on politiikkamielessä ylivoimaisesti tärkein taloudellisiin kannustimiin vaikuttava tekijä. Jokainen varmaan ymmärtää, että jos mennään himoverottajien kelkkaan ja tasataan kaikkien tulot riippumatta siitä, tekeekö töitä vai ei, jaettavaa ei löydy senttiäkään. Kansantalouden tilipidosta voi laskea, että jos kotitalouksien tulot jaettaisiin tasan kaikkien kesken, kaikki saisivat 1700 euroa kuukaudessa. Mutta jos näin tehdään, todellisuudessa kukaan ei saa mitään. Oikeastaan ainoa tapa, jolla järjettömäksi kiristynyttä verotusta voi vastustaa, on kävellä ulos tästä järjestelmästä (muuttaa maasta). Tulevaisuudessa kilpailu hyvin koulutetuista ja hyvätuloloista veronmaksajista on varmaan aivan erilaista, mitä se on ollut tähän asti. Sen sijaan alhaisen tuottavuuden ja tulojen ihmisiä riittää miljardikaupalla. Äänestäjistä ei ole pulaa, enemmänkin on pulaa osaajista ja työmyyristä. Sääli vaan, että jälkimmäisiä on vaikea houkutella vain retoriikalla.

VATT:n tutkijoiden Kaisa Kotakorven ja Tuomas Matikan vast’ikään (29.8) julkaistussa blogissa ”Pitääkö ylintä tuloveroprosenttia laskea?” otetaan siinäkin kantaa marginaaliveron laskuun. Vaikka blogi on kirjoitettu hieman ”kieli poskessa”, perussävy on se, että verotuksen keventäminen on huono asia. Argumenttina on se, että nykyinen marginaaliveroprosentti (joka heidän arvioidensa mukaan on noin 65) on alhaisempi kuin (verotulojen ja veroasteen välistä riippuvuutta kuvaavan) ns. Laffer –käyrän maksimin antama arvo, joka Kotakorven ja Matikan mukaan on välillä 70-80 %. 65 prosenttia kuulostaa alhaiselta, jos sillä tarkoitetaan suurituloisten marginaaliveroastetta. Veronmaksajien (keskusliiton) mukaan marginaaliveroprosentti on 100 000 euron tuloilla 58,9 ja eläketuloilla 60.1. Kun kulutuksen implisiittinen veroaste on lähes 30 %, on kokonaisveroaste tällä tulotasolla jo yli 70 %, eikä siten verotuksen fiskaalinen(kaan) näkökulma antaisi paljon liikkumavaraa verotuksen kiristämiselle. Toisaalta voi kysyä, onko yhteiskunnan kannalta optimi se, jossa ihmisiltä saadaan revittyä maksimimäärä verotuloja. Kotakorpi ja Matikka toki myöntävät tämän todetessaan, että lopuksi on syytä painottaa, miten tätä laskuharjoitusta ei voida tulkita. Verotulot maksimoiva ylin tuloveroprosentti ei itsessään ole järkevä tavoite tai optimipiste johon pitäisi aktiivisesti pyrkiä. Julkisen vallan tulisi maksimoida kansalaistensa hyvinvointia, mikä on todennäköisesti eri asia kuin verotulojen maksimointi. Ei siis voida sanoa, että ylimmän rajaveroprosentin nostaminen verotulot maksimoivalle tasolle olisi yksiselitteisesti parasta mahdollista politiikkaa. Voihan näinkin sanoa, mutta turhan tämän asian kanssa on kiemurrella (todennäköisesti, yksiselitteisesti). Verotulojen maksimointi ei ole pelkästään todennäköisesti, vaan varmasti eri asia kuin hyvinvoinnin maksimointi; merkitseehän verotulojen maksimointi yksityisten kulutuksen minimointia. Verotus aiheuttaa aina ja yksiselitteisesti hyvinvointitappioita, ei siitä pidä tehdä mitään tulkintakysymystä. Laffer-käyrän avulla verotuksen hyvinvointivaikutuksista ei voi sanoa oikeastaan mitään, koska käyrä riippuu oikeastaan vaan yhdestä parametrista: työvoiman tarjonnan palkkajoustosta. Verotus vaikuttaa kuitenkin monen muunkin kanavan kautta: ammatin valinnan, koulutusinvestointien, palkkarakenteen, teknisen kehityksen jne. kautta. Siksi analyysien perustana pitää olla paljon Laffer -käyrää sofistikoidumpi malli, kuten esimerkiksi alla mainittu Minnesotan FED:n tutkimus. Ehkä voisi viitata myös Coenenin ym. EKP:n AWM-mallillaan aikaan tekemiin laskelmiin, joissa verotuksen rakenteen korjaaminen lähemmäs USA:n rakennetta kasvatti tuotantoa ja tuloja noin 10 % (ks. viimeinen viittaus).

Minusta on ilman muuta selvää, että verotusta (ja julkisen sektorin kustannusrasitusta) pitää keventää, jos aiotaan selviytyä kansainvälisessä kilpailussa. Koskaan ei tietenkään ole oikea aika keventää verotusta. Sen sijaan kiristäminen näyttää ”onnistuvan” aina. Niin kävi 1990-alun laman ollessa pahimmillaan eikä niin sanotun solidaarisuusveron ajoitusta 2012 voitane pitää kovin onnistuneena suhdannepoliittisena toimena. Ehkä nämä esimerkit kertovat enemmän valtion hallintoon pesiytyneestä ajattelutavasta, jonka mukaan valtiot menot ovat annettuja ja kaiken muun (verotus, työllisyysaste) pitää sopeutua niihin.

 

http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005343892.html
http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/pitaako-ylinta-tuloveroprosenttia-laskea-


https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/selva-enemmisto-kannattaa-hyvatuloisten-solidaarisuusveroa-mtv-n-kyselyssa-hyvatuloiset-tervetuloa-saastotalkoisiin/6543028

https://www.minneapolisfed.org/research/staff-reports/optimal-progressivity-with-age-dependent-taxation

https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/scpwps/ecbwp747.pdf?2b2516e7574d0ff2c5680cb62a42d790


 

Matti Viren pe 01.09. 10:16

Kommentit: 3

Kaarle Akkanen pe 01.09.2017 10:38 0

Lienee aika monelle selvää se, että valtiolla ei ole oikeasti varaa elättää näitä ns. elämäntapaintiaaneja ym. vastaavia terveitä nuoria ihmisiä? Huolenpito ja holhous ovat menneet yli "terveen" rajan. Tässä on ja pitää olla kyseisen politiikan tarkastamisen paikka!

Juha. pe 01.09.2017 11:01 0

Mukava lukea nykypäivänä (lehdenkin nimi) järkevää professori tason tekstiä, jonka voi ymmärtää sellaiseksi. Sen merkkinä on se, että sitä joutuu lukemaan ajatuksen kanssa, eikä kuten Aku Ankkaa. Siis tämän päivän "professoreiden" ja "tutkijain" punavihreää jargonia täynnä olevaa hukkaputken tuotoksia. Yleensäkin poliitikot ovat kaikkein huonoimpia (valitettavasti) ratkaisemaan mitä hyvänsä yhteiskunnallisia epäkohtia ja tekemään ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi. Politiikalla ja ideologialla ei ole mitään tekemistä järjen ja sitä käyttämällä tehtyjen päätelmien ja ratkaisujen kanssa, joka todellakin pyrkii optimaaliseen ja loppuun asti hiottuun toimintamalliin. Suomi on Euroopan sosialistisin maa Ruotsin ohella, jossa yksityisen kansalaisen elämää ja valintoja valvotaan sekä säädellään eniten maailmassa aina marjapensaan istutukseen saakka. Tämän "valkoisen somalin" osalta voin sanoa, että onhan se sangen ikävää, että suomalaista etnistä taustaa oleva ihminen laskettelee vapaalla samaan aikaan kun muut ahertavat yhtä huononevissa työehdoilla ja niukemmalla työvoimalla yrityksissä saaden vielä reaali-palkkaa kuin takavuosina. Mutta suurin skisma ja epäkohta on ns. "pakolaispolitiikka" jolla hankitaan kehdosta hautaan elätettäviä "eläkeläisiä" perustellen sitä "ihmisoikeuksilla" ja "kestävyysvajeen" selättäjiksi. Puhumattakaan siitä, että "wanheneva" väestömme tarvitsee "tekeviä käsiä". Siis käsiä, jotka ovat kämmenpuolelta valkoiset. Krhöm... Niinpä niin. Olenko rasisti? Sanoohan wanha sananlaskukin: "Ei nimi pahenna miestä, vaan mies nimen. Sama pätee rodunkin kohdalla. Meidät suomalaiset tunnetaan jostain kumman syystä Uudessa Maailmassa ja Australian perukoilla kovina työmiehinä ja -naisina sekä tietenkin toinen tavaramerkki on viinaksien "oikein käyttö".

M pe 01.09.2017 14:58 0

Olipa kerran kolme veljestä,joista yksi oli ahkera ja teki paljon töitä ja kaksi muuta juhlivat,lusmuilivat ja irstailivat.Tämän seurauksena ahkera veli rikastui ja kaksi muuta olivat aina rahattomia.

Sitten tässä fiktiivisessä kolmen veljeksen valtakunnassa tuli vaalien aika,jolloin kaksi veljestä yhdessä päättivät että heidän surkeutensa johtuu siitä että kolmas veli on riistänyt heitä ja että hänen olisi jatkossa maksettava 90% solidaarisuusveroa,sekä tulevista ansioistaan että hänelle jo kertyneestä omaisuudestaan.Veron tuotto käytettäisiin valtakunnan vähäosaisten (siis heidän itsensä) hyväksi. Demokratiassa,joka tässä merkitsee massojen tyranniaa) kun elettiin niin ei veljen auttanut muu kuin totella.

Tätä jatkui jonkin aikaa,kunnes ahkera veli kyllästyi katselemaan ja kuuntelemaan kahden muun ryyppäämistä,laiskottelua ja jatkuvaa vittuilua ja hän keräsi tavaransa ja muutti naapurivaltakuntaan,jossa ihmisten perusoikeuksia aidosti kunnioitettiin ja suojeltiin massojen tyrannialta. Kaksi laiskaa veljestä kuolivat nälkään,kun kukaan ahkera ei enään heitä ruokkinut ja kun työnteko oli myrkkyä ruumiille. Ahkera veli sen sijaan sai elämänilonsa takaisin,löysi vaimon ja sai runsaasti lapsia,joille hän jätti suuren perinnön tehtyään koko elämänsä ahkerasti töitä. Loppu.

Tarinan opetusta voi jokainen itse pohtia,mutta sanotaanko nyt näin että kirjoittajan mielestä Suomessa on johtavissa asemissa aivan liikaa ihmisiä joilla on harhakäsitys siitä että perusoikeudet tarkoittavat oikeutta käydä toisten ihmisten lompakolla. Tai kutsutaan sitä sen oikealla nimellä:Valtion siunauksella tapahtuvaa varastamista.



Kommentointi on tilapäisesti pois käytöstä ohjelmistopäivitysten vuoksi. Palvelimille tehtiin DDoS hyökkäys 26.10.2017 jonka johdosta palvelimet asennettiin uusiksi ja kommenntointiratkaisu joudutaan toteuttamaan eri tavalla. Pahoittelemme keskeytystä kommentoinnissa. Sillä välin kirjoituksia voi kommentoida Faeebook sivullamme.

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11. 12:49

Sata vai kaksi sataa vuotta

la 18.11. 03:21

Kun on liikaa rahaa

pe 10.11. 10:19

Vihapuhe mallia DDR

ke 20.09. 14:02

Kenen kannattaa olla solidaarinen?

pe 01.09. 10:16

Eurooppa kansainvaellusten kourissa

to 24.08. 21:16

Työvoiman tarjonta kasvaa vain palkkojen myötä

ti 22.08. 13:10

Maksamme velkaa

ma 14.08. 11:26

Työvoimapula. Nyt

la 29.07. 11:32

Miksi asuminen on niin kallista Suomessa?

to 27.07. 14:42

blogit

Vieraskynä

Iran koettelee Israelia Syyriassa

ke 22.11.2017 12:42

Juha Ahvio

Gender-ideologia tuhoaa lapsemme

la 18.11.2017 16:34

Professorin Ajatuksia

Kiina nousee tutkimuksen ja talouden välisen positiivisen kierteen varassa

ke 22.11.2017 11:20

Jukka Hankamäki

Häirintäsyytökset ovat feministien vihapuhetta

ti 21.11.2017 10:55

Petteri Hiienkoski

Oma maa viimeiseksi -politiikan kova hinta

su 19.11.2017 12:49

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Väestönvaihdos kouluissa rapauttaa oppimisympäristön ja -tulokset

pe 03.11.2017 19:29

Piia Kattelus

Sotilaat poliisin avuksi

ti 10.10.2017 12:58

Henry Laasanen

Pyllyhousut ja Pride -kulkue häiritsevät heteromiestä seksuaalisesti

ti 21.11.2017 08:47

Arto Luukkanen

Satu Sotesta

ke 22.11.2017 11:29

Mika Niikko

Asunnottomat eivät tarvitse juhlapuheita

ti 17.10.2017 13:43

Musta Orkidea

Älkää erehtykö luulemaan, että koko maailma ajattelee länsimaalaisittain

to 20.04.2017 20:11

Mikko Paunio

Iltalehti, missä todisteet Pekka Haaviston "syyttömyydestä"?

su 19.11.2017 09:30

Heikki Porkka

There is no business like VOK-business

ke 22.11.2017 00:12

Olli Pusa

Sote-agentti havainnoi

la 18.11.2017 09:11

Alan Salehzadeh

Iran lähettää afgaanipakolaiset sotimaan Syyriaan

ke 08.11.2017 12:23

Janne Suuronen

Poliittinen poliisi

ma 30.10.2017 21:30

Reijo Tossavainen

Laittomasti maassaolevien hyysääminen jo täysin käsittämätöntä

ti 21.11.2017 12:04

Jessica Vahtera

Tehkää enemmän töitä, siskot!

ke 01.11.2017 09:55

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

He söivät mitä saivat

ke 22.11.2017 11:25

Matti Viren

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11.2017 12:49