Blogi: Matti Viren, ma 24.06.2019 00:19

Mitä on köyhyystutkimus?

Jotenkin jäi korviin soimaan maininta, että hän (Maria Ohisalo) on köyhyystutkija.  Köyhyystutkija ..mitä tekee köyhyystutkija? Tutkii tietenkin köyhyyttä, mutta tutkimus sitten tuottaa tulokseksi? Suoraan sanoen en tiedä, ja siksi on ehkä paras, että yritän ottaa selvää.

Ohisalon väitöskirja on nimeltään ”Murusia hyvinvointivaltion pohjalla: leipäjonot, koettu hyvinvointi ja huono-osaisuus”.  Artikkeliväitöskirjasta on netissä johdanto-osa (alla viite); artikkelit (4) on itse kaivettava esiin. Ekonomistia hieman oudoksuttaa, että kirja (johdanto ja kolme artikkelia) on suomeksi. Artikkelit on julkaistu Teologisessa aikakauskirjassa, Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä ja KELAn Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa –teoksessa. Yksi artikkeli on julkaisematon käsikirjoitus. Artikkeleissa on yhteensä 12 kirjoittajaa (yleensä samat kolme), joten voi päätellä, että sosiologiassa kolme tutkija voi yhdessä tehdä kolme väitöskirjaa kirjoittamalla neljä artikkelia. Kuulostaa vähän erikoiselta. Taloustieteessä on yleensä vaadittu kolmea artikkelia, joiden on yleensä (toki on joitain poikkeuksia) oletettu olevan julkaistun ulkomaisissa aikakauskirjoissa. Ehkä taloustieteilijät eivät tule toimeen keskenään, koska yhteisjulkaisuja ei väitöskirjavaiheessa juuri ole. Mutta toisaalta on todettava, että esimerkiksi lääketieteessä kirjoittajien nimilista vie joskus puoli sivua.

Mutta se ”muotoseikoista”. Tutkimuksen kohteena ovat leipäjonoissa olleet kansalaiset, joita on haastateltu eri paikkakunnilla. Haastattelun luonteesta saanee jonkinlaisen kuvan toteamuksesta, että ”vastausmahdollisuutta on tarjottu kaikille kussakin avustuspaikassa aineistonkeruuhetkellä käyneelle henkilölle”. Kyselyvastauksia on sitten verrattu koko väestöstä saatuihin KELAn Kansalaiskyselyn tietoihin (se puolestaan on ”tavanomainen” puhelinhaastattelu). On hieman vaikea mieltää, että aineistoja voisi verrata keskenään, mutta ei annetta otantateknisten yms. asioiden häiritä tässä yhteydessä.

Kyselyssä ruokajonossa olijoilta tiedusteltiin vastausta joukkoon kysymyksiä tai väittämiä, jotka olivat luonteeltaan seuraavanlaisia ” Tunnen itseni huono-osaiseksi”, ”Ihmisiin voi luottaa”, ”Pystyn huolehtimaan veloistani”, ”Huumeiden käyttö aiheuttaa minulle ongelmia”, ”Nautin huumeiden käytöstä”, ”Olen väsynyt huumeiden käyttööni”, Saan seuraavia …. KELAn tukia” ja niin edelleen (näitä on paljon).  Vastausten summarisointia (anteeksi kielikummajainen) varten tehdään (Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä julkaistussa) tutkimuksessa faktorianalyysi, jonka tuloksena päädytään seuraavan kolmen faktorin esitykseen ”Elämään tyytymättömyys ja heikko terveydentila”, ”Taloudellinen huono-osaisuus”, ja ”Masennus, yksinäisyys ja nälkä”. Sen jälkeen tarkastellaan, miten nämä faktorit relatoituvat eri tekijöihin (vastauksiin kyselyssä). Päätulos näyttää olevan, että vastaajien välillä on eroja (ja erot liittyvät demografisiin ja sosioekonomisiin tekijöihin) ja kun verrataan leinjonoissa olevia ja muita kansalaisia, päädytään siihen, että leipäjonoissa olevat ovat huonommassa asemassa. Kirjassa tutkimustulosten sanotaan olevan ”yhteiskuntapoliittisesti kiinnostavia, sillä ne kertovat epätasa-arvosta suomalaisessa yhteiskunnassa”….. ja ”päädytään siihen, että hyvinvointivaltion vuotavat haavat luovat riskin, että huono-osaisten auttaminen jää vapaaehtoisuuden, kirkon ja kolmannen sektorin varaan, kun julkinen valta ei kanna sille kuuluvaa vastuuta”.

En tiedä, olenko oikeassa, jos tulkitse tutkimuksen tuloksia vähemmän runollisesti niin, että köhillä menee huonosti ja valtion pitää auttaa heitä (antaa heille rahaa) nykyistä enemmän. Joku voisi sanoa, että näihin johtopäätöksiin pääsemiseksi ei tarvita väitöskirjoja, mutta olkoon sanomatta. Se mikä minua vaivaa, on kuitenkin koko perusasetelma. Minun mielestäni ylivoimaisesti täkein köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvä kysymys on yksinkertaisesti ”miksi”. Mitkä ovat ne tekijät, jotka johtavaan pysyvään köyhyyteen”, ja annettuna se tieto, miten köyhyyttä voidaan vähentää. Jälkimmäiseen kysymykseen osaan on tietysti helppo vastata niin, että annetaan heille lisää rahaa (otetaan rikkailta ja annetaan köyhille). Mutta on vaikea nähdä, että tämä olisi ratkaisu. Ainakaan se ei voi olla pysyvä ratkaisu ja koko yhteiskunnan kannalta paras mahdollinen ratkaisu.

Kyllä ratkaisua pitäisi pikemminkin hakea niistä kannustimista, joita ennen kaikkea nuorille ihmisille yhteiskunnan toimesta luodaan. Suomalaisen yhteiskunnassa koulussa hyvin pärjänneistä arvostetaan ja tuetaan monin eri tavoin, kun taas huonosti menestyneille tarjotaan vain sosiaaliavustuksia ja välillä vähän keppiäkin. Ehkä pahinta on se, että sosiaalipolitiikassa kieltäydytään kategorisesta myöntämästä sitä, että ”annetaan rahaa” –politiikka voi osaltaan johtaa köyhyyden kasvuun ja köyhyyden periytymiseen. Niin kauan kuin politiikka perustuu testaamattomiin uskomuksiin, poliittisiin doktriineihin ja poliittisen fraseologian kielikuviin, köyhyys tuskin häviää mihinkään Suomesta.

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2517-6

 

Matti Viren ma 24.06. 00:19

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08. 23:44

Miten rikkaita olemmekaan!

to 13.05. 20:26

Loppuuko lama kahdella miljardilla?

ke 07.04. 22:02

Gallupit eivät äänestä, vai äänestävätkö?

ke 18.11. 17:06

Paluu menneeseen

su 27.09. 22:59

Kumma, kun rikkaat aina vaan rikastuvat

la 22.08. 23:52

Velkaannu ja pelasta maailma!

ma 10.08. 22:15

Suomen tavoitteena on, vai onko sittenkään mitään?

ti 21.07. 20:52

Paljonko Suomi maksaa?

ke 01.07. 22:52

Kuka pelastaa kunnat?

to 21.05. 23:15

blogit

Vieraskynä

Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?

ke 20.12.2023 22:32

Juha Ahvio

Onko historialla merkitystä?

su 18.02.2024 17:41

Professorin Ajatuksia

Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?

to 13.05.2021 20:23

Marko Hamilo

Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja

ti 28.03.2023 20:22

Jukka Hankamäki

Sähköistävä klikinvastainen uutinen

su 07.01.2024 18:08

Petteri Hiienkoski

Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?

pe 15.03.2024 23:04

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Jolla on korvat, se kuulkoon

ke 23.08.2023 20:50

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa

su 15.01.2023 14:49

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!

la 25.02.2023 13:58

Mika Niikko

Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet

su 13.09.2020 23:07

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

USA:sta johdettu sensuuriteollinen kompleksi ulotettiin Suomeen vuonna 2015 - Tucker Carlson haastatteli USA:n ulkoministeriön entistä kyberjohtajaa Mike Benziä

la 24.02.2024 12:33

Heikki Porkka

Putinin puolueet eduskunnassa

ma 18.03.2024 12:06

Tapio Puolimatka

Lasten vai aikuisten oikeudet

ma 21.08.2023 19:21

Olli Pusa

YLEN häveliästä

pe 02.02.2024 14:01

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat

ti 18.08.2020 10:15

Reijo Tossavainen

Auta avun tarpeessa

to 19.03.2020 07:33

Pauli Vahtera

Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja

su 25.10.2020 22:57

Timo Vihavainen

Häpeänsä kullakin

ke 19.07.2023 21:26

Matti Viren

Odotellaan vuotta 2023

la 14.08.2021 23:44