Blogi: Matti Viren, ti 23.04.2019 22:31

Koulutus avain kaikkeen

On lepuuttavaa olla vaihteeksi töissä Ukrainassa (opettamassa Lvivin yliopistossa). Täällä yliopistoihmisten puheenaiheet tuntuvan oleva valovuosien päässä siitä, mihin on saanut tottua Suomessa; ei ilmastohysteriaa, sukupuolten moninaisuutta, tarvetta vaihtaa väestö eläkkeiden rahoittamiseksi ja sitä rataa. Bonuksena ovat kirjakaupat; pojanpojalle voi ostaa ”oikeita” matematiikan kirjoja, ei mitään värityskirjoja.  

Vaikka onkin säästynyt suomalaisen vaalikampanjan pahimmilta kliseiltä, masentaa havaita, miten alhaalla rima on päätettäessä eduskunnan kokoonpanosta. Samat puolueet ovat olleet vallassa kohta sata vuotta; vuorosanat vain vaihtuvat neljän vuoden välein. Tulosvastuu, missä se on? On kuin olisi joku ”vuorosanojen opas hallituspuolueille” ja ”opas oppositiolle”. Vuosikymmeniä on jatkunut sama valitusvirsi ”hallitus on leikannut” ja köyhät ovat köyhtyneet, rikkaat rikastuneet” riippumatta siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin menot ovat viimeisen 15 vuoden aikana vain kasvaneet (kuvio 1) ja tulonjaosta kertovat indeksit ovat desimaalilleen samalla tasolla kuin vuosisadan alussakin (kuvio 2). Suurin itkuvirsi kohdistuu niin sanottuihin koulutuksen leikkauksiin. Koulutusmenojen pitäisi ilmeisesti kasvaa 10 prosenttia vuodessa vaikka ikäluokat kaiken aikaa supistuvat. Ilmeellisintä on se ajatuskulku, että koulutukseen ei itse (siis vanhemmat) voi laittaa senttiäkään rahaa: koulutuksen pitää olla ”ilmaista”. Nykytilanteessa se vain tarkoittaa sitä, että kansainvälisten pääomamarkkinoiden pitää rahoittaa suomalaisten koulutusmenot.

Ei tarvitse olla edes ekonomisti, jotta ymmärtää, että tulevina vuosina julkisia menoja pitää leikata; aivan sama mitä lupauksia uusista tikkunekuista äänestäjille on sattunut antamaan. On aika varmaa, että kokonaistuotannon kasvu jää seuraavina vuosina yhteen prosenttiin ja on ilmeistä, että valtion velka vain jatkaa kasvuaan. Ehkä kasvuvauhti on vielä siedettävää, mutta missä ovat puskurit tuleville lamakausille?

Ilmeisesti velkaantuminen ja puskurit ovat liian abstrakteja asioita vaalikampanjoissa. Älyllinen haastavuus näkyy varsinakin ilmastokeskustelussa; ilmasto pelastetaan verottamalla brasilialaista lihaa tai syöttämällä hauvoille salaatin lehtiä. Kai desimaalipilkun pitäisi tässäkin suhteessa olla jossain järjellisessä paikassa. Jos CO2 -päästöihin jotenkin aiotaan puuttua, olisi energiaintensiivinen teollisuus (raskas metalli ja paperi & sellu) yksinkertaisesti vain hätistettävä ulkomaille. Pääkaupunkiseudun virkamiehen mielestä tämä olisi varmaan ihan käypä ratkaisu, mutta soisi kuitenkin vähän pohdittavan sitä, millä keinoin Suomi aikoo elättää itsensä tulevina vuosikymmeninä. Siitä aiheesta vallitsee syvä hiljaisuus: ainoa politiikkainstrumentti on (taas kerran) koulutus. Niin kauan kuin ei mitenkään kvalifioida, mikä on koulutuksen sisältö, tavoitteet ja insentiivijärjestelmät, neuvo on yhtä tyhjän kanssa. Neuvosta voisi kiinnostua, jos pöydällä olisi sellaisia ehdotuksia kuten pääministeri Shinzo Aben hallituksen päätös supistaan humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen koulutusta teknistieteellisten alojen kustannuksella, tai lukukausimaksujen tuominen mukaan koulutusmenojen rahoitukseen, tai koulutuksen tehostaminen muilla keinoin (esimerkiksi opintoaikojen & tenttikertojen rajaamisella).

Sipilän hallituksen aikana talouspolitiikan keinovalikoina tuntui supistuvan vain yhteen asiaan: työllisyysasteeseen. Eli uskomus oli, että kun työllisyysaste on riittävän suuri (kai kuitenkin alle 100 %), mitään ongelmia ei enää ole. Mutta eihän työllisyysaste ole mikään politiikkainstrumentti. Yhtä vähän lämpötila on politiikkainstrumentti. Mitä keinoja työllisyysasteen nostamiseksi sitten on esitetty? Arvasitte aivan oikein: koulutus, koulutus, koulutus. Logiikka on sellainen, että koska koulutetuilla on korkeampi työllisyysaste kuin kouluttamattomilla, koulutettujen määrän kasvattaminen nostaa työllisyysastetta. Kausaalinen tulkinta on luvalla sanoen hieman hataralla pohjalla. On vähän sama asia kuin tulkittaessa lausumaa ”ikääntymisen myötä askel lyhenee”. Lausuma ei kuitenkaan (valitettavasti) käänny muotoon ”ottamalla pitempiä askeleita ihminen nuortuu”. Ongelma on siinä, että koulutuksen määrän kasvu sinällään (a) kasvattaa julkisia menoja (b) lyhentää työssäolovuosia (aikakin elinkaaren alkuosassa) ja (c) vähentää syntyvyyttä. Eli kaikki nämä vaikuttavat kielteisesti huoltosuhteen kehitykseen. Toki koulutusajanjaksojen pituutta voidaan lyhentää laskemalla vaatimustasoa (enemmän todistuksia ja vähemmän osaamista), mutta sekin on melkoista itsepetosta. Käsi sydämelle: eikö sitä nytkin tapahdu?

Ekonomistille tulee määrällisen kasvattamisen sijaan mieleen ajatus tehostaa opintoja esimerkiksi kannustinjärjestelmiä kehittämällä. Nykyäänhän tapana on, että ensimmäinen toimi korkeakoulupaikan saannin jälkeen on mennä töihin (koska ei voi ottaa lainaa; edessä on kuitenkin oman asunnon osto, johon tarvitaan satojen tuhansien lainat). Ongelmana on se, että ”rahaa saa rajattomasti takaseinästä” poliitikoille on suorastaan pyhäinhäväistystä esittää, että koulutukselta vaadittaisiin tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Mutta paljon enemmän koulutus on yksityinen investointi kuin asunnon tai purjeveneen osto.

 

  • Julkisen sektorin menot yhteensä, Lähde TK

    Julkisen sektorin menot yhteensä, Lähde TK

  • GINI-indeksi tuloeroista, Lähde TK

    GINI-indeksi tuloeroista, Lähde TK

Matti Viren ti 23.04. 22:31

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Anekauppa

la 18.05. 10:00

1.4 miljoonaa työpaikkaa

ke 15.05. 23:42

Menot rahoittavat itsensä

su 12.05. 21:39

Mikä on oikeaa kansallismielisyyttä?

to 09.05. 22:11

Lapsia Afrikasta

su 05.05. 22:25

Mistä pitäisi keskustella?

ke 01.05. 21:22

Koulutus avain kaikkeen

ti 23.04. 22:31

Pieni- ja keskituloisille

ma 01.04. 20:37

Paula ja Donald

ma 25.03. 21:20

Populismia

ti 19.02. 23:20

blogit

Vieraskynä

Suomalaisille jatkossakin maitoa ja bensaa!

to 16.05.2019 22:33

Juha Ahvio

Mistä vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa on kyse?

ma 06.05.2019 23:38

Professorin Ajatuksia

Nyt olen hämmästynyt

ma 20.05.2019 21:21

Marko Hamilo

Kuinka muutosta äänestetään - miksi oikeistolaisen kannattaa äänestää perussuomalaisia

su 14.04.2019 09:35

Jukka Hankamäki

Suomelle tärkeät europarlamenttivaalit

to 09.05.2019 22:08

Petteri Hiienkoski

Arkkipiispan tuella sananvapautta vastaan

la 18.05.2019 16:09

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Euvostoliiton purkaminen alkaa vihdoinkin!

ke 01.05.2019 16:15

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kansallismielisten vietävä ympäristöagenda vihreiltä

ti 14.05.2019 23:15

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Mistähän löytyvät ne todelliset "Putinin kätyrit"?

ma 20.05.2019 21:24

Mika Niikko

Somekampanja käänsi tuhansien turvapaikkavaeltajien suunnan

su 07.04.2019 23:11

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailman muovin kierrätys totaalikaaoksessa Uusi raporttini julki Lontoossa

ke 15.05.2019 20:55

Heikki Porkka

Yle, Trump, Orban, Salvini, "islamismi" ja Tynkkynen

ti 14.05.2019 12:56

Tapio Puolimatka

Itsemäärittelyyn perustuva sukupuolikäsitys luo turvattomuutta

to 16.05.2019 22:24

Olli Pusa

Islaminuskoiset eivät sopeudu

su 19.05.2019 21:43

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Chile ja media

to 04.04.2019 21:30

Reijo Tossavainen

Mitä sinä haluat?

pe 17.05.2019 21:13

Jessica Vahtera

Säästöjä ammattiylpeyden hinnalla

to 04.04.2019 19:27

Pauli Vahtera

SDP valehtelijoiden klubi

pe 03.05.2019 21:34

Timo Vihavainen

Eurooppa on aina oikeassa

ma 20.05.2019 21:22

Matti Viren

Anekauppa

la 18.05.2019 10:00