Blogi: Matti Viren, ti 23.04.2019 22:31

Koulutus avain kaikkeen

On lepuuttavaa olla vaihteeksi töissä Ukrainassa (opettamassa Lvivin yliopistossa). Täällä yliopistoihmisten puheenaiheet tuntuvan oleva valovuosien päässä siitä, mihin on saanut tottua Suomessa; ei ilmastohysteriaa, sukupuolten moninaisuutta, tarvetta vaihtaa väestö eläkkeiden rahoittamiseksi ja sitä rataa. Bonuksena ovat kirjakaupat; pojanpojalle voi ostaa ”oikeita” matematiikan kirjoja, ei mitään värityskirjoja.  

Vaikka onkin säästynyt suomalaisen vaalikampanjan pahimmilta kliseiltä, masentaa havaita, miten alhaalla rima on päätettäessä eduskunnan kokoonpanosta. Samat puolueet ovat olleet vallassa kohta sata vuotta; vuorosanat vain vaihtuvat neljän vuoden välein. Tulosvastuu, missä se on? On kuin olisi joku ”vuorosanojen opas hallituspuolueille” ja ”opas oppositiolle”. Vuosikymmeniä on jatkunut sama valitusvirsi ”hallitus on leikannut” ja köyhät ovat köyhtyneet, rikkaat rikastuneet” riippumatta siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin menot ovat viimeisen 15 vuoden aikana vain kasvaneet (kuvio 1) ja tulonjaosta kertovat indeksit ovat desimaalilleen samalla tasolla kuin vuosisadan alussakin (kuvio 2). Suurin itkuvirsi kohdistuu niin sanottuihin koulutuksen leikkauksiin. Koulutusmenojen pitäisi ilmeisesti kasvaa 10 prosenttia vuodessa vaikka ikäluokat kaiken aikaa supistuvat. Ilmeellisintä on se ajatuskulku, että koulutukseen ei itse (siis vanhemmat) voi laittaa senttiäkään rahaa: koulutuksen pitää olla ”ilmaista”. Nykytilanteessa se vain tarkoittaa sitä, että kansainvälisten pääomamarkkinoiden pitää rahoittaa suomalaisten koulutusmenot.

Ei tarvitse olla edes ekonomisti, jotta ymmärtää, että tulevina vuosina julkisia menoja pitää leikata; aivan sama mitä lupauksia uusista tikkunekuista äänestäjille on sattunut antamaan. On aika varmaa, että kokonaistuotannon kasvu jää seuraavina vuosina yhteen prosenttiin ja on ilmeistä, että valtion velka vain jatkaa kasvuaan. Ehkä kasvuvauhti on vielä siedettävää, mutta missä ovat puskurit tuleville lamakausille?

Ilmeisesti velkaantuminen ja puskurit ovat liian abstrakteja asioita vaalikampanjoissa. Älyllinen haastavuus näkyy varsinakin ilmastokeskustelussa; ilmasto pelastetaan verottamalla brasilialaista lihaa tai syöttämällä hauvoille salaatin lehtiä. Kai desimaalipilkun pitäisi tässäkin suhteessa olla jossain järjellisessä paikassa. Jos CO2 -päästöihin jotenkin aiotaan puuttua, olisi energiaintensiivinen teollisuus (raskas metalli ja paperi & sellu) yksinkertaisesti vain hätistettävä ulkomaille. Pääkaupunkiseudun virkamiehen mielestä tämä olisi varmaan ihan käypä ratkaisu, mutta soisi kuitenkin vähän pohdittavan sitä, millä keinoin Suomi aikoo elättää itsensä tulevina vuosikymmeninä. Siitä aiheesta vallitsee syvä hiljaisuus: ainoa politiikkainstrumentti on (taas kerran) koulutus. Niin kauan kuin ei mitenkään kvalifioida, mikä on koulutuksen sisältö, tavoitteet ja insentiivijärjestelmät, neuvo on yhtä tyhjän kanssa. Neuvosta voisi kiinnostua, jos pöydällä olisi sellaisia ehdotuksia kuten pääministeri Shinzo Aben hallituksen päätös supistaan humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen koulutusta teknistieteellisten alojen kustannuksella, tai lukukausimaksujen tuominen mukaan koulutusmenojen rahoitukseen, tai koulutuksen tehostaminen muilla keinoin (esimerkiksi opintoaikojen & tenttikertojen rajaamisella).

Sipilän hallituksen aikana talouspolitiikan keinovalikoina tuntui supistuvan vain yhteen asiaan: työllisyysasteeseen. Eli uskomus oli, että kun työllisyysaste on riittävän suuri (kai kuitenkin alle 100 %), mitään ongelmia ei enää ole. Mutta eihän työllisyysaste ole mikään politiikkainstrumentti. Yhtä vähän lämpötila on politiikkainstrumentti. Mitä keinoja työllisyysasteen nostamiseksi sitten on esitetty? Arvasitte aivan oikein: koulutus, koulutus, koulutus. Logiikka on sellainen, että koska koulutetuilla on korkeampi työllisyysaste kuin kouluttamattomilla, koulutettujen määrän kasvattaminen nostaa työllisyysastetta. Kausaalinen tulkinta on luvalla sanoen hieman hataralla pohjalla. On vähän sama asia kuin tulkittaessa lausumaa ”ikääntymisen myötä askel lyhenee”. Lausuma ei kuitenkaan (valitettavasti) käänny muotoon ”ottamalla pitempiä askeleita ihminen nuortuu”. Ongelma on siinä, että koulutuksen määrän kasvu sinällään (a) kasvattaa julkisia menoja (b) lyhentää työssäolovuosia (aikakin elinkaaren alkuosassa) ja (c) vähentää syntyvyyttä. Eli kaikki nämä vaikuttavat kielteisesti huoltosuhteen kehitykseen. Toki koulutusajanjaksojen pituutta voidaan lyhentää laskemalla vaatimustasoa (enemmän todistuksia ja vähemmän osaamista), mutta sekin on melkoista itsepetosta. Käsi sydämelle: eikö sitä nytkin tapahdu?

Ekonomistille tulee määrällisen kasvattamisen sijaan mieleen ajatus tehostaa opintoja esimerkiksi kannustinjärjestelmiä kehittämällä. Nykyäänhän tapana on, että ensimmäinen toimi korkeakoulupaikan saannin jälkeen on mennä töihin (koska ei voi ottaa lainaa; edessä on kuitenkin oman asunnon osto, johon tarvitaan satojen tuhansien lainat). Ongelmana on se, että ”rahaa saa rajattomasti takaseinästä” poliitikoille on suorastaan pyhäinhäväistystä esittää, että koulutukselta vaadittaisiin tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Mutta paljon enemmän koulutus on yksityinen investointi kuin asunnon tai purjeveneen osto.

 

  • Julkisen sektorin menot yhteensä, Lähde TK

    Julkisen sektorin menot yhteensä, Lähde TK

  • GINI-indeksi tuloeroista, Lähde TK

    GINI-indeksi tuloeroista, Lähde TK

Matti Viren ti 23.04. 22:31

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06. 22:39

Mitä on köyhyystutkimus?

ma 24.06. 00:19

Hiilinielut ja markkinatalous

ti 11.06. 23:28

Menot muuttuvat tuloiksi

su 09.06. 23:02

Kansanrintaman uusi tuleminen

ke 05.06. 23:43

Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden

ke 29.05. 22:12

Kyselyt kansaa johtamassa

ma 27.05. 22:54

Kumoaako ilmaston muutos kaikki lait?

pe 24.05. 01:25

Ei tarvitse leikata

ke 22.05. 00:03

Anekauppa

la 18.05. 10:00

blogit

Vieraskynä

Kansallismielisten liittouma ry/188 -kukkavirta - terrori-iskun uhrien muistokulkue Turussa

ma 08.07.2019 22:05

Juha Ahvio

Pride-sateenkaarilippu julistaa vallankumousta ja kapinaa

la 29.06.2019 00:01

Professorin Ajatuksia

Altruismi ja pelko leimaamisesta luovat hyvän yhteiskunnan

ke 17.07.2019 23:07

Marko Hamilo

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

pe 05.07.2019 00:00

Jukka Hankamäki

Älä koskaan luovu käteisen rahan käyttämisestä

la 06.07.2019 10:43

Petteri Hiienkoski

Käsitys ihmisoikeuksista hämärtynyt

la 29.06.2019 22:22

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

EU:n huippuvirat

ke 03.07.2019 14:39

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Metrot - Suomen kehitysmaalaistumisen näyteikkunat

su 14.07.2019 14:34

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan

ke 29.05.2019 09:00

Arto Luukkanen

Pitäisikö puoluejohtajien tenteissä olla sarjat?

ti 16.07.2019 23:09

Mika Niikko

Väärinajattelijoiden oikeudet

ma 08.07.2019 21:55

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Maailma valitsee lopulta edistyksen vihreän dystopian sijaan

to 04.07.2019 15:38

Heikki Porkka

Ohjaaja Aku Louhimies vastaan päätoimittaja Jouko Jokinen (yle)

pe 05.07.2019 13:39

Tapio Puolimatka

Nuorison parissa leviävä vaarallinen muoti-ilmiö

ti 09.07.2019 22:18

Olli Pusa

Ilaskivi vastaan Rinne

ke 03.07.2019 11:12

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Ev.-lut kirkosta vasemmiston kivakerho

ti 18.06.2019 13:42

Reijo Tossavainen

Punavihreys on politiikan muotiväri, josta myös persut hyötyvät

su 14.07.2019 08:50

Jessica Vahtera

Sananvapauden puolesta on taisteltava

ma 24.06.2019 10:45

Pauli Vahtera

Mansikanpoimintaa ja sokerijuurikkaan harvennusta

su 14.07.2019 21:43

Timo Vihavainen

Kultakausi

ke 17.07.2019 23:07

Matti Viren

Mitä on köyhyystutkimus, osa 2

to 27.06.2019 22:39