On lepuuttavaa olla vaihteeksi töissä Ukrainassa (opettamassa Lvivin yliopistossa). Täällä yliopistoihmisten puheenaiheet tuntuvan oleva valovuosien päässä siitä, mihin on saanut tottua Suomessa; ei ilmastohysteriaa, sukupuolten moninaisuutta, tarvetta vaihtaa väestö eläkkeiden rahoittamiseksi ja sitä rataa. Bonuksena ovat kirjakaupat; pojanpojalle voi ostaa ”oikeita” matematiikan kirjoja, ei mitään värityskirjoja.
Vaikka onkin säästynyt suomalaisen vaalikampanjan pahimmilta kliseiltä, masentaa havaita, miten alhaalla rima on päätettäessä eduskunnan kokoonpanosta. Samat puolueet ovat olleet vallassa kohta sata vuotta; vuorosanat vain vaihtuvat neljän vuoden välein. Tulosvastuu, missä se on? On kuin olisi joku ”vuorosanojen opas hallituspuolueille” ja ”opas oppositiolle”. Vuosikymmeniä on jatkunut sama valitusvirsi ”hallitus on leikannut” ja köyhät ovat köyhtyneet, rikkaat rikastuneet” riippumatta siitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin menot ovat viimeisen 15 vuoden aikana vain kasvaneet (kuvio 1) ja tulonjaosta kertovat indeksit ovat desimaalilleen samalla tasolla kuin vuosisadan alussakin (kuvio 2). Suurin itkuvirsi kohdistuu niin sanottuihin koulutuksen leikkauksiin. Koulutusmenojen pitäisi ilmeisesti kasvaa 10 prosenttia vuodessa vaikka ikäluokat kaiken aikaa supistuvat. Ilmeellisintä on se ajatuskulku, että koulutukseen ei itse (siis vanhemmat) voi laittaa senttiäkään rahaa: koulutuksen pitää olla ”ilmaista”. Nykytilanteessa se vain tarkoittaa sitä, että kansainvälisten pääomamarkkinoiden pitää rahoittaa suomalaisten koulutusmenot.
Ei tarvitse olla edes ekonomisti, jotta ymmärtää, että tulevina vuosina julkisia menoja pitää leikata; aivan sama mitä lupauksia uusista tikkunekuista äänestäjille on sattunut antamaan. On aika varmaa, että kokonaistuotannon kasvu jää seuraavina vuosina yhteen prosenttiin ja on ilmeistä, että valtion velka vain jatkaa kasvuaan. Ehkä kasvuvauhti on vielä siedettävää, mutta missä ovat puskurit tuleville lamakausille?
Ilmeisesti velkaantuminen ja puskurit ovat liian abstrakteja asioita vaalikampanjoissa. Älyllinen haastavuus näkyy varsinakin ilmastokeskustelussa; ilmasto pelastetaan verottamalla brasilialaista lihaa tai syöttämällä hauvoille salaatin lehtiä. Kai desimaalipilkun pitäisi tässäkin suhteessa olla jossain järjellisessä paikassa. Jos CO2 -päästöihin jotenkin aiotaan puuttua, olisi energiaintensiivinen teollisuus (raskas metalli ja paperi & sellu) yksinkertaisesti vain hätistettävä ulkomaille. Pääkaupunkiseudun virkamiehen mielestä tämä olisi varmaan ihan käypä ratkaisu, mutta soisi kuitenkin vähän pohdittavan sitä, millä keinoin Suomi aikoo elättää itsensä tulevina vuosikymmeninä. Siitä aiheesta vallitsee syvä hiljaisuus: ainoa politiikkainstrumentti on (taas kerran) koulutus. Niin kauan kuin ei mitenkään kvalifioida, mikä on koulutuksen sisältö, tavoitteet ja insentiivijärjestelmät, neuvo on yhtä tyhjän kanssa. Neuvosta voisi kiinnostua, jos pöydällä olisi sellaisia ehdotuksia kuten pääministeri Shinzo Aben hallituksen päätös supistaan humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen koulutusta teknistieteellisten alojen kustannuksella, tai lukukausimaksujen tuominen mukaan koulutusmenojen rahoitukseen, tai koulutuksen tehostaminen muilla keinoin (esimerkiksi opintoaikojen & tenttikertojen rajaamisella).
Sipilän hallituksen aikana talouspolitiikan keinovalikoina tuntui supistuvan vain yhteen asiaan: työllisyysasteeseen. Eli uskomus oli, että kun työllisyysaste on riittävän suuri (kai kuitenkin alle 100 %), mitään ongelmia ei enää ole. Mutta eihän työllisyysaste ole mikään politiikkainstrumentti. Yhtä vähän lämpötila on politiikkainstrumentti. Mitä keinoja työllisyysasteen nostamiseksi sitten on esitetty? Arvasitte aivan oikein: koulutus, koulutus, koulutus. Logiikka on sellainen, että koska koulutetuilla on korkeampi työllisyysaste kuin kouluttamattomilla, koulutettujen määrän kasvattaminen nostaa työllisyysastetta. Kausaalinen tulkinta on luvalla sanoen hieman hataralla pohjalla. On vähän sama asia kuin tulkittaessa lausumaa ”ikääntymisen myötä askel lyhenee”. Lausuma ei kuitenkaan (valitettavasti) käänny muotoon ”ottamalla pitempiä askeleita ihminen nuortuu”. Ongelma on siinä, että koulutuksen määrän kasvu sinällään (a) kasvattaa julkisia menoja (b) lyhentää työssäolovuosia (aikakin elinkaaren alkuosassa) ja (c) vähentää syntyvyyttä. Eli kaikki nämä vaikuttavat kielteisesti huoltosuhteen kehitykseen. Toki koulutusajanjaksojen pituutta voidaan lyhentää laskemalla vaatimustasoa (enemmän todistuksia ja vähemmän osaamista), mutta sekin on melkoista itsepetosta. Käsi sydämelle: eikö sitä nytkin tapahdu?
Ekonomistille tulee määrällisen kasvattamisen sijaan mieleen ajatus tehostaa opintoja esimerkiksi kannustinjärjestelmiä kehittämällä. Nykyäänhän tapana on, että ensimmäinen toimi korkeakoulupaikan saannin jälkeen on mennä töihin (koska ei voi ottaa lainaa; edessä on kuitenkin oman asunnon osto, johon tarvitaan satojen tuhansien lainat). Ongelmana on se, että ”rahaa saa rajattomasti takaseinästä” poliitikoille on suorastaan pyhäinhäväistystä esittää, että koulutukselta vaadittaisiin tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Mutta paljon enemmän koulutus on yksityinen investointi kuin asunnon tai purjeveneen osto.
Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)
Teemu Keskisarja: Miksi ajan Halla-ahoa presidentiksi?
ke 20.12.2023 22:32Frank Herbertin Dyyni ja tekoälyuhka
la 13.04.2024 00:17Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23Koronapandemialla pieni vaikutus kuolleisuuteen huolimatta mediahypetyksestä
su 21.04.2024 15:30Suomi sanojen vankina - manipulointia Ylen tapaan
to 28.03.2024 13:04Miksi lähdin ehdolle europarlamenttivaaleihin?
ti 23.04.2024 22:16Eläkeindeksin leikkaaminen
ti 09.04.2024 13:56Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44