Blogi: Matti Viren, ma 25.06.2018 01:52

Wir schaffen das!

Nämä Angela Merkelin sanat tulivat mieleeni, kun katselin Suomen Kuvalehden vast’ikään julkaistua artikkelia turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta talouteen. Artikkeli oli otsikoitu ”Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus” ja siinä kerrottiin, että vasta julkaistu ranskalainen makroekonominen analyysi ei tue käsitystä, että turvapaikkajärjestelmä romuttaisi julkisen talouden ja hyvinvointivaltion. Edelleen kerrottiin, että tutkimuksen tekijät analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.

 

Lehdissä näkyy toki tiuhaan uutisia siitä, miten uusi tutkimus on kumonnut sen ja se vanhan tuloksen tai otaksuman, mutta yleensä kyse on lääketieteestä. Yhteiskuntatieteissä aika harvoin joku tutkimus mullistaa aiemmat käsitykset tai tulokset (taloustieteessä ei tule mieleen oikeastaan kuin John Muthin rationaaliset odotukset ja Robert Lucasin ”Lucas” – kritiikki). Siksi SK:n otsikko sai heti pohtimaan, mitä ihmettä nyt on tapahtunut. Siirtolaisuuden vaikutuksesta talouteen on olemassa varmaan ”1000” tutkimusta tai selvitystä ja aiheellinen kysymys on, miksi juuri tämä (SK:n siteeraama) lappu oli nostettu tikun nokkaan.  

Ei varmaan siksi, että tekijät Hippoippolyte d'Albis, Ekrame Boubtane ja Dramane Coulibaly olisivat jotenkin tunnettuja taloustieteessä. Ei koskaan tullut vastaan. (d’Albis on tutkijana CNRS:ssa mutta muut kirjoittajat ovat lehtoreina ranskalaisissa maakuntayliopistoissa). Oudointa on se, että artikkeli on julkaista ”Science advances -lehdessä, joka ei missään tapauksessa ole taloustieteen julkaisu (Taloustieteessä on yli 1000 eritasoista tieteellistä aikakauskirjaa; itse asiassa REPEC:n listalla on peräti 2098 lehteä; ks. alla). Science advances –lehden toimituskuntaa tuntuvat miehittävän lähinnä luonnontieteilijät. Vähän ihmetyttää, että miksi artikkeli on laitettu tällaiseen paikkaan, jossa sivumennen sanoen toimitusmaksu on peräti 4000 dollaria.  Lappu näyttää kuitenkin (eri muodoissaan) pyörineen markkinoilla vuodesta 2013 lähtien, joten herää epäilys, että se on törmännyt useaan otteeseen kivimuuriin taloustieteen lehdissä.

US:n blogipalsta ei ehkä ole oikea paikka keskustella artikkelin yksityiskohdista, mutta ehkä muutama kommentti tutkimuksen sisällöstä silti sallitaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tutkimus on aikasarjamenetelmiin (ns. vektoriautoregressiivisiin (VAR) menetelmiin) perustuva arvio siitä, miten turvapaikan hakijoiden määrä ja siirtolaisuus vaikuttavat julkisiin menoihin, verotuloihin, tulotasoon (BKT per capita) ja työttömyysasteeseen. Tarvinnee tuskin todeta, että artikkelissa julkaistujen tulosten mukaan sekä turvapaikan hakijoiden määrä että siirtolaisuus (maahanmuutto) lisäävät tuloja, kasvattavat verotuloja (enemmän kuin julkisia menoja) ja laskevat työttömyysastetta.

Miten siinä näin voi käydä? Ilmeinen selitys on tavassa, jolla eri muuttujiin vaikuttavat yllättävät muutokset (sokit) on identifioitu. Tässä tapauksessa ne on identifioitu ns. Cholesky -menetelmällä niin, että turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa vuonna t (siis esimerkiksi kuluvana vuonna) kaikkiin muihin muuttujiin, kun taas muut muuttujat vaikuttavat siihen vasta (vähintään vuoden) viiveellä. Siirtolaisuus (maahanmuutto) tulee rekursiivisessa järjestelmässä turvapaikan hakijoiden jälkeen seuraavana, siten verot, julkiset menot, tulot ja työttömyys. Kaikkien ensin mainittujen muuttujien sokit vaikuttavat työttömyyteen, mutta työttömyys vaikuttaa niihin vasta viiveellä. Tulosten tulkinnassa suljetaan siis pois se mahdollisuus, että turvapaikan haku ja maahanmuutto olisi tarjontajohteista: muutetaan maahan, jossa tulotaso on korkea ja jossa työttömyys on alhainen. Kuitenkin jälkimmäinen tulkinta tuntuisi intuitiivisesti järkevämmältä. Otetaan vaikka pari yksinkertaista esimerkkiä. Onko Ruotsin korkea BKT per capita seurausta siitä, että sinne muuttaa paljon siirtolaisia vai onko niin, että paljon siirtolaisia muuttaa Ruotsiin, koska siellä on niin korkea elintaso. Tai katsotaan jakauman toista ”häntää”. Onko Ukraina köyhä siksi, että maahanmuutto on niin vähäistä (itse asiassa negatiivista) vai onko niin, että Ukrainaan ei muuta kukaan, koska elintaso on niin alhainen? Sama logiikka pätee tuloihin, veroihin ja julkisiin menoihin. Kun tulot kasvavat, kasvavat verotulot, ehkä myös menot, mutta vähemmän kuin verotulot (ns. budjettiautomatiikka). Jos maahanmuutto reagoi positiivisesti tuloihin, havaitaan, että samanaikaisesti kun maahanmuutto kasvaa, kasvat myös verotulot ja julkiset menot. Olennaista vain on se, että maahanmuutto ei ole luonteeltaan mikään ”meteoriittisade” (eksogeeninen). Pikemminkin se on samanlainen kuin mikä muu tahansa taloudellinen käyttäytyminen (”paksu lompakko implikoi, että ostoskärryssä on paljon tavaraa”).  

Aasioista voidaan tietenkin olla eri mieltä, mutta itse en hirveästi innostu tutkimuksesta, joka ”lyö kiinni” vaihtoehtoisen vaikutuskanavan ja tuottaa tuloksen, joka on itse asiassa leivottu tutkimusasetelaan. VAR -malli on ihan hyödyllinen analyysiväline, mutta on aina muistettava, että se on perusluonteeltaan täysin ei-teoreettinen (vähän niin kuin korrelaatioanalyysi). Hyödyllisyys tosin hupenee vähiin, jos malli ei ole lainkaan sopusoinnussa teorian kanssa, niin kuin tässä tapauksessa.  

Tutkimustuloksista ei ole helppo raportoida ei-ammattilehdissä, koska tuloksia on mielettömän paljon ja jo lähtökohtaisesti niihin aina liittyy jokin ristiriita (pyrkimys osoittaa aiemmat tulokset vääriksi). Mutta vähin, mitä voidaan tehdä, on asettaa uudet tulokset oikeaan asiayhteyteen kertomalla, mikä on jonkinlainen konsensus-tietämys kulloinkin esillä olevasta ilmiöstä ja mikä on mahdollisten uusien tutkimustulosten laadullinen uskottavuus. Vaikka meidän ei tarvitse kumarrella auktoriteetteja, on yksinkertaisesti vain hyödyllistä tietää, että tutkimuksen tekijä on julkaissut vaikkapa 20 artikkelia Econometricassa. Todennäköisesti hän tietää, mitä tekee. Sen sijaan tutkija, joka julkaisee lehdissä, joissa ”maksua vastaan” hyväksytään kaikki laput, ei erityisesti herätä luottamusta. Ei edes silloin, kuin tutkimustulokset sattuisivat miellyttämään omaa ajatusmaailmaa.

 

Matti Viren ma 25.06. 01:52

Matti Viren

Matti Viren Turun yliopiston professori (emeritus)

tuoreimmat

Pieni- ja keskituloisille

ma 01.04. 20:37

Paula ja Donald

ma 25.03. 21:20

Populismia

ti 19.02. 23:20

Taas se Impivaara

ma 06.08. 22:40

Wir schaffen das!

ma 25.06. 01:52

Hyvinvointivaltio voi pahoin

ti 08.05. 11:28

Vehviläinen

ke 11.04. 00:52

Plagiointi

pe 19.01. 16:36

Paha saa palkkansa, vai saako?

ma 20.11. 12:49

Sata vai kaksi sataa vuotta

la 18.11. 03:21

blogit

Vieraskynä

Suomalaisten etua ajetaan kahdessa rintamassa

su 14.04.2019 16:01

Juha Ahvio

Vaikuta vaaleissa kristillissosiaalisen ja kansallismielisen arvokonservatismin puolesta!

la 13.04.2019 23:49

Professorin Ajatuksia

Miksei rahaa löydy katastrofiapuun?

to 18.04.2019 23:57

Marko Hamilo

Kuinka muutosta äänestetään - miksi oikeistolaisen kannattaa äänestää perussuomalaisia

su 14.04.2019 09:35

Jukka Hankamäki

Vahvoja suosituksia

ke 17.04.2019 21:44

Petteri Hiienkoski

Ilmastopopulismin petolliset kulissit eli ilmastonmuutoksen "kyllä" ja "ei"

pe 12.04.2019 13:01

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Riittää, että kansa on sitä mieltä

ti 05.03.2019 14:48

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Vaaliteltalla: Irakilainen persu ja muita tositarinoita

ma 08.04.2019 00:16

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Kähmäpolitiikka ja kansan tahto

ke 17.04.2019 21:42

Mika Niikko

Somekampanja käänsi tuhansien turvapaikkavaeltajien suunnan

su 07.04.2019 23:11

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

YLE: "Kunhan vain osaat takoa kyrpänä kontenttia"

to 18.04.2019 16:04

Heikki Porkka

Demokratia - Virossa toteutuu, Suomessa halveksitaan

ke 17.04.2019 10:07

Tapio Puolimatka

Seksuaalinen normittomuus tekee nuorista helppoja uhreja

ke 10.04.2019 22:55

Olli Pusa

Seuraava maahanmuuttaja-aalto tulee jo kesällä?

to 11.04.2019 13:09

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Chile ja media

to 04.04.2019 21:30

Reijo Tossavainen

Suomalainen arvopohja mahdollisti perussuomalaisten vaalivoiton

ke 17.04.2019 09:28

Jessica Vahtera

Säästöjä ammattiylpeyden hinnalla

to 04.04.2019 19:27

Pauli Vahtera

Tyhjästä on paha nyhjästä

la 16.03.2019 11:29

Timo Vihavainen

Notre Dame ja hänen kirkkonsa

to 18.04.2019 23:58

Matti Viren

Pieni- ja keskituloisille

ma 01.04.2019 20:37