Helsingin Sanomien Riikka Venäläisen siirryttyä Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnasta vastaavaksi johtajaksi, odotettiin mielipidejohtajan aseman pakkoveron myötä saaneelta talolta ryhtiliikettä.

Toisin kävi. Eilinen A-studio oli paraatiesimerkki harhaanjohtavasta viestinnästä, jonka saralla Yle on kunnostautunut maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan liittyvissä ohjelmissa.

Päällimmäisenä huomiona A-studiosta nousee mieleen toimittaja Markus Liimataisen yli-innokas halu todistaa, että turvapaikanhakijoiden rikollisuus on minimaalista ja että turvapaikanhakijat eivät ole muodostaneet uhkaa suomalaisille.

Hämmästyttävintä ohjelmassa oli ylikomisario Jari Taposen harjoittama toistuva vähättely, josta esimerkkinä hänen vastauksensa toimittajan kysymyksiin Ruotsin rikollisuudesta ja Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden rikollisuuden määrästä.

Ruotsin rikollisuutta koskevaan kysymykseen Taponen vastasi, että ”…ylipäänsä voi sanoa, että Pohjoismaat ovat aika rauhallisia maita ja pohjoismainen rikollisuus on hyvin vähäistä verrattuna vaikka eurooppalaiseen tai yleismaailmallisesti”.

Taposen lausunto on täysin totuuden vastainen. Ruotsi on Euroopan raiskaustilastojen ykkönen ja maailmantilastossa kärkinelikossa. Ruotsin räjähteleviin kaupunkeihin pääsee puolestaan tutustumaan eilen kirjoitetun tekstin avulla. Ruotsin keskusrikospoliisin paljastavasta raportista ja naapurimaan rikollisuudesta ylipäätään voi lukea toisesta vastikään julkaistusta kirjoituksesta.

Oma lukunsa ovat Näreen ja Taposen selittelyt Ruotsin jatkuvista vakavista ongelmista 22 ruotsalaiskaupungissa.

Taponen ja Näre antoivat ymmärtää, että useissa ruotsalaiskaupungeissa kasvaneissa ongelmissa ei ole kyse maahanmuuttajista vaan ne johtuvat nuorison (!!) kokemasta näköalattomuudesta ja osattomuuden tunteesta. Erilaiset rakenteet, lähiöiden fyysiset ja yhteiskunnan sosiaaliset, todettiin kaksikon suulla ongelmiin johtaneiden virheiden - tai haasteiden, kuten Näre korjasi freudilaista lipsahdustaan - syyksi.

Lääkkeeksi he tarjosivat dialogia, järjestötoiminnan lisäämistä, rahan lappamista ja vuorovaikutusta. Lähiöiden puutteelliset palvelut mainittiin myös osasyyllisiksi vandalismille ja väkivallalle.

Näreen mukaan Ruotsin virheiden (haasteiden) ratkaisemisessa on olennaista luottamuksen palauttaminen. Taponen yhtyi Näreen mielipiteeseen.

Vastatessaan Ruotsin ja Suomen väliseen eroon Taponen puhui sekavia rakennuskannoista ja ihmisten kasautumisesta. Taposen puheesta sai käsityksen, jonka mukaan hän haluaa pilata mahdollisimman monet kaupunginosat hajasijoittamalla erilaisista kulttuureista (islam) tulevat henkilöt kaikkialle suomalaisten sekaan.

Keskustelun myöhemmässä vaiheessa Helsingin yliopiston apulaisprofessori Näre yhtyi Taposen mielipiteeseen ja totesi, että täytyy välttää homogeenisten lähiöiden muodostumista.

Metodi ei ole onnistunut missään Euroopassa, sillä sivistyneet ihmiset eivät halua asua samalla alueella häirikkökulttuureista saapuneiden muslimien kanssa, joiden elämäntapa ja –rytmi sekä arvot poikkeavat täydellisesti länsimaisen yhteiskunnan normistosta.

Toisaalta myös muslimit hakeutuvat lähes aina toistensa naapureiksi, joten Taposen ja vasemmistososiologien utopistinen malli ei palvele minkään kansanryhmän tahtoa ja viihtyvyyttä.

Suomalaisia johdettiin ohjelmassa reippaasti harhaan, kun Yle esitteli kaikkien ulkomaalaisten rikollisuutta, vaikka toimittaja puhui turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista.

Ylen lähetyksessä oli myös hetkellinen rehellinen osuus, kun ruutuun ilmestyi seksuaalirikollisuutta käsittelevä kuva. Ulkomaalaisten osuus seksuaalirikoksista epäillyistä on noussut vuoden 2014 luvusta 15,4 % vuoden 2016 lukuun 28,5%. Muutos on järkyttävä, mutta Närettä, Taposta ja toimittaja Liimataista se ei liiemmin heilauttanut.

Poliisin tilasto kertoo turvapaikanhakijoiden olleen epäiltynä 2 644 rikoksesta vuonna 2016. Ylikomisario Taponen totesi ohjelmassa, että ”en pidä tätä suurena lukuna”.

Vastaako Taposen mielipide poliisin yleistä kantaa, vaikea sanoa, koska Taposen ja hänen ideologisten kumppaniensa mielipiteet ovat ainoita, joiden perusteella kansalaiset joutuvat muodostamaan käsityksensä poliisin asenteesta ja moraalista.

Yleisesti ajatellen on outoa, että turvaa hakemaan tullut henkilö tekee ylipäätään mitään rikollista. Varsinkaan, jos hänelle on tarjottu ruokaa viisi kertaa päivässä, katto pään päälle joka ainoaksi yöksi ja annettu lisäksi taskurahaa.

Turvapaikanhakijat ovat toistaiseksi syyllistyneet lukuisiin seksuaalisiin ahdisteluihin, useisiin raiskauksiin, yhteen tappoon ja useisiin väkivaltarikoksiin sekä varkauksiin.

Toimittaja Liimatainen totesi keskustelun loppupuolella, että ”mitäänhän ei oikein isompaa tapahtunut” uhkakuvien luomisesta huolimatta vuoden 2016 kevään taittuessa kesäksi.

Taponen täydensi toimittajan luomaa mielikuvaa toteamalla, että ”…yleensä pelätään kaikkea outoa ja uutta ja sit maalaillaan mielellään uhkakuvia, onneks nää uhkakuvat ei oo toteutuneet”.

Taposen kommentin jälkeen apulaisprofessori Näre vähätteli seksuaalirikollisuutta, jonka jälkeen Taponen antoi ymmärtää, että myös terrorismin pelko on turhanpäiväistä, koska ”nämähän ovat aivan tavallisia ihmisiä”.

Todellisuus on hyvin toisenlainen kuin Taponen, Näre ja Liimatainen antoivat ymmärtää. Poliisin vuoden 2016 tammi-marraskuun välisen ajan ulkomaalaisten rikollisuutta käsittelevän raportin mukaan ”seksuaalisessa ahdistelussa kasvua ilmoitettujen rikosten määrässä oli 202 prosenttia ja raiskausrikoksissa noin 64 prosenttia”.

Ylen 27.1.2017 julkaistun artikkelin mukaan ”Seksuaalirikoksesta epäilty oli poliisin tiedossa 2 395 tapauksessa. Ulkomaan kansalaisten osuus näistä epäillyistä oli 29 prosenttia eli heitä oli 692. Toissavuonna ulkomaalaisten osuus oli 18,5 prosenttia.

Raiskaukset lisääntyivät 11 prosenttia. Viime vuonna epäilyjä oli 1 171, kun edellisvuonna määrä oli 1 054. Raiskauksista ulkomaalaisten epäiltyjen osuus oli 34,5 prosenttia. Osuus lasketaan rikoksista, joissa epäilty on poliisin tiedossa.

Epäillyt seksuaaliset ahdistelut lähes tuplaantuivat. Toissavuonna epäiltyjä seksuaalisia ahdisteluja oli 284, kun viime vuonna niitä oli 532. Myös epäilyt lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä lisääntyivät yli kymmenen prosenttia.”

Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä oli noin 4 % vuonna 2014. Vuoden 2016 lukema liikkunee neljän ja viiden prosentin välimaastossa.

Rikosseuraamusviraston mukaan ”Ulkomaalaisten vankien määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut yli puolella (56 %) ja heidän osuutensa kaikista vangeista on noussut 16 prosenttiin”.

Ylikomisario Taponen, apulaisprofessori Näre ja toimittaja Liimatainen vähättelivät lausunnoillaan törkeästi suomalaisnaisiin ja –nuoriin kohdistunutta rikollisuutta, seksuaalista ahdistelua ja raiskauksia. ”Mitäänhän ei oikein isompaa tapahtunut” ja ”en pidä tätä lukua suurena” eivät anna kovin miellyttävää kuvaa henkilöiden arvoista ja moraalista.

Toivottavasti poliittiset päättäjät ymmärtävät vihdoin, että tulella ei kannata leikkiä liian pitkään, sillä käsien lisäksi saattaa palaa myös takapuoli. Tämä ei ole uhkaus vaan realistinen toteamus, jolla viittaan kansakuntien historiaan hetkillä, jolloin merkittävä määrä kansalaisista saa tarpeekseen hallinnon ylimielisestä toiminnasta.