Toimittaja Antti Halonen piirtää ensin lukijalle mielikuvaa kirjoittamalla ”1960-1970 -luvuilla rakennetut keltaiset korkeat kerrostalot Herrgårdenin asuinalueella näyttävät myrskyisen illan loskan ja sohjon keskellä ankeilta ja hiljaisilta, mutta eivät uhkaavilta”.

En ole koskaan kuullut tapauksesta, jossa rakennus olisi uhannut ketään tai hyökännyt ihmisen kimppuun, sytyttänyt auton palamaan tai syyllistynyt ryöstöön.

Muutaman kappaleen jälkeen toimittaja jatkaa maalailua kertomalla, että ”Katukuvassa ei näy yhtäkään ”kantaruotsalaista”, mutta tämä ei silti vastaa mielikuvaa naapurustosta, missä autot palavat, aseet paukkuvat ja huumeruiskut heiluvat”.

Ruotsalainen Aftonbladet raportoi 17.8.2016 vuoden 2016 kesäkuukausina 110 poltetusta autosta pelkästään Malmössa.

Malmö ei ole ainoa paikka, jossa autot syttyvät palamaan. Muutamien päivien sisällä ennen Aftonbladetin artikkelin julkaisua poltettiin Norrköpingissä 20 autoa, Tukholman Husbyssä kaksi ja Haningessa seitsemän, joiden lisäksi Linköpingissä vaurioitui kolme autoa tulipalossa. Koko Ruotsin alueella ehdittiin polttaa 2027 autoa ajanjaksolla tammi-heinäkuu 2016.

Toimittaja Halonen on haastatellut afganistanilaistaustaista Ismail Rahmanzaita, jonka mukaan ”ylivoimainen enemmistö Rosengårdin asukkaista haluaa tehdä töitä ja käydä koulussa”.

Sydsvenskan-lehdessä 12.8.2016 julkaistu artikkeli kertoo Malmön työttömyysasteen olevan Ruotsin korkein, 14,8 prosenttia.

Wikipedian artikkelin mukaan 28 prosenttia Rosengårdin 20 – 64 vuotiaista on jollain tavalla tekemisissä työn kanssa. Työ voi tässä kohdin tarkoittaa päivän tai kahden työllistymistä kuukaudessa tai olla jotain muuta kuin palkkatyötä. Todellinen työllisten määrä on näin ollen huomattavasti alhaisempi kuin mainittu 28 prosenttia.

Rosengårdenin nuorten koulunkäynti-intoa voi miettiä tiedostamalla, että alueella sijaitseva koulu suljettiin väliaikaisesti tammikuussa 2015 oppilaiden väkivaltaisen käytöksen seurauksena, koska oppilaiden turvallisuutta ei kyetty enää takaamaan.

Oppilaiden opiskeluintoa tai älykkyyden tasoa kuvaa Malmön koulujen virallinen tilasto, joka kertoo, että vain 38,9 prosenttia Rosengårdenin koulun (Värner Rydénskolan) oppilaista sai ysiluokan päästötodistuksen keväällä 2016 voidakseen jatkaa ammatillisten opintojen pariin.

Saman tilaston mukaan vain 23,6 prosenttia Värner Rydénskolanin yhdeksäsluokkalaisista saavutti hyväksyttävän tason kaikissa oppiaineissa. Koulussa on noin 600 oppilasta.

Tilastot eivät kerro koko totuutta, sillä Ruotsissa ollaan Suomen tavoin armeliaita oppilaiden osaamistason mittaamisen suhteen. Periaate ”kaikki pidetään mukana, vaikka kyvyt eivät riitä” laskee koko luokan osaamistasoa, kun opettajat joutuvat keskittymään heikkolahjaisempien opastamiseen enenevässä määrin.

Monikulttuuristen koulujen osalta ongelma pulpahti Suomessa kaiken kansan näkyviin Helsingin Alppilan koulun tapauksessa . Aihetta sivuten on kirjoitettu myös jännitysromaani, Ari Paulowin Musta Mamba , jonka eräs juonensäie on saanut alkunsa Alppilan kouluun liittyneestä peittelyn ja valheen ryydittämästä tapahtumasarjasta, joka johti opettajan erottamiseen.

Iltasanomien artikkelissa haastateltu irakilainen Wahaa toteaa, että ”Onhan täällä vaaroja, mutta ei se ole sellaista kuin media väittää. Donald Trumpin puheet kuulostavat diktaattorin puheilta”.

Wahaa ja Iltasanomat nostavat muodin mukaisesti Donald Trumpin esiin, mutta syyllistyvät samalla harhaanjohtavan tiedon levittämiseen. Kirjoitin Ruotsin turvallisuustilanteesta jo aiemmin eivätkä viimeisimmätkään uutiset Malmön Lindängenistä tue Iltasanomien antamaa kuvaa maan turvallisuuskehityksestä.

Toimittajan tapaama albanialainen nuori mies jatkaa Rosengårdenin valkopesua. Hänen mukaansa ”Ihmiset ovat ystävällisiä, haluavat tehdä töitä ja maksaa veronsa. Hän näkee monikulttuurisuuden vahvuutena”.

Albanialainen kyseenalaistaa myös varsinaisten jengien olemassaolon toteamuksella ”Me ulkomaalaiset mustahiuksiset kaverit olemme sosiaalisia ja tykkäämme hengata yhdessä. Ruotsalaiset ovat usein varautuneemmin keskenään. Tämä on ehkä Ruotsin poliisille uutta, eivätkä he osaa suhtautua asiaan. He näkevät kaikki rikollisina, vaikka vain 1–2 prosenttia on rikollisia”.

Iltasanomien artikkeli päättyy irakilaismiehen toteamukseen, jonka mukaan Trumpin puheet ovat ”täyttä paskaa”.

Toimittaja Halonen ei ole tiedustellut artikkeliinsa hupenevan juutalaisväestön mielipidettä Malmön monikulttuurisesta kehityksestä, jonka osalta Ruotsin radion (SR) suomenkielinen toimitus otsikoi ”Juutalaisviha Malmössä huolestuttaa tutkijaa”. Lundin yliopiston vieraileva professori Svante Lundgrenin mukaan ”Malmössä näkyvä viha juutalaisia kohtaan ei yllätä”.

Malmön juutalaisvihasta kertoi myös Ruotsin television (SVT) tammikuussa 2015 esittämä Uppdrag Grandskning.

Haloselta on jäänyt huomaamatta myös toinen merkittävä asia. Sydsvenskanin artikkelin mukaan yli 2000 työntekijää irtisanoutui Malmön kaupungin palveluksesta vuonna 2015. Luku on kaikkien aikojen ennätys.

Irtisanoutujien määrä on ollut erityisen suuri sosiaalityöntekijöiden ja opettajien piirissä. Opettajat ja sosiaalityöntekijät kohtaavat poliisin lisäksi ensimmäisenä monikulttuurin (islam) mukanaan tuomat ongelmat. Johtopäätöksen teko irtisanoutumisten todellisista syistä on poliitikkojen tehtävä. Toistaiseksi on lisätty resursseja eli kannettu lisää rahaa pohjattomaan kaivoon.

Sydsvenskan kertoo lisäksi, että 50 prosenttia Malmön sosiaalipäivystysten sosiaalityöntekijöistä oli sairaslomalla edellissyksynä (2015).

Iltasanomien toisessa artikkelissa ruotsalainen poliisi kieltää virkavallan vaikeudet ja sysää Rosengårdenin ongelmat ahtaan asumisen ja sosiaalisten ongelmien syyksi. Toimittaja: ”Onko Malmössä alueita, joihin poliisin on liian vaarallista mennä? – Niitä ei ole koskaan ollut olemassakaan. Kyse on vuoden 2016 raportista, jossa mainitaan 5 aluetta, joissa on ongelmia. Ne eivät liity poliisiin, vaan ongelmiin, köyhyyteen tai muihin sosiaalisiin kysymyksiin. Ihmiset ovat työttömiä ja korkeissa 500 ihmiselle tarkoitetuissa taloissa saattaa asua 1 500 ihmistä, esimerkiksi Herrgårdenissa.”

Ruotsin keskusrikospoliisi julkaisi vuonna 2014 raportin , jossa yksilöidään useiden ruotsalaiskaupunkien ongelma-alueet. Yhteisenä piirteenä niille on monikulttuurisuus ja islamin voimakas edustus.

Norjan yleisradio NRK esitti 8.5.2016 raportin Tukholman Rinkebyhyn liittyen. NRK:n ohjelmassa kerrotaan Ruotsissa olevan 55 aluetta, joilla rikollisjärjestöillä on erittäin vahva ote. Suomeksi se tarkoittaa ettei poliisi kykene takaamaan kansalaisten turvallisuutta normaalilla tavalla.

Videossa on suomenkielinen tekstitys. Voit napauttaa tekstityksen päälle Youtube videon alalaidassa olevasta tekstitysnapista.

Ruotsalainen poliisikomentaja Lars Alvarsjön kertoo toimittajille Tukholman poliisipiirissä olevan suuria alueita, joissa poliiseja heitellään kivillä ja ikävimmissä tapauksissa jopa käsikranaateilla. Poliiseja kohtaan on myös ammuttu. Alvarson kertoo myös ambulanssien ja palokunnan kohtaavat samanlaisia ongelmia.

Ruotsilla ja Suomella on samantyyppinen ongelma koskien maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta. Kummassakin maassa valtamedia, poliisin johto ja kansanedustajien valtaosa edustavat linjaa, jossa keskitytään vähättelyyn ja pimitykseen.

Poliisin osalta ongelma on kaksijakoinen. Pääosin poliittisesti valittu poliisihallitus sekä useiden poliisipiirien johtavat poliisit edustavat linjaa, jota kentällä toimivan poliisin enemmistön on vaikea hyväksyä.

Virallinen Ruotsi pyrkii kieltämään totuuden, koska pelkää sijoittajien ja investoijien reaktiota maahanmuuton todellisuuden valjettua koko maailmalle.

Mutta miksi myös Suomessa pyritään kieltämään ruotsalaisen yhteiskunnan vuosi vuodelta paisuva ongelma, vaikka sen tarkkanäköisestä esittelystä olisi Suomelle monenlaista hyötyä?