Poliisihallitus vähätteli ja yritti pimittää turvapaikanhakijoiden suomalaisiin kohdistamaa rikollisuutta viestintäohjeessa, jonka mukaan rikoksista uutisoitaessa ”ei mainita epäillyn asemaa turvapaikanhakijana”.

Poliisihallitus viittasi turvapaikanhakija - statuksen salaamisella julkisuuslakiin, jota poliisi tulkitsi tarkoitushakuisesti väärin. Julkisuuslain pykälän 24 kohdassa 24 todetaan ”Salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä: asiakirjat, jotka koskevat pakolaista tai turvapaikan, oleskeluluvan tai viisumin hakijaa, jollei ole ilmeistä, että tiedon antaminen niistä ei vaaranna pakolaisen tai hakijan tai näiden läheisten turvallisuutta.”

Turvapaikanhakijaa koskeva asiakirja on eri asia kuin turvapaikanhakijastatus, jonka ilmoittaminen ei vaaranna hakijan turvallisuutta, vaikka poliisihallitus pyrki tällaisen kuvan antamaan.

Uusimman näytön poliisin yläkerran poliittisuudesta antoi Helsingin poliisin ylikomisario kyseenalaistaessaan ongelma-alueiden olemassaolon Ruotsissa. Helsingin poliisin johtokeskuksen ylikomisarion twitter-viestissä, joka leviää internetissä, lukee: ”Voit mennä esim. Rinkebyhyn koska vaan, itsekin käyn. No go on tarinaa joka ei nyt aivan noin ole.” Viestin päivämäärä on 5.2.2017.

Ruotsin keskusrikospoliisin raportti, julkaistu lokakuussa 2014, kertoo aivan muuta kuin suomalaispoliisin twiitti:

”Kansallinen katsaus rikollisverkostoihin, joilla on merkittävä vaikutus paikalliseen yhteisöön”

”Ruotsissa on [tällä hetkellä] 55 maantieteellistä aluetta, joissa paikallisilla rikollisverkostoilla katsotaan olevan kielteinen vaikutus alueen yhteisöön. Alueet jakautuvat 22 kaupungin kesken, suurkaupungeista pienempiin alueisiin, joiden katsotaan olevan sosioekonomisesti heikossa tilassa.”

Raportin tarkoittamat kaupungit ovat Uppsala, Enköping, Gävle, Köping, Örebro, Tukholma, Södertälje, Eskilstuna, Norrköping, Linköping, Trollhättan, Borås, Göteborg, Falkenberg, Halmstad, Laholm, Landskrona, Malmö, Kristianstad, Alvesta, Vaxjö ja Kalmar.

Ongelma-alueilla ilmenevän rikollisuuden kirjo on monimuotoinen: väkivaltaa, huumausainerikollisuutta, ryöstöjä, raiskauksia, kiristystä, seksuaalista ahdistelua, talousrikollisuutta, tappoja, murhia, poliisin ja palokunnan väkivaltaista vastustamista ja vandalismia.

Suomalaispoliisin twitter-viesti tarkoittaa käytännössä, että hän epäilee Ruotsin poliisin raportin todenmukaisuutta.

Lahden takaa tuli melko nopeasti konkreettinen vastaus suomalaispoliisin kommenttiin.

Aftonbladet julkaisi lauantaina 11.2.2017 lyhyen uutisen, jossa kertoi kolmen poliisin joutuneen käymään sairaalassa, kun Rinkebyssä oli perjantai-iltana hyökätty rutiinitarkastusta tehneiden poliisien kimppuun. Tukholman poliisin tiedottajan Eva Nilssonin mukaan suuri joukko ihmisiä oli potkinut ja lyönyt sekä heitellyt pulloilla ja rikkonaisilla laseilla poliiseja.

Expressenin mukaan hyökkääjiä oli 20 – 30. Tiedottaja Nilssonin mukaan kaikki poliiseja piirittäneet henkilöt eivät osallistuneet varsinaiseen väkivallan tekoon.

Yleisradion toimittaja Hannele Muilu kirjoitti 11.7.2016 Rinkebystä artikkelin, josta seuraava lainaus:

”Lähiössä on heitelty kivillä poliiseja ja myös median edustajia. Jätin itse nauhurin kotiin ja ajattelin, että kiltinäköisenä ihmisenä en suututtaisi ketään.

Alue on ollut usein otsikoissa rikosten takia.

Pelkästään tänä vuonna Rinkebyssä on paiskottu kiviä poliiseja päin jo 30 kertaa. Pari vuotta sitten alueella poltettiin öisin autoja.

Toisaalta moni sanoo, että lähiö on mainettaan parempi.

Kumpi totuus Rinkebystä on sitten totta?”

Muilu päättää kirjoituksensa utopistiseen pohdintaan:

”Poistun Rinkebystä hyvissä ajoin ennen iltahämärää.

Voisinko asua siellä? Ehkä.”

Toisin kuin suomalaispoliisi twitter-viestissään väittää, Rinkebyssä tapahtuu jatkuvasti. Rinkeby on noussut toistuvasti otsikoihin, toistaiseksi laajimmin Tukholman vuoden 2013 useita päiviä kestäneiden mellakoiden yhteydessä.

Vuoden 2016 keväällä australialaisen Channel Nine – kanavan toimittajat joutuivat hyökkäyksen kohteeksi Rinkebyn ”sota-vyöhykkeellä”, kuten toimittajat nimesivät sen käyntinsä jälkeen.

Toimittajat kertoivat olleensa Somaliassa, Syyriassa ja Irakissa, mutta mitään sellaista, jota Rinkebyssä tapahtui, he eivät ole aiemmin kokeneet.

”Sjunnesson said that the 60 Minutes team compared Rinkeby to a war zone: "They told me that they were in Somalia, Syria and Iraq, but nothing like that has just happened to them, they had never experienced [this] anywhere else."

Hälyttävää on, että suomalainen valtamedia ei uutisoi riittävän intensiivisesti Ruotsin jatkuvista vakavista ongelmista. Aktiivisemman viestinnän avulla suomalaisten valtaosalle selviäisi monikulttuurisen yhteiskunnan rakentamisen järjettömyys.

Ruotsin poliisin raportin Rinkeby / Tensta – yhdistelmän asukkaiden etnisyystilasto vuodelta 2015 kertoo, että Tenstan alueen asukkaista 82,1 prosenttia edustaa lähi-itäläistä (Asia) tai afrikkalaista taustaa. Rinkebyn vastaava luku on 80,2 prosenttia.

Alueen (Rinkeby / Tensta) asukkaista ulkomaalaistaustaisia on yhteensä lähes 90 prosenttia.

Helsingin poliisin ylikomisarion turvalliseksi luokitteleman Rinkebyn tapaisia ongelmalähiöitä, joista osa on Rinkeby / Tensta - lähiötä vaarallisempia, on Euroopassa jo satoja. Yhteinen piirre alueille on islaminuskoisten vahva edustus.

Ruotsissa kytee aikapommi, jonka esinäytöksiä on nähty jo useita. Etniset rikollisjengit pitävät valtaa useilla alueilla ja on vain ajan kysymys, milloin saamme kuulla seuraavasta vakavasta hyökkäyksestä yhteiskuntaa vastaan.

Väkivaltaisen etnisen rikollisjengin rantautumisesta Suomeen on jo uutisoitu, joten Suomi on edelleen vakaasti Ruotsin tiellä. Tosiasioita ei muuta edes poliisin harhapolulle johtava viestintä, jonka tarkoituksena lienee kansalaisten poliittinen ohjaaminen. Rivipoliiseilla on tietojeni mukaan erilainen käsitys todellisuudesta, joten heitä on turha syyllistää yläkerran politikoinnista.