Trump on ollut vasta kuukauden presidenttinä, mutta Ylen naistoimittaja ehti jo ihmetellä uutisissa tekojen vähäisyyttä. Yle otsikoi uutispätkän viittaamalla suuriin puheisiin ja vähäisiin tekoihin.

Todellisuudessa Trumpin presidenttiyden ensimmäisen kuukauden aikana on tapahtunut paljon asioita, näkyvinä esimerkkeinä laittomien karkotuksen aloittaminen, pörssissä tapahtunut positiivinen liikehdintä ja useiden yritysten päätös siirtää tuotantoa takaisin kotimaahan.

Näkyvin muutos lienee toteutunut valtamediassa valtameren molemmin puolin. Samalla kun kansalaisten luottamus valtamediaan on heikentynyt radikaalisti, on valtamedian into solvata Trumpia kiihtynyt mittoihin, jollaisiin vankasti vasemmalla oleva media ei ole yltänyt sitten Nixonin ja Reaganin päivien.

Reaganin ajalta en muista yhtään merkittävää uutista, joka olisi ollut kehuva. Sen sijaan negatiivisia uutisointeja muistuu mieleen runsaasti.

Yleisradio oli Reaganin kausilla vahvasti neuvostohenkinen. Yhdysvaltain presidentin päättäväinen kommunismin purkamiseen ja kommunismin ikeen alla olleiden valtioiden vapauttamiseen tähdännyt toiminta harmitti useita Ylen kulttuuri- ja uutistoimittajia. Reaganin itäisen ihannevaltion vastainen strategia nosti aggression ja vihan pintaan eivätkä toimittajat salailleet negatiivisen asenteensa olemassaoloa.

Voi olla, että Ylessä kerrottiin jotain positiivistakin Reaganista, mutta sankkaan negatiiviseen vyöryyn ne muistijäljet ovat peittyneet.

Reagania pidetään Yhdysvaltain viimeisten vuosikymmenien parhaana presidenttinä, josta voi päätellä jotain Yleisradion soveltuvuudesta arvostella ja ennakoida Yhdysvaltain presidenttien saavutuksia.

Tämän aamun (20.2.2017) studioon Yle oli kutsunut Ulkopoliittisen instituutin edustajan Ville Sinkkosen, joka ”uskoi” ja ”oletti” eli tulkitsi Trumpin puheita instituutin edustajille tyypillisellä tavalla.

Puheena olivat esimerkiksi Yhdysvaltain Nato-suhde sekä Israelin ja palestiinalaisalueen tilanne.

Sinkkonen löysi kaikkialta negatiivisia näkökulmia, jotka perustuivat päätelmiin, joilla ei ole välttämättä mitään merkitystä todellisuuden ja tulevaisuuden kanssa.

Ivallista hymyä kasvoillaan kroonisesti pitävällä Sinkkosella ei ollut tietoa, sen sijaan hän heitti ilmaan omia ja instituutin väen oletuksia. Samoihin tai aivan toisenlaisiin mielipiteisiin olisi voinut päätyä kuka hyvänsä median uutisointia seuraava mies tai nainen.

UPI (Ulkopoliittinen instituutti) ja Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoimitus olivat jo ennen Yhdysvaltain presidentinvaalien alkua Hillary Clintonin ja demokraattisen puolueen edustajia Suomessa, joten Trump-vihan pitkäkestoisuus ei ole ihme.

Pitkään kestänyt viha vaatii selkeästi pitkällisen palauttavan hoidon. Vaarana on vihan kroonistuminen, kuten erityisesti Reaganin kohdalla tapahtui. Seuraavat kuukaudet osoittavat, onko viha kroonistunut tasolle, joka vaatii sisäministeriön perustaman ajatus- ja vihapoliisin yhteydenottoa.