Blogi: Henna Kajava, ke 27.09.2017 00:54

Professori Matti Viren vs. Juhana Vartiainen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista

Tänään "ottelivat" Helsingin Postitalolla taloustieteen oppineet professori Matti Viren ja kansanedustaja Juhana Vartiainen aiheesta Maahanmuutto - talouden ongelma vai ongelmien ratkaisu. Matti Virenin esitelmä aiheesta oli hyvä, mutta keskustelu luisui sivuraiteille, kun ei ollut erotuomaria grillaamassa ja provosoimassa vastapuolia.

Vartiainen tunnusti, ettei humanitaarista maahanmuuttoa voi pitää taloudellisesti hyödyllisenä Suomelle, mutta ajatteli yhä, että se on perusteltavissa humaaneilla syillä. Vartiainen korosti edustavansa talouspoliittista "äärioikeistoa" Elina Lepomäen kanssa eduskunnassa ja vaikutti ajattelevan pitkälti, että humanitaarisen maahanmuuton ongelmat saataisiin kitkettyä, jos julkisia menoja ja sosiaaliturvaa leikataan kovalla kädellä. Hänen mukaansa Suomen on tehtävä se joka tapauksessa selvitäkseen.

Mielenkiintoisinta oli kuitenkin Virenin esitelmä. Viren piti suurena puutteena sitä, että viestintä maahanmuuton talousvaikutuksista on äärimmäisen yksinkertaistettua; puhutaan nuppiluvuista; paljonko tarvitaan lisää väkeä, jotta huoltosuhde saadaan kelvolliseksi. Maahanmuuttajista puhutaan, kuin ketchupista, vaikka nämä ovat erittäin heterogeeninen ryhmä. Sen sijaan ei keskustella tulijoiden veronmaksukyvystä, eikä siitä, työllistyvätkö tulijat yksityiselle- vai julkiselle sektorille - nimenomaan nämä kuitenkin ratkaisevat, eikä nuppiluku, että kohennetaanko vai rapautetaanko huoltosuhdetta entisestä. Suomen väestöstä tosiaan on jo muutenkin vain noin joka kolmas kotitalous talousvaikutuksiltaan nettopositiivinen - saati maahanmuuttajista, joiden työllisyysaste on yli 20 % kantaväestöä alempi kokonaisuutenakin tarkastellen - humanitaarisista tulijoista puhumattakaan. Suomalaisten työttömyysaste on n. 7,6 % ja ulkomaalaisten 31,5 % Suomessa. Eri ulkomaalaisryhmien välillä on tietenkin valtavia eroja työllistymisessä; Somaliasta tulleista työikäisistä oli työllisiä v. 2015 10,94 %, mutta Nepalista tulleista 70,14 %. Ajan myötä tapahtuu työllistymisessä lähestymistä kantaväestöön, mutta edes 20 vuoden aikajänteellä maahanmuuttajat eivät pääse samaan työllistymiseen kantaväestön kanssa.

Siitä olikin sitten kinaa Vartiaisen kanssa, että alenevatko palkat, jos maahan virtaa suuret määrät työperäisiä maahanmuuttajia. Viren vetosi kysynnän ja tarjonnan lakiin, Vartiainen taas Ruotsiin, joka tunnetaan runsaasta maahanmuutosta, mutta jossa palkat ovat korkeammat, kuin Suomessa. Viren muistutti tämän jälkeen USAsta, jossa taas palkat ovat jämähtäneet monilla matalapalkka-aloilla 70-luvun tasolle, kun Lattareista on vyörynyt porukkaa. Itse kiinnittäisin tässä huomiota maiden erilaisiin kokonaistilanteisiin, jotka määrittävät, että kummin lopulta käy - molemmat olivat siten sekä oikeassa, että väärässä.

Viren näki, että ratkaisu huoltosuhteen heikkenemiseen olisi paljolti siinä, että Suomen sadat tuhannet työttömät saataisiin työllistettyä. Hänen mukaansa ongelma on työvoiman kohtaannossa, joka korjataan valtion pelisääntöjä ja työmarkkinoita muuttamalla. Suuri epäkohta on esim. se, ettei yli 50-vuotiaita tyypillisesti enää palkata töihin.

Virenin mukaan kaiken kaikkiaan maahanmuutossa täytyisi huomioida myös isäntämaan tarpeet ja päätyä jonkinlaiseen kompromissiin tämän ja humanitaarisen maahanmuuton välillä. Tarvekartoituksen jälkeen asiasta tulisi käydä selkeä äänestys ja lopputuloksena olisi selkeä päätös, eikä vain keskustelua mediassa. Hallituksen ulostuloja aiheesta kaivataan.

Talousviisaiden väittely käytiin lähinnä työperäisen maahanmuuton hyödyllisyydestä, koska molemmat osapuolet olivat samaa mieltä humanitaarisen maahanmuuton hyödyttömyydestä tai haitallisuudesta taloudelle. Vartiainen vetosi työperäistä maahanmuuttoa puoltaessaan tosiaan Ruotsiin. Hänen mukaansa Ruotsin ja Suomen työllisyysaste erkani toisistaan v. 2009 kehityksen oltua siihen asti samankaltaisen. Ruotsin myönteisempi väestörakenne olisi ollut tähän syynä ja tähän taas paljolti syynä myös Ruotsiin aikoinaan muuttaneet suomalaiset. Vartiainen ei kuitenkaan jostain syystä huomioinut Ruotsin huomattavia eroja monessa suhteessa Suomen taloudelliseen toimintaympäristöön, kuten Ruotsin merkittävästi monipuolisempaa elinkeinorakennetta ja pysyttäytymistä euron ulkopuolella - työmarkkinoiden vapautukset muistaakseni kylläkin. Joka tapauksessa vaikka Ruotsin alhaisempi työttömyysaste kertoisikin siitä, että humanitaarisiakin maahanmuuttajia on saatu työllistettyä melko hyvin, niin tämä ei kerro mitään siitä, mitkä ovat näiden nettotaloudelliset vaikutukset; aivan varmasti lähes yksinomaan kielteiset, koska työllistyvät pienipalkkaisiin töihin ja usein julkiselle sektorille.

Olisin halunnut kysyä keskustelijoilta vielä näkemystä siihen; lähinnä Vartiaiselta, että mahtavatkohan Suomen työperäisten maahanmuuttajien nettotalouodelliset vaikutukset olla positiivisia vai negatiivisia kokonaisuutena. Suomi ei nimittäin ole vetovoimainen maa ulkomaisten työntekijöiden kannalta ja siksi tänne on vaikea saada huippuosaajia. Ilmeisesti työperäinen maahanmuutto koostuu lähinnä intialaisista IT-osaajista, jotka lähettänevät osan tuloistaan kotimaahansa, sekä virolaisista rakennusmiehistä? Sitten ovat suurena ryhmänä venäläiset. Joka tapauksessa maahanmuuttajat sijoittuvat Virenin mukaan lähes yksinomaan palvelualoille. Ajattelin ensin, että pizzan paistajatkin olisivat usein työperäisiä, mutta ilmeisesti ovatkin tulleet humanitaarisina käytännössä aina, eikä pizzanpaistaja saakaan työlupaa hevillä Suomesta? Aloinkin miettiä, että mitenköhän lähistön pakistanilaiset ravintoloitsijat ovat päässeet asettautumaan Suomeen, kun eivät ole vainottuja kristittyjä pakistanilaisia, koska ravintolassa jopa soitetaan islamilaiset rukouskutsut. 

Vartiaisen hauska juttu oli se, että ajatteli Suomen muuttuvan vetovoimaiseksi myös huippuosaajille, kun saamme tänne myös paljon halpatyövoimaa, kuten hänen mainitsemiaan uber-takseja ja partureita.

Vaikka Viren suhtautui kriittisesti myös työperäiseen maahanmuuttoon ja siihen on hyviä perusteluja, niin eihän tämä tarkoita taas tietenkään, että kaikkeen työperäiseen tai edes kaikkeen nettotaloudellisesti negatiiviseen työperäiseen maahanmuuttoon. Kriittisesti suhtautuminen voi tarkoittaa hyvin monenlaisia asioita. Esimerkiksi sitä, että edes työperäistä maahanmuuttoa ei voi pitää joka suhteessa siunauksellisena, eikä alkaa houkutella tällaistakaan maahanmuuttoa kritiikittömästi ja harkitsemattomasti Suomeen. Eräs romanialainen mies yleisöstä loukkaantui hieman, että työperäistä maahanmuuttoa kritisoitiin, mutta hän esitti kuitenkin, että Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kannustaa myös monia työperäisiä maahanmuuttajia jättäytymään sosiaaliturvan varaan.

Katso talousoppineiden vääntö alla olevasta linkistä. Tällaiselle väittelylle soisi jatkoa ajankohtaisohjelmissamme. Laittakaa niille hartaita toivomuksia!

https://www.youtube.com/watch?time_continue=37&v=Vjh-bgILNzo

Henna Kajava ke 27.09. 00:54

Henna Kajava

Eduskuntavaaliehdokas (PS) ja kuntavaikuttaja Espoosta (1. varavaltuutettu, opetuslautakunnan jäsen). Vähäosaisten, tuotantoeläinten, luonnon, säästeliään talouspolitiikan ja avoimien kulttuuritapahtumien ystävä. Kahden himoscoottaajan äiti. Olen valmistunut hyvin arvosanoin kehitysmaiden maantieteestä. Globaali, kokonaisvaltainen näkökulma on minulle luontevin, mutta korostan samalla lähes jokaisen yksilön arvoa.

tuoreimmat

Kantasuomalaisia syrjitään yo-kirjoituksissa järjestelmällisesti

la 26.01. 22:07

Orpo uhrasi lastemme turvallisuuden tietoisesti

to 17.01. 20:00

Suomesta tulossa Espanjaa afrikkalaisempi

ma 14.01. 23:12

Sian vuoden suuret haasteet

ke 02.01. 03:25

Iranilaiset kansallismieliset suomalaisten isäinmaallisten rinnalla

la 22.12. 18:03

Kehitysyhteistyö ei ratkaise siirtolaisongelmaa

ke 19.12. 15:10

Afrikan tulevaisuus huumeiden varjossa

su 09.12. 15:21

Monikulttuurisuus särkee yhteiskunnan

ma 26.11. 20:12

Synnytyssairaalassa näet Suomen tulevaisuuden

ti 13.11. 23:33

Yökerhoyrittäjä joutui pakenemaan haittamaahanmuuttoa

to 01.11. 17:07

blogit

Vieraskynä

Puolimatka: Altistaako nykyinen seksuaalikasvatus nuoria hyväksikäytölle?

pe 22.02.2019 21:57

Juha Ahvio

Vuoden 2019 vaalit ovat ratkaisevan tärkeitä

su 17.02.2019 21:28

Professorin Ajatuksia

Ann Selin perussuomalaisella linjalla

pe 22.02.2019 21:53

Jukka Hankamäki

Vaalit: Soten loppusota vai uusi lähtölaukaus?

to 21.02.2019 22:23

Petteri Hiienkoski

Demokratia ja uskonnonvapaus edellyttävät sananvapautta

su 10.02.2019 04:15

Tapio Holopainen

Mistä on pienet getot tehty?

ma 27.08.2018 23:18

Laura Huhtasaari

Rajatonta välinpitämättömyyttä

pe 08.02.2019 19:19

Petri Kaivanto

Vallankaappaus

ke 14.06.2017 09:13

Henna Kajava

Kantasuomalaisia syrjitään yo-kirjoituksissa järjestelmällisesti

la 26.01.2019 22:07

Piia Kattelus

Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa

ke 17.01.2018 08:44

Henry Laasanen

Mitä termi "vihervasemmisto" tarkoittaa?

pe 24.08.2018 09:42

Arto Luukkanen

Suomi intiaanina - viekö EVM maat ja mannut?

ma 18.02.2019 22:18

Mika Niikko

Kuka opettaa sinun lapsellesi seksuaalisuudesta?

ma 28.01.2019 22:12

Musta Orkidea

Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä

pe 08.02.2019 13:23

Mikko Paunio

Vihertynyt valtaeliitti ja identiteettipolitiikan moraalikaaos

la 16.02.2019 11:57

Heikki Porkka

Yle pimittää merkittävää tietoa Ranskan antisemitismistä

ke 20.02.2019 19:22

Olli Pusa

Berner kävelevänä skandaalina

pe 22.02.2019 00:16

Alan Salehzadeh

Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin

ti 12.06.2018 11:53

Janne Suuronen

Neuvostotaide oli propagandan väline

ke 20.02.2019 17:49

Reijo Tossavainen

Tee oma arvovalintasi ja äänestä!

ma 11.02.2019 09:16

Jessica Vahtera

Työpaikkoja ei synny tilastotempuilla

pe 27.04.2018 12:59

Pauli Vahtera

Kokonaisuuden hahmottaminen

ti 17.10.2017 12:43

Timo Vihavainen

Intellektuellin osa

pe 22.02.2019 21:54

Matti Viren

Populismia

ti 19.02.2019 23:20