Yhteisöllisen asumisen edistäminen vähentäisi Espoon rakentamispaineita ja mielenterveysongelmia sekä karkottaisi toivottavasti turhapaikanhakijoita. Kotikaupunkini Espoo, jossa toimin kaupunginvaltuutettuna, kasvaa pääasiassa voimakkaan vieraskielisen väestön muuton seurauksena n. 6000 asukkaalla vuosittain. Monet espoolaiset ovat hyvin huolissaan nopeasta rakentamisesta ja maisemien ankeutumisesta, kun luontoalueet samalla hupenevat. Valtuustossa hyväksyttiin vasta Keski- ja Pohjois-Espoon yleiskaava, joka tasoittaa tietä 40 000 uudelle asukkaalle alueilla, joilla on totuttu pientaloasumiseen ja asumisväljyyteen.
Perussuomalaisten tärkein yhdistävä tekijä on oman kulttuuripiirimme ulkopuolelta tulevan massamaahanmuuton vastustaminen. Kuntapolitiikassa kaavoitus on tässä varmasti keskeisin keino pyrkiä hillitsemään kielteistä kehitystä. Kuitenkaan perussuomalaiset eivät ole yhtenäisesti edes sosiaalisen asuntotuotannon hillitsemisen takana. Tätä perustellaan ainakin sillä, että tarvitaanhan opiskelijoille ja pienipalkkaisille hoitajille asuntoja.
Asunnoista on kuitenkin täällä Espoossa nyt jo liikatarjontaa pakonomaisen ja väestöpaineille alistuvan rakentamisen seurauksena. Meillä on Espoossa tarjolla vuokra-asuntoja nyt jopa kolme kertaa enemmän kuin syksyllä 2019. Helsingissä lukema on yli kaksinkertainen. Uutisten mukaan vuokranantajat saavatkin nyt taistella vuokralaisista, kun aiemmin tilanne oli päinvastainen. Nyt onkin jännä nähdä, että auttaako se liikarakentaminenkaan poistamaan asunnottomuuden Espoosta ja pääkaupunkiseudulta.
Keskeisin pääkaupunkiseudun liikarakentamiseen vaikuttava seikka on maahanmuutto. Turvapaikan saaneille järjestetään edelleen omat kämpät kalliilla yhteiskunnan tuella, vaikka heidät voitaisiin asuttaa kimppakämppiin edullisemmin, mikä vähentäisi myös rakentamispaineita ja kannustaisi työelämään tai vaihtoehtoisesti lähtemään takaisin kotikonnuille.
Toisaalta rakentamispaineita lisää myös se, että yhä suurempi osa ihmisistä asuu yksin. 50-luvulla yhden hengen talouksia oli vain 11 %, kun nyt lähes puolet helsinkiläisistä asuu yksin. Tuoreena ilmiönä myös opiskelijat ovat alkaneet asua yksin soluasumisen sijaan. Vuonna 2013 helsinkiläisistä ekan vuoden opiskelijoista 29 % asui soluasunnoissa, mutta tänä vuonna enää 9% korkeakouluopiskelijoista asuu soluissa. Eräs syy kehitykselle on ollut opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin. Asumistuki kaipaisikin nyt remonttia siten, että yhteisöllisempi soluasuminen olisi taloudellisesti kannattavaa.
Yhteisöllisen asumisen suosiminen olisi järkevää Espoossa ja kaikkialla muuallakin paitsi rakentamisen hillitsemisen kannalta, myös ihmisten mielenterveyden vuoksi. Ihminen on yhteisöllinen eläin, vaikka erot ihmisten välillä ovatkin tässä suuria. Etenkin nuorten naisten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti, mikä johtuu varmasti paljolti yksinäisyydestä, jossa suorituspaineet tuntuvat kovemmilta.
Seitsemän miehen solussa asuva Leevi Hirvi elää varmasti elämänsä parhaita aikoja. Hän kuvaa soluasumisen rikkautta HS-kaupunkiliitteessä näin: ”Yksi kämppiksistäni muutti hetkeksi yksiöön Kallioon ja oli, että ”täällähän syrjäytyy”, ja muutti takaisin. Minunkin fuksivuoteni olisi ollut paljon synkempi, jos olisin muuttanut yksiöön. Tässä joukossa on helppo päästä sisälle yliopistoelämään ja -kulttuuriin. Jokaisella asukkaalla on täällä oma roolinsa yhteiselon parantamisessa. Yksi isännöi ja viihdyttää ihmisiä, toinen on loputon tietopankki, ja yksi paistaa meille lettuja ja munakasta. Meillä on tapana juoda joka päivä yhdessä lounaskahvit ja katsoa jakso South Parkia.” (HS Espoo & Kauniainen 26.8.-1.9.2021)
Yhteisölliseen asumiseen voisi kannustaa myös vanhoja, yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Yhteisöllisyys on varmasti tärkein vanhan ihmisen toimintakykyä ylläpitävä tekijä. Tässä on kuitenkin ongelmana se, että jos yhden toimintakyky alkaa pahasti reistailla, saattavat muut joutua hoitajiksi. Tai korostuuko kuoleman odotus, kun lopulta yksi asukas kerrallaan siirtyy ns. paremmille metsästysmaille? Joka tapauksessa pienten eläkkeiden kanssa kamppaileville kimppa-asuminen olisi varmasti usein kannattava vaihtoehto.
Toivottavasti päättäjät täällä Espoossa alkaisivat miettiä vaihtoehtoja loputtomalle rakentamiselle. Espoon raivaaminen ulkomaisen väestön tarpeisiin tulisi vihdoin alkaa nähdä kestämättömänä kehityksenä niin talouden kuin luonnonkin kannalta. Vaikka Espoon tuleekin kilpailla jossain määrin hyvistä veronmaksajista kaavoittamalla pientalorakentamista, tulisi pitää mielessä koko Suomen etu, jonka mukaista ei ole pyrkiä imemään elinvoimaa liikaa muualta Suomesta.
Huomasitteko ristiriidan kirjoituksessani? Ajattelen, että kimppa-asuminen ajaisi turhapaikanhakijoita takaisin lähtöalueilleen tai muualle Eurooppaan, kun samalla ajattelen kimppa-asumisen lisäävän ainakin opiskelijoiden elämänlaatua? Selitän tämän sillä, että turvapaikanhakijat kokevat huonommuutta kantaväestöön ja muualla Euroopassa asuvaan turvapaikkaväestöön verrattuna, jos he joutuvat kimppa-asumaan ja tämä laskee heidän elämänlaatuaan. Tulisempi luonne aiheuttaa myös helpommin konflikteja. Toisaalta suomalaiset kokevat kimppa-asumisen opiskeluvaiheessa luonnollisena vaihtoehtona, heille ei tule helposti verisiä uskonkiistoja ja he saanevat helpommin vuokrattua ylellisempiä asuntoja kimppa-asumiseensa kuin turhapaikanhakijat.
(Kirjoitus ei liity aluevaaleihin, mutta olen aluevaaliehdokkaana Länsi-Uudellamaalla.)
Eduskuntavaaliehdokas (PS) ja Espoon kaupunginvaltuutettu. Vähäosaisten, tuotantoeläinten, luonnon, säästeliään talouspolitiikan ja avoimien kulttuuritapahtumien ystävä. Kahden himoscoottaajan äiti. Olen valmistunut hyvin arvosanoin kehitysmaiden maantieteestä. Globaali, kokonaisvaltainen näkökulma on minulle luontevin, mutta korostan samalla lähes jokaisen yksilön arvoa.
Tp-Utva historian polttopisteessä
to 03.10.2024 15:30Suomen ulkopolitiikan sateenkaariagenda
pe 27.09.2024 20:07Yle teki diasarjan, mutta miksi niin moni seikka unohtui?
to 13.05.2021 20:23Ydinvoimaa, talouskasvua ja teollisia työpaikkoja
ti 28.03.2023 20:22Sähköistävä klikinvastainen uutinen
su 07.01.2024 18:08Puhkeaako globalismin kupla Ukrainaan?
pe 15.03.2024 23:04Mistä on pienet getot tehty?
ma 27.08.2018 23:18Jolla on korvat, se kuulkoon
ke 23.08.2023 20:50Vallankaappaus
ke 14.06.2017 09:13Valtuustoaloitteeni mamujen 43 äidinkielen opetuksen lopettamiseksi verovaroilla Espoossa
su 15.01.2023 14:49Hallitsematon maahanmuutto ja liittoutumispolitiikka ovat nostaneet terrorismin uhkaa Suomessa
ke 17.01.2018 08:44Kirja-arvio: Seksuaaliutopia - Feministien sota sivistystä vastaan
ke 29.05.2019 09:00Punavihreä hallitus komentaa! Maakuoppaan mars!
la 25.02.2023 13:58Suvaitsevaisuuden kirjavat käsitteet
su 13.09.2020 23:07Vieraskynä: Kirje eräältä äidiltä
pe 08.02.2019 13:23Pekka Haavisto: "Mea Culpa" "I confess my guilt" - This is the story of how Pekka Haavisto got slyly his lucrative job as an EU Special Representative for Sudan
su 06.10.2024 13:57Kultamunat ovat kuoriutuneet - Pisa-tutkimus paljastaa
ti 01.10.2024 14:12Sota Venäjää vastaan ei ole shakkipeliä vaan kansan tuho
la 25.05.2024 08:02Käännytyslaki ratkaisevassa vaiheessa
pe 28.06.2024 10:23Ei shariaa länteen, vaan länsimaiden tasa-arvoinen lainsäädäntö muslimimaihin
ti 12.06.2018 11:53Rikkaat rikastuvat ja köyhät kituuttavat
ti 18.08.2020 10:15Auta avun tarpeessa
to 19.03.2020 07:33Olisinko yrittäjä, enkä palkansaaja
su 25.10.2020 22:57Häpeänsä kullakin
ke 19.07.2023 21:26Odotellaan vuotta 2023
la 14.08.2021 23:44